Browsing by Author "Tiiro, Jarkko"
Now showing 1 - 1 of 1
Results Per Page
Sort Options
Item Espoon T3 –alueen asuin- ja palvelurakennusten energiankäyttö 2030(2014-05-05) Tiiro, Jarkko; Lehtonen, Matti; Sähkötekniikan korkeakoulu; Lehtonen, MattiRakennetun ympäristön energiatehokkuuden lisääminen on tärkeässä roolissa Euroopan Unionin ja Suomen ilmastotavoitteiden saavuttamisessa. Rakennusten energiatehokkuuden parantaminen ja paikallisen uusiutuviin energialähteisiin perustuvan tuotannon integroiminen rakennuksiin sekä alueisiin ovat eräitä keinoja, joilla pyritään vähentämään rakennetun ympäristön energian loppukulutusta ja ostoenergiantarvetta. Hajautetun uusiutuviin energialähteisiin perustuvan tuotannon osuus alueiden energiantuotannossa kasvaa, mikä asettaa monia uusia haasteita alue- ja energiasuunnittelulle. Energiajärjestelmän kustannustehokkuus, päästövaikutukset ja kokonaiskapasiteetin tarve riippuvat merkittävästi siitä kuinka hyvin hajautettu tuotanto integroituu alueelliseen energiajärjestelmään. Tässä diplomityössä kartoitetaan Otaniemi – Keilaniemi - Tapiolan keskus –alueen (T3 –alue) asuin- ja palvelurakennusten energiankäyttöä sekä arvioidaan niissä tapahtuvia muutoksia tulevaisuudessa. Työssä selvitetään nykyinen sähkön- ja lämmönkäyttö sekä näiden ajallinen vaihtelu asuin- ja toimitilarakennuksissa. Skenaariotarkastelulla arvioidaan miten rakennuksiin kohdistetut energiatehokkuustoimet ja rakennuksiin integroitu hajautettu energiantuotanto vaikuttavat T3 –alueen rakennusten energiankäyttöön tulevaisuudessa. Skenaarioissa tarkastellaan lisäksi kuinka paljon paikallisesti tuotettu aurinkoenergia syrjäyttää ostolämpöä ja –sähköä uudisrakennuksissa tarkastelujaksolla. T3 -alueen asuin- ja palvelurakennusten nykyistä energian loppukäyttöä kartoitettiin sähkön ja kaukolämmön vuosienergioiden sekä rakennuskantatietojen perusteella. Lämmön- ja sähkönkysyntöjen ajallista vaihtelua vuorokausitasolla eri vuodenaikoina tutkittiin tuntityyppikäyrien sekä tuntienergiamittaustietojen avulla. Aurinkoenergian tuntikohtaista hyödyntämistä eri rakennusluokissa arvioitiin aurinkoenergian tuntituotantomallilla. T3 –alueen uudisrakennuskannan energiankäyttöä tarkasteltiin maankäyttösuunnitelmien kerrosalatietoihin, ominaiskulutuksiin ja eri kirjallisuuslähteisiin perustuvassa skenaariotarkastelussa. T3 –alueen maankäyttösuunnitelmien mahdollistaman uudisrakennuskannan energiatarve vuonna 2030 on vain muutamia prosentteja verrattuna olemassa olevan rakennuskannan nykyiseen energiantarpeeseen. Uudisrakennuksissa lämpimän käyttöveden valmistukseen tarvittavan energian suhteellinen osuus rakennuskannan lämmöntarpeesta kasvaa. Aurinkoenergialla syrjäytetyn ostosähkön ja –lämmön osuus vuonna 2030 on vielä suhteellisen pieni T3 –alueen rakennusten aurinkoenergiapotentiaaliin verrattuna. Toimitiloissa tapahtuu pääosa T3 –alueen sähkön loppukäytöstä ja etenkin toimitilojen kesäarkipäivien sähkökuormien leikkaamisessa aurinkosähköllä vaikuttaisi olevan hyvin merkittävä potentiaali. T3 –alueen nykyisen rakennuskannan energiansäästöpotentiaali osoittautui suuremmaksi kuin uudisrakennuskannasta aiheutuva energian loppukysyntä vuonna 2030. Löytämällä ratkaisuja olemassa olevan rakennuskannan energiatehokkuuden parantamiseen voitaneen tehokkaimmin alentaa T3 -alueen ostoenergiankulutusta vuoteen 2030 mennessä. Kiinteistökohtainen aurinkolämpötuotanto ja rakennuskohtainen jäteveden lämmön hyödyntäminen käyttöveden valmistuksessa voivat osoittautua kustannustehokkaiksi ratkaisuiksi tavoiteltaessa rakennusten nettonollaenergiatasoa sekä myös olemassa olevien rakennusten ostoenergian kulutuksen vähentämisessä.
