Browsing by Author "Summanen, Mikko"
Now showing 1 - 20 of 28
- Results Per Page
- Sort Options
- Adaptive reuse of Hanasaari power plant B
School of Arts, Design and Architecture | Master's thesis(2019) Wang, XinAdaptive reuse of buildings has generally accompanied the development of human civilization, from the Roman Empire plundering of constructions in conquered territories to the occupation of pagan architecture during the Christian period, from the pursuit of the beauty of antiquity in the Renaissance to the study and discussion about the authenticity and value of architectural heritage in the 19th century by the scholars from various disciplines including art history, archaeology and philosophy.etc. The pioneers have developed the architectural heritage conservation into a complete, sophisticated and precise discipline. Today, when reusing the emerging architectural heritage, technical and social sustainability need to be fully considered as well in addition to the research and preservation of the values. In this thesis, the subject of reuse is the Hanasaari Power Plant B designed by architect Timo Penttilä located in the Kalasatama area on the eastern side of Helsinki. Because of the development of the HELEN Company’s transition to clean energy, the large-scale plant that generates electricity and heat by fuel is about to be shut down in 2024. For the power plant building, the architect used the excellent composition of masses, precise modular design, elegant facade rhythm, and material selection to subvert the image of traditional industrial architecture and make the power plant an icon of Finnish modernist architecture in the 1970s. Therefore, even if the age of the power plant is not sufficient to be a legacy, its architectural value is worth protecting. Meanwhile, Kalasatama area is planning to be a new modern urban area in the future, Hanasaari Power Plant B should act as an anchor to connect the past to display the history and memory of the area. For this industrial buildings group in the city, the thinking of this thesis bases on the protection of the values of the Hanasaari Power Plant B, which reflect in its appearance, the enormous interior space and structure and the industrial atmosphere in the architectural group. Through urban design, the introduction of new functions and the reorganization of space and structure, the isolated area of the city would be integrated into the developing city fabric. Moreover, this industrial heritage would be involved in society and peoples’ life. - arenaLITE - teräsrakenteinen tyyppijäähalli
Helsinki University of Technology | Master's thesis(1999) Summanen, MikkoarenaLlTE on teräsrunkoinen tyyppijäähallijärjestelmä. Sen kokoluokka vaihtelee harjoitushallista pienen kaupungin edustushalliin. Järjestelmä jakautuu kolmeen eri kokoluokkaan - XS, S ja M - joiden katsomokapasiteetti vaihtelee 500 ja 1500 katsojan välillä. Systeemi perustuu joustavaan standardisointiin: määrättyihin toiminnallisiin ja teknisiin perusratkaisuihin, sekä neljään muuttujaryhmään, joiden avulla tyyppiratkaisua voidaan varioida erilaisiin tarpeisiin ja kaupunkikuvallisiin tilanteisiin. Työn tavoitteena on ollut arkkitehtonisesti korkeatasoisen tyyppisuunnitelma, joka samalla täyttäisi kyseisen rakennustyypin poikkeuksetta tiukat kustannustavoitteet. Tyyppisuunnitelman sovellutuksina on tehty tarkemmat luonnossuunnitelmat kahdelle eri tontille: Haminaan kokoluokkaa XS ja Kirkkonummelle kokoluokkaa S. - Build to preserve, preserve to overcome obsolescence. The adaptive reuse of the Andina brewery.
School of Arts, Design and Architecture | Master's thesis(2020) Ardila Ospina, JulianSince the last decade, the reuse of existing buildings has gained considerable relevance in architecture, not only because it contributes to the sustainable development of the built environment but also because it can be understood as a mechanism to prevent existing buildings from obsolescence. Projects such as the Verkatehdas Arts and Congress Center located in Hämeenlinna, Finland (JKMM Architects, 2007) and, more recently, the Fondazione Prada located in Milan, Italy (O.M.A, 2018), are a few examples of this tendency. Within the framework of the urban development plan “Triángulo Bavaria” lead by Metrovivienda, this thesis will consider concepts such as preservation, conservation, and transformation as tools for revitalizing the former Andina Brewery located in Bogotá, Colombia. Among the urban development project’s main objectives, strategies are suggested to recover the former brewery for its integration with the present and future city. However, and despite the intentions to recover the old factory, actions for the partial and total demolition of buildings and other structures are recommended in the plan. As opposed to this approach, this thesis will explore the idea of adaptive reuse to suggest design strategies to entirely preserve the existing buildings and structures of the industrial complex. As a result, it is expected to recover the architectural values of the Andina Brewery through the design of contemporary spaces that meet the development plan’s objectives without affecting the memory of the place. - Ekologisesti kestävä kaupunkikerrostalo. Kestävät ja pitkäikäiset rakenteet aineen ja ajan ehdoilla
School of Arts, Design and Architecture | Master's thesis(2019) Ranta-aho, TuomasTässä diplomityössä tutkitaan ekologisesti kestävää rakentamista pyrkimyksenä löytää keinot suunnitella kokonaisvaltaisesti kestävä kaupunkikerrostalo. Lisäksi työssä selvitetään, mitä ekologinen kestävyys tarkoittaa rakentamisessa, miten ekologisen kestävyyden toteutumista voidaan arvioida rakennusteknisiä ratkaisuita valittaessa, ja minkälainen on rakennuskokemukseen perustuva kaupunkikerrostalo, jonka ratkaisut on tehty ekologisen kestävyyden ehdoilla. Työ sisältää kirjallisuuskatsauksen, suunnittelumetodin kehittämisen ja kaupunkikerrostalon rakennussuunnitelman. Työn ensimmäisessä luvussa tutkitaan ympäristöongelman ja rakentamisen suhdetta sekä tarkastellaan määritelmiä kestävälle kehitykselle. Ensimmäisen luvun lopuksi todetaan, että ekologisesti kestävässä rakentamisessa aineen ja ajan vaatimusten tulee toteutua. Ekologisesti kestävään rakentamiseen voidaan käyttää ainoastaan kestävistä lähteistä olevia aineita, jotka voivat palata käytön jälkeen takaisin luonnon kiertokulkuihin. Lisäksi aineiden keruun tulee olla niin hidasta, että luonnonympäristöt ehtivät palautua rasituksesta. Työn toisessa luvussa esitellään aineen ja ajan tarkastelu, tässä työssä ekologisen kestävyyden näkökulmasta kehitetty suunnittelumetodi, jolla arvioidaan rakenteiden, rakennusmateriaalien ja rakennusteknisten ratkaisuiden ekologista kestävyyttä. Tarkastelu tehdään vertailemalla suomalaisessa kerrostalorakentamisessa käytettyjen rakennusosien ainesosia ja odotettavissa olevaa teknistä käyttöikää. Työn kolmannessa luvussa esitetään aineen ja ajan tarkastelulla valituista rakennusosista suunniteltu ekologisesti kestävä kaupunkikerrostalo. Rakennussuunnitelma keskittyy erityisesti kestäviin rakenteisiin ja talotekniikkaan, mutta rakennukselle osoitetaan myös erilaisia käyttötarkoituksia sekä mahdollinen sijoituspaikka Helsinkiin. Tämän tutkimuksen perusteella kestävän kehityksen käsite on Suomen rakennusalalla täysin määrittelemättä ja kestävän rakentamisen ohjaukseen käytetään yksipuolisia ja suppeita keinoja. Kestävälle kehitykselle on kuitenkin olemassa myös järjestelmätason määritelmä, jonka avulla ekologisen kestävyyden toteutumista voidaan arvioida. Työssä kehitetty suunnittelumetodi, aineen ja ajan tarkastelu, on yksinkertainen ja pelkistetty työkalu. Sen avulla voidaan saada kuva tarkasteltavan rakennusosan kestävyydestä, mutta tarkastelun luotettavuus riippuu pitkälti siitä, miten hyvin tarkasteluun valitut kohteet vastaavat suunniteltavaa rakennusta. Työssä esitetty kaupunkikerrostalosuunnitelma osoittaa, että ekologisesti kestävä rakentaminen on mahdollista, mikäli suunnittelutyö tehdään johdonmukaisesti ekologisia reunaehtoja noudattaen. - The explore of function composite in creative industry
School of Arts, Design and Architecture | Master's thesis(2020) Shi, Yuyang - Hiiltä varastoiva hamppubetoni rakennussuunnittelussa - pilottitalosuunnitelma Helsinkiin
School of Arts, Design and Architecture | Master's thesis(2022) Yli-Saari, VeeraRakennusteollisuus tuottaa suuren osan maailman hiilidioksidipäästöistä, joita voidaan pienentää ekologisen rakennusmateriaalin valinnalla. Hamppubetoni on potentiaalinen vaihtoehto, minkä vuoksi sen käyttötapoja Suomessa kannattaa tutkia. Sen ekologisuus perustuu hamppuviljelmän hiilidioksidin sitomiskykyyn, joka on kasvikunnan parhaimmistoa. Hamppubetonin raaka-aineita tuotetaan Suomessa, mikä pienentää materiaalin hiilijalanjälkeä ja tekee siitä kiinnostavan rakennusmateriaalin myös taloudellisesti. Työn tavoiteena oli tutkia hamppubetonia rakennusmateriaalina sekä selvittää materiaalin käyttötapoja pientalorakentamisessa Suomessa. Päämääränä oli löytää hamppubetonille soveltuvia, kestäviä ja materiaalin arkkitehtonisia ominaisuuksia hyödyntäviä suunnitteluratkaisuja. Lisäksi kylmän ilmaston vaikutusta hamppubetonirakentamisen hiilijalanjälkeen pyrittiin kartoittamaan. Työssä selvitettiin kirjallisuustutkimuksen keinoin hamppubetonin rakennusfysikaalisa ominaisuuksia sekä Suomen ilmastoon soveltuvia suunnitteluratkaisuja rakennustekniikan, arkkitehtuurin ja ekologisuuden näkökulmasta. Lisäksi sivuttiin hamppubetonin historiaa sekä hampputuotannon kohtaamia ennakkoluuloja ja niiden vaikutuksia hamppubetonirakentamisen kehittymiseen. Selvityksen tuloksena suunniteltiin Suomen oloihin soveltuva pilottitalo. Työ tarjoaa geneerisen lähestymistavan uusien materiaalien käytettävyyden arvioimiseen. Hamppubetonin käytöllä on mahdollista pienentää rakentamisen hiilijalanjälkeä edellyttäen, että hamppubetonia käytetään ekotehokkalla tavalla ottaen huomioon sekä rakentamisen että käytön aikaiset ympäristövaikutukset valitussa käyttökohteessa. Arkkitehtuurissa hamppubetoni mahdollistaa materiaalille tunnusomaisten piirteiden hyödyntämisen Suomen olosuhteissa. - Jalat maassa kohti korkeuksia – Savikerrostalo Hermanniin
School of Arts, Design and Architecture | Master's thesis(2022) Uusitalo, HildaTässä diplomityössä tutkitaan, millaista nykyaikainen laadukas kerrostaloasuminen voisi tiivistetystä savesta rakennetussa rakennuksessa olla. Savirakentamisen tekniikoista työssä perehdytään erityisesti tiivistetystä savesta rakentamiseen, joka on tekniikoista lujin. Savi on yksi maailman vanhimmista rakennusmateriaaleista, ja siitä on Suomessa rakennettu 1700-luvulta lähtien. Savirakentamisen suosio on sen historian aikana kytkeytynyt vallankumouksiin, joista viimeisimpänä voidaan pitää käynnissä olevaa ekologista heräämistä. Savella on rakennusmateriaalina lukuisia hyviä ominaisuuksia: materiaalin vähäpäästöisyyden ja rakentamiseen kuluvan vähäisen energiamäärän lisäksi se parantaa asumisviihtyvyyttä tasapainottamalla ilmankosteutta, kaasujen pitoisuuksia ja lämpötilaa, sekä puhdistamalla ilmaa epäpuhtauksista. Tiivistetystä savesta rakentamisen suosio on kasvussa ja johtanut nopeaan kehitystyöhön muun muassa elementtiteknologian saralla, mikä on suuremman mittaluokan rakentamisen edellytyksenä. Savella on potentiaalia toimia yhtenä kiertotalouteen perustuvan rakentamisen materiaaleista. Rakentamiseen soveltuvaa materiaalia syntyy rakennustyömaiden sivuvirtana, joten sitä on ilmaiseksi runsaasti saatavilla. Savea voi käyttää rakennusmateriaalina uudelleen loputtomasti, ja myrkyttämänä, luonnollisena materiaalina sen voi myös palauttaa ympäristöön sellaisenaan. Työ on jaettu kahteen osaan. Ensimmäinen osa on suunnittelua taustoittava kirjallisuuskatsaus. Katsauksessa perehdytään savirakentamisen historiaan, tiivistetyn saven ominaisuuksiin rakennusmateriaalina sekä materiaalin arkkitehtoniseen estetiikkaan. Toisessa osassa esitellään työn suunnittelualue Helsingin Hermannissa ja savikerrostalon suunnitelma. Rakennus on suunniteltu kuunnellen tarkasti valittua materiaalia, tiivistettyä savea, ja samalla on tutkittu materiaalin vaikutuksia asuinkerrostalon rakenteellisiin, toiminnallisiin ja esteettisiin suunnitteluratkaisuihin. - Kinatori - Täydennysrakentaminen Vaasanpuistikon eheyttäjänä
School of Arts, Design and Architecture | Master's thesis(2021) Lappalainen, Juha-Matti - Koti maasta: Maa-ainesrakentamisen mahdollisuudet kestävän kehityksen mukaisessa asuinrakentamisessa
School of Arts, Design and Architecture | Master's thesis(2019) Peuraharju, LindaDiplomityö tutkii maa-ainesrakentamista eli maaperästä saatavien polttamattomien raaka-aineiden käyttämistä rakennusmateriaalina, ekologisesti kestävänä vaihtoehtona nykypäivän yleisimmille rakennusmenetelmille. Työn lähtökohtana on lisääntynyt keskustelu rakennusmateriaalien alkuperästä, terveellisyydestä ja päästöistä. Kestävän rakentamisen pääpaino on kuitenkin toistaiseksi ollut rakennusten energiatehokkuudessa. Energiatehokkuutta tavoitellaan puolestaan usein rakennusten terveellisyyden, pitkäikäisyyden ja kierrätettävyyden kustannuksella. Sen vuoksi tässä työssä tarkastellaan maa-ainesrakentamista kokonaisvaltaisesti kestävän rakentamisen näkökulmasta, jolloin rakennuksen energiatehokkuuden ja hiilijalanjäljen ohella huomioidaan myös resurssitehokkuus, terveellisyys, vähäpäästöisyys ja pitkäikäisyys. Työn tavoitteena on esittää maa-ainesrakentamisen mahdollisuudet modernissa kestävän kehityksen mukaisessa rakentamisessa. Työ jakautuu kahteen osaan: Kirjallisuuskatsaukseen ja suunnittelutyöhön. Kirjallisuuskatsauksessa perehdytään ensin maa-ainesrakentamisen perusteisiin, taustaan ja nykytilaan sekä pohditaan maa-ainesrakentamisen roolia, mahdollisuuksista ja haasteista nykyrakentamisessa. Tämän jälkeen tarkastellaan maa-aineksen ominaisuuksia ekologisesti kestävänä rakennusmateriaalina materiaalin kiertokulun, kestävyyden, terveellisyyden, alkuperän, kierrätettävyyden, päästöjen sekä energiankulutuksen kautta. Seuraavaksi työn kirjallisessa osassa perehdytään tarkemmin massiivisavirakentamiseen, joka on yksi maa-ainesrakentamisen tekniikoista. Referenssikohdeanalyysiin ja kirjallisuuteen pohjalta käydään läpi massiivisavirakentamisen prosessia, rakenteita ja sen asettamia lähtökohtia suunnittelulle. Lisäksi esitellään massiivisavirakenteen rakenteellisia, rakennusfysikaalisia jaarkkitehtonisia ominaisuuksia, joiden pohjalta koostetaan massiivisavirakentamisen suunnitteluperiaatteet. Toisessa osassa esiteltävän suunnittelutyön tavoitteena on esittää ekologisesti kestävä, terveellinen ja arkkitehtuuriltaan laadukas massiivisavirakenteinen asuinrakennus. Suunniteltu rakennus antaa esimerkin, modernista, Suomen olosuhteisiin soveltuvasta ja ennen kaikkea kestävän kehityksen mukaisesta massiivisavirakennuksesta. - Mass produced heritage - Preserving modern housing in Finland
School of Arts, Design and Architecture | Master's thesis(2022) Jänkälä, MattiMost of the building stock in Finland has been constructed after the Second World War. A great amount of construction took place during the heavy urbanization and industrialization of construction in the 1960s and 1970s. These decades saw the construction of significant new neighborhoods in Finnish cities, creation of the concrete element construction industry, and great changes in Finnish construction practices. Now the building stock of these decades is approaching the renovation age. Certain building components are reaching the end of their life cycle and the architecture of the 1960s and 70s is in need of heavy repairs. At this crucial step in the buildings’ life cycle the architecture of this time is faced with the demands of economic dynamics, pressures to densify cities, new user needs, and ways of living. The future of many buildings from these decades is on the line as the owners make decisions on whether to repair or demolish and rebuild. In the age of overlapping environmental crises, replacing modern building stock with new construction would have devastating impacts, not to mention the social and cultural destructiveness. Modern built heritage needs to play a key part in building a livable future. Working with this building stock requires architecture of care, maintenance and regeneration rather than novel production. This thesis studies the possible paths forward in continuing the life cycle of modern housing. The thesis focuses on multi storey residential buildings from the 1970s as they form a significant portion of the Finnish building stock. Industrialized and standardized construction of this era presents possibilities for replicable and scalable solutions that can be applied in many different case examples. In the first part the thesis presents the historical context of modernism, and the contemporary context that related to modern buildingstock. In the second part the thesis analyzes the approaches to the preservation of modern housing through Finnish and international reference projects. In the third part the thesis applies the learnings from parts I and II to a case study site in Helsinki. Through the design, the thesis presents a process for repairing modern residential buildings and preserving them for generations to come. - Monitoimihallin uudet mahdollisuudet – Turkuhallin uusiokäyttösuunnitelma uudeksi ilmailumuseoksi
School of Arts, Design and Architecture | Master's thesis(2020) Suomalainen, OskarTämä diplomityö käsittelee Turun Artukaisissa sijaitsevan monitoimihallin, Turkuhallin erilaisia uusiokäyttömahdollisuuksia sekä rakennuksen muuntamista ilmailumuseoksi. Diplomityön laadintahetkellä rakennuksen virallinen nimi on sponsorinsa mukaan ”Gatorade Center”, mutta useista rakennuksen nimimuutoksista johtuen rakennuksesta käytetään sen yleisesti tunnettua nimeä ”Turkuhalli”. Työn taustalla on Turun ratapihalle suunnitteilla oleva uusi monitoimiareenahanke, jonka myötä tämän suhteellisen uuden, vuonna 1990 valmistuneen Turkuhallin uusiokäyttö tulee ajankohtaiseksi. Diplomityö on laadittu itsenäisenä tutkielmana, ja sen tavoitteena on kartoittaa monipuolisesti Turkuhallin urheilukäytöstä poikkeavia uusiokäyttömahdollisuuksia konseptitasolla. Pyrkimyksenä on myös ympäröivän alueen kehittäminen ja elävöittäminen. Turkuhalli on uusiokäyttökohteeksi suhteellisen nuori iältään, ja diplomityön päämääränä on myös arvottaa rakennuksen eri osia sekä hyödyntää niitä uudessa käyttötarkoituksessa, ottaen huomioon myös kestävän kehityksen periaatteet. Tutkimusmetodeina työssä on käytetty kirjallisuuskatsauksia, kohdekäyntiä, Turkuhallin rakennuspiirustusten analysointia sekä haastatteluja. Analyysi- ja suunnittelumetodina on myös hyödynnetty käsivaraluonnostelua, keskeisten rakennuksen ominaisuuksien havainnoimiseksi sekä konseptisuunnitelmien esittämiseksi. Diplomityö koostuu viidestä osasta. Ensimmäisessä osiossa esitellään työn taustat ja käsitellään urheilurakentamisen historiaa, tavoitteena luoda parempi käsitys siitä, miten nykyaikaisiin monitoimiareenoihin on päädytty ja miksi juuri Turkuhallin uusiokäyttö on tullut ajankohtaiseksi. Taustaosuuden jälkeen analyysiosiossa käsitellään kohdealueen ja Turkuhallin historiaa, alueen tulevaisuudennäkymiä sekä tarkastellaan ympäristön ja kohderakennuksen nykytilannetta. Kolmannessa osiossa käydään läpi viisi luonnosmaista konseptisuunnitelmaa Turkuhallin ja sen ympäristön uusiokäytöstä. Nämä on esitetty kaaviomaisina käsivaraluonnoksina, ja yksi konsepteista on valittu tarkempaan suunnitteluun. Suunnitelman pohjaksi valittu konseptisuunnitelma muuntaa Turkuhallin ilmailumuseoksi, joka esitellään diplomityön neljännessä osiossa. Valinnan perusteina ovat Artukaisten alueen historia vanhana lentokenttänä, kuin myös uuden ilmailumuseon ajankohtaisuus aiheena. Diplomityön laadintahetkellä Suomen Ilmailumuseolle ollaan etsimässä uusia tiloja, jotka on jo päätetty sijoitettaviksi Vantaalle. Suunnitelman tavoitteena on kuitenkin luoda realistinen mutta hypoteettinen ehdotus nykyajan elämyksellisestä ilmailumuseosta, joka myös ottaa rakennuksen paikan ja historian osaksi museokokemusta. Viidennessä osiossa summataan työn tulokset sekä käsitellään tekijän henkilökohtaista tutkimus- ja suunnitteluprosessia. Diplomityö toimii Turkuhallin, kuin myös muiden samankaltaisten monitoimirakennusten uusiokäytön monipuolisten mahdollisuuksien kartoittajana, sekä ylipäänsä uusiokäytön puolestapuhujana tilanteisiin, joissa kohderakennuksen yhtenä vaihtoehtona on sen kokonaan purkaminen. - Mur(MƜR) – Julkisivu eilisestä huomiseen
School of Arts, Design and Architecture | Master's thesis(2020) Lahti, ToniNykyinen kerroksellisten rakenteiden ja synteettisten materiaalien käyttämiseen perustuva malli muodostui rakentamisen standardiksi 1960-luvulla ja on sen jälkeen määrittänyt kaikkia rakennusteollisuuden osa-alueita. Kyseinen tekniikka on kuitenkin osoittautunut monilta osin ongelmalliseksi, ja siihen perustuvat rakennukset lyhytikäisiksi. Ratkaisuja näihin kerroksellisia rakenteita vaivaaviin perusongelmiin ei ole kuitenkaan löydetty, vaikka kyseisiä ongelmia on käsitelty jo pitkään niin mediassa kuin tutkimuksissakin. Tämän työn tavoitteena on ollut vaihtoehtojen hakeminen tälle rakentamistavalle. Työssä vaihtoehtoja on haettu tutkimalla massiivirakenteita. Työssä on myös tarkasteltu voisiko massiivirakenteita käyttämällä luoda nykyistä pitkäisempiä rakennuksia, terveempiä asuinympäristöjä sekä vähentää rakentamisen ympäristökuormitusta. Olen kirjallisia aineistoja tutkimalla etsinyt syitä siihen, mitkä tekijät johtivat nykyisen mallin syntymiseen, miksi kyseinen malli on kehittynyt niin dominoivaksi ja mille arvoille siirtyminen massiivirakenteista kerroksellisiin rakenteisiin perustui. Tutkin työssä myös, mitä massiivirakennevaihtoehtoja nykypäivänä on tarjolla ja millaiset toteutusmahdollisuudet massiivirakenteilla on lainsäädännöllisten ja taloudellisten rajoitteiden puitteissa. Työssä osoitan, että nykyinen rakentamisen malli on kehittynyt ensisijaisesti pyrkimyksestä tehostaa rakentamista siten, että rakentamiseen kuluva aika ja kustannukset minimoidaan, ja tämä arvotus on selkeästi nähtävissä asuinympäristöissämme tänäkin päivänä. Työssä on myös osoitettu, että asuinkerrostaloissa käytettäviksi soveltuvia massiivirakennetekniikoita hyvin vähän. Tämän lisäksi nykyiset massiivirakenteiset rakennukset eivät juurikaan eroa arkkitehtonisesti tavanomaisista kerroksellisiin rakenteisiin perustuvista rakennuksista. Tämän takia nykyisten massiivirakennetekniikoiden edut ovat pitkälti näkymättömiä, minkä vuoksi niiden markkinointi niin rakennuttajille kuin asunnonostajille voi olla vaikeaa. Työssä esitellään uusi rakennustekniikkakonsepti, sekä siihen perustuva rakennussuunnitelma. Esitetyssä konseptissa kevytbetonista voidaan tuotantotapaa muokkaamalla tuottaa vapaamuotoisia yksiaineisia rakennuskappaleita. Tekniikkaa käyttämällä on mahdollista saavuttaa massiivirakenteiden perinteiset rakennusfysikaaliset edut, minkä lisäksi se mahdollistaa nykyisestä selkeästi poikkeavan arkkitehtonisen ilmeen. - Mur(MƜR) – Julkisivu eilisestä huomiseen
School of Arts, Design and Architecture | Master's thesis(2020) Lahti, ToniNykyinen kerroksellisten rakenteiden ja synteettisten materiaalien käyttämiseen perustuva malli muodostui rakentamisen standardiksi 1960-luvulla ja on sen jälkeen määrittänyt kaikkia rakennusteollisuuden osa-alueita. Kyseinen tekniikka on kuitenkin osoittautunut monilta osin ongelmalliseksi, ja siihen perustuvat rakennukset lyhytikäisiksi. Ratkaisuja näihin kerroksellisia rakenteita vaivaaviin perusongelmiin ei ole kuitenkaan löydetty, vaikka kyseisiä ongelmia on käsitelty jo pitkään niin mediassa kuin tutkimuksissakin. Tämän työn tavoitteena on ollut vaihtoehtojen hakeminen tälle rakentamistavalle. Työssä vaihtoehtoja on haettu tutkimalla massiivirakenteita. Työssä on myös tarkasteltu voisiko massiivirakenteita käyttämällä luoda nykyistä pitkäisempiä rakennuksia, terveempiä asuinympäristöjä sekä vähentää rakentamisen ympäristökuormitusta. Olen kirjallisia aineistoja tutkimalla etsinyt syitä siihen, mitkä tekijät johtivat nykyisen mallin syntymiseen, miksi kyseinen malli on kehittynyt niin dominoivaksi ja mille arvoille siirtyminen massiivirakenteista kerroksellisiin rakenteisiin perustui. Tutkin työssä myös, mitä massiivirakennevaihtoehtoja nykypäivänä on tarjolla ja millaiset toteutusmahdollisuudet massiivirakenteilla on lainsäädännöllisten ja taloudellisten rajoitteiden puitteissa. Työssä osoitan, että nykyinen rakentamisen malli on kehittynyt ensisijaisesti pyrkimyksestä tehostaa rakentamista siten, että rakentamiseen kuluva aika ja kustannukset minimoidaan, ja tämä arvotus on selkeästi nähtävissä asuinympäristöissämme tänäkin päivänä. Työssä on myös osoitettu, että asuinkerrostaloissa käytettäviksi soveltuvia massiivirakennetekniikoita hyvin vähän. Tämän lisäksi nykyiset massiivirakenteiset rakennukset eivät juurikaan eroa arkkitehtonisesti tavanomaisista kerroksellisiin rakenteisiin perustuvista rakennuksista. Tämän takia nykyisten massiivirakennetekniikoiden edut ovat pitkälti näkymättömiä, minkä vuoksi niiden markkinointi niin rakennuttajille kuin asunnonostajille voi olla vaikeaa. Työssä esitellään uusi rakennustekniikkakonsepti, sekä siihen perustuva rakennussuunnitelma. Esitetyssä konseptissa kevytbetonista voidaan tuotantotapaa muokkaamalla tuottaa vapaamuotoisia yksiaineisia rakennuskappaleita. Tekniikkaa käyttämällä on mahdollista saavuttaa massiivirakenteiden perinteiset rakennusfysikaaliset edut, minkä lisäksi se mahdollistaa nykyisestä selkeästi poikkeavan arkkitehtonisen ilmeen. - Päiväkoti Taka-Töölöön
School of Arts, Design and Architecture | Master's thesis(2021) Heikkilä, JaakkoTässä diplomityössä hahmotellaan uusi päiväkoti Helsingin Taka-Töölöön. Kaupunki järjesti vuoden 2021 aikana aiheesta avoimen arkkitehtuurikilpailun, ja tämän työn suunnitelmaosuus pohjautuu kilpailuun jätettyyn ehdotukseen. Kilpailussa uudisrakennuksen tuli täyttää päiväkodille asetetut nykyaikaiset vaatimukset sekä sopia olemassa olevaan arvoympäristöön. Suunnittelussa tärkeäksi teemaksi nousi uudisrakennuksen suhde tontin yhteydessä olevaan Sibeliuksenpuistoon sekä ympärillä olevaan 1930–1940-lukujen rakennuskantaan. Arkkitehtonisesti monikerroksellinen ja runsas Taka-Töölö tarjoaa kontekstina sekä ammennettavaa että innoitusta suunnitteluun mutta myös pohdintaa sopivasta uudisrakentamisesta alueella. Päiväkodin tontin yhteydessä sijaitseva vanha huvila Bråvalla sijaitsee vain muutaman kymmenen metrin päässä suunnitellusta päiväkodista ja näin ollen osallistuu vahvasti keskusteluun uuden päiväkodin kanssa. Tässä diplomityössä visioitu suunnitelma uudeksi päiväkodiksi onkin saanut lähtökohdakseen kunnioittavan lähestymistavan, jossa ympäröivästä miljööstä on poimittu harkiten arkkitehtonisia aiheita ja elementtejä suunnittelutyöhön, mutta pidetty mielessä myös uuden päiväkodin tunnistettavuus ja ajanmukaisuus. Valittu suunnittelufilosofia eroaa perustavanlaatuisesti monista Taka-Töölön julkisissa rakennuksissa käytetystä periaatteesta, jossa on luotu kontekstista merkittävästi poikkeava uusi aksentti alueelle, esimerkkinä Aarne Ervin suunnittelema Töölön kirjasto ja Juha Leiviskän Kulttuuritalo Sandels. Tämän diplomityön loppuosassa pohditaan valitun lähestymistavan vaikutuksia suunnitteluun ja siinä onnistumiseen. - Piscina Mirabilis - Rooman aikaisesta rauniosta nykytaiteen museoksi
School of Arts, Design and Architecture | Master's thesis(2020) Antila, KristaTässä diplomityössä esitellään yksi toteutustapa historiallisesti merkittävän raunion uudelleenkäyttämiseksi. Aihetta käsitellään julkisen rakentamisen näkökulmasta. Suunnittelutyön kohteena on Italian Napolissa sijaitsevan historiallisen vesisäiliön, Piscina Mirabilisin, muuttaminen nykytaiteen museoksi. Raunion yhteyteen suunnitellaan myös uudisrakennus. Tavoitteena on selvittää mahdollisuuksia unohdettujen raunioiden uudelleenkäyttöön, sekä samalla aktivoida ja eheyttää niiden lähiympäristöä. Työ alkaa antiikin Rooman aikaisia akveduktijärjestelmiä taustoittavasta osiosta, sekä raunion analyysista. Analyysivaiheen lähteinä käytetään Piscina Mirabilisia käsittelevää kirjallisuutta. Työssä käsitellään myös adaptiivisen uudelleenkäytön (adaptive reuse) lähestymistapoja ja teorioita sekä toteutustapoja museokohteissa referenssien kautta. Adaptiivinen uudelleenkäyttö on viime vuosikymmeninä saavuttanut kasvavaa kiinnostusta ja mahdollistanut vanhojen rakennusten ja rakenteiden henkiin herättämisen. Raja on kuitenkin häilyvä historiaa kunnioittavan adaptoinnin ja merkittävän nykyaikaisiin tarpeisiin mukauttamisen välillä. Työn loppuosa koostuu yksityiskohtaisesta suunnitelmasta, jossa esitetään raunion muuttamista nykytaiteen museoksi. Uudelleenkäyttösuunnitelmassa pyritään luomaan julkisen rakennuksen nykypäivän tarpeet täyttävä suunnitelma kunnioittaen historiallista rauniota Korkea, teatraalinen tila toimii mittasuhteiltaan mielenkiintoisena alustana näyttelyille. Kulumisen vaikutukset rauniossa ja entinen käyttötarkoitus toimivat suunnittelulähtökohtina. Haastavaksi raunion uudelleenkäytön suunnittelussa osoittautuivat erityisesti nykyaikaisten vaatimusten, kuten esteettömyyden ja talotekniikan toteutukset. Lisärakennukseen sijoittuvat museon tukitoiminnot, jotka eivät sovellu sijoitettavaksi raunioon. Työn yksi tavoite oli selvittää arkkitehdin ja sisustusarkkitehdin välisen yhteistyön mahdollisuuksia ja vastuualueiden jakoa suunnitteluprosessissa. Tarkoituksena oli toteuttaa kaksi erillistä opinnäytetyötä yhdestä suunnitteluprojektista. Tässä työssä esitetty suunnitelma perustuu arkkitehtuurikilpailutyöhön, joka on tehty yhteistyössä sisustusarkkitehtuurin opiskelijan Sisko Anttalaisen kanssa. Lopulta aiheesta valmistui vain tämä diplomityö, jossa arvioidaan myös varhaisen yhteistyön mahdollisuuksia ja haasteita. - Ravintola- ja kasvihuonerakennus Saustilan historialliseen kartanomiljööseen
School of Arts, Design and Architecture | Master's thesis(2022) Riippi, KaisaTässä diplomityössä suunnitellaan ravintola ja kasvihuone Saustilan historialliseen kartanomiljööseen. Ravintolarakennuksen sijainti tontilla on vanhan palaneen kivinavetan raunio. Suunnitteluaihe ja rakennuksen sijainti pohjautuu tilan omistajien tulevaisuuden haaveisiin ja ideologiaan tilan ylläpidossa. Diplomityö on kuitenkin toteutettu itsenäisesti koulutyönä. Suunnittelussa tärkeä teema on uuden rakennuksen suhde sitä ympäröiviin kartano- ja maatilarakennuksiin ja vanhaan kivijalkaan, joka toimii uuden rakennuksen sokkelina ja seininä. Vanhan rakenteen ja uuden rakentamisen yhdistämistä tutkitaan muutaman referenssikohteen avulla. Toinen kantava teema ja rakennuksen pohjapiirroksen punainen lanka on ravintolassa vierailu ja ruokailuelämys. Diplomityössä suunnitellaan ravintolan konsepti, ravintolaelämys ja kulku rakennuksessa yhtenäiseksi kokonaisuudeksi ja niin, että ravintola ja rakennus istuvat maatilakontekstiinsa. Diplomityön ensimmäisessä osassa esitellään suunnittelualueen sijainti ja alueen historiaa. Toisessa osassa perehdytään Saustilaan, sen asukkaisiin ja rakennuksiin nykypäivänä. Kappaleessa pohditaan tulevaisuudensuunnitelmia Saustilalle sekä perehdytään tarkemmin ravintoloihin, matkailuun ja elämykselliseen ruokailuun kirjallisuuden ja erilaisten esimerkkikohteiden avulla. Saustilaan, ravintolaelämysteoriaan ja referenssikohteisiin tutustuminen ovat ohjanneet vahvasti ravintolan suunnittelua. Viimeisenä esitellään ravintolan ja kasvihuoneen suunnitelma, jonka ohessa esitellään elämyksellisen kokemuksen herätteleviä elementtejä ja työn prosessia. Tutkimusmetodi ensimmäisessä osassa on ollut vanhoihin piirustuksiin, valokuviin ja lähdeaineistoon perehtyminen. Sen lisäksi lukuisat keskustelut tilan omistajien kanssa ovat kertoneet paljon tilasta ja sen historiasta ja vaikuttaneet suunnitteluaiheen muotoutumiseen. Tilaan, sen rakennuksiin ja kivinavetan raunioon on tutustuttu valokuvaamalla, mittaamalla ja viettämällä paljon aikaa alueella. - Serlachius-museon laajennus
School of Engineering | Master's thesis(2011) Österlund, Erica - Soutustadion 2025 - Future strategy of reusing the olympic Rowing stadium in Helsinki
School of Arts, Design and Architecture | Master's thesis(2022) Schineis, MoritzThe Rowing Stadium in Helsinki, designed by the architect Hilding Ekelund, was built in 1939 for the 1940 Olympic Games in Helsinki. After the cancellation of the Games it was used at the 1952 Olympic Games. Today the Rowing Stadium is in poor use. This master‘s thesis is presenting a concept how the Olympic Rowing Stadium could be used in the future. The thesis consists of four parts. The first part of the thesis is an overview of the Olympic sports buildings in Helsinki. They form the historical context of the Rowing Stadium and show examples how modern building heritage can be transformed, respecting the historical value. The chapter summarizes the history of the buildings and how they are used today. The second part examines the history of the Rowing Stadium in more depth. Historical pictures and original drawings show the different stages in design, construction and use. The third part analyzes the urban context and the site of the Rowing Stadium, by using site visits, maps and axonometric drawings. Photographs and architectural drawings illustrate the existing buildings. The fourth part shows strategies how the Rowing Stadium could be used in the future. The design plans take as a principal that the Stadium is a public building, and therefore should be accessible by the public. One reuse concept out of three different theoretical options was chosen and is presented in more detail. The proposed natural spa transforms the Rowing Stadium into a vibrant cultural and recreational place, accessible to all Helsinki citizens and visitors. The thesis is an example how wooden volumetric modules can act as temporary solutions to transform a historical valuable building. - Stockmannin Helsingin keskustan tavaratalon uusiokäyttö
School of Arts, Design and Architecture | Master's thesis(2021) Åkerblom, BenjaminDiplomityö laadittiin itsenäisenä tutkielmana ja sen tavoitteena on esittää monipuolisesti Stockmannin tavaratalon nykyisestä tavaratalotoiminnasta poikkeavia uusia käyttömahdollisuuksia konseptitasolla. Stockmannin tavaratalo on rakennustaiteellisesti ja kulttuurihistoriallisesti yksi Suomen merkittävimmistä liikerakennuksista ja yksi Helsingin keskustan tunnetuimmista maamerkeistä. Kaupanalan murros, jossa asiakas tekee ostopäätöksensä enenevässä määrin verkossa, on vähentänyt tavaratalojen tilojen tarvetta. Koronaviruspandemia vauhditti osaltaan tätä muutosta entisestään. Muutos on avannut mahdollisuuden tutkia uusia kaupallisia ja ei-kaupallisia toimintoja tavaratalojen yhteyteen. Diplomityössä esitetään Stockmannin Helsingin keskustan tavaratalon erilaisia uusia käyttömahdollisuuksia rakennuksen ylimpiin kerroksiin. Tutkimusmetodeina diplomityössä käytettiin kirjallisuustarkasteluja, kohdekäyntejä, rakennuspiirustusten analysointia sekä haastatteluja. Diplomityö on jaettu neljään osaan. Ensimmäisessä osassa tutustutaan Stockmannin Helsingin keskustan tavaratalon alkuperään ja rakennuksen eri vaiheisiin, tavoitteena luoda ymmärrys siitä, mitkä ovat nykyisen tavaratalokorttelin historialliset kerrostumat ja miten ne ovat syntyneet. Työn toisessa osassa tutustutaan sekä tavarataloa ympäröivään kaupunkirakenteeseen että sen nykyiseen käyttöön kohdekäynneillä kootun materiaalin ja valokuvauksen sekä pohjapiirustusten avulla. Analyysiosion pohjalta suunnittelualue on rajattu tavaratalon 6. kerroksesta ylöspäin. Kolmannessa osassa konseptoinnin avulla ja idealuonnoksilla sovitetaan erilaisia toimintoja tavaratalon yhteyteen. Jokainen konsepti mahdollistaa nykyisen tavaratalotoiminnan jatkumisen rakennuksessa. Lisäksi kolmannessa osassa tutustutaan Stockmannin tavaratalon eurooppalaisiin verrokkeihin. Kolme ensimmäistä osaa luovat ohjenuoran, jonka puitteissa tarkempi suunnitelma on luotu. Neljännessä osassa käsitellään tarkemmat suunnitelmat uuden arkkitehtuuri- ja designmuseon sijoittumista kuudenteen ja seitsemänteen kerrokseen sekä eteläosan ravintolalaajennuksesta. Lisäksi esitellään diplomityön suunnitteluprosessia ja sen johtopäätökset. Diplomityö osoittaa esimerkinomaisesti miten rakennushistoriallisesti merkittävän rakennuksen osittaista uusiokäyttöä voi lähestyä. Lopputuloksena on samaan aikaan sekä realistinen että hypoteettinen ratkaisu, jossa Stockmannin Helsingin keskustan tavaratalon ylempien kerrosten uudelleenkäytöksi ehdotetaan arkkitehtuuri- ja designmuseota ja eteläpään laajennukseen ravintolatoimintaa. - Sustainable adaptive reuse of a ruined industrial building in St. Petersburg: Pigment factory
School of Arts, Design and Architecture | Master's thesis(2020) Boris, AlinaThe established pattern of redevelopment of de-industrialised areas in St. Petersburg, Russian Federation, shows a number of unsustainable trends. Redevelopment projects fail to integrate unprotected non-heritage industrial ruins into the new development and usually imply their total demolition with a subsequent construction of monofunctional residential complexes on the created tabula rasa. This monofunctional character of the newly redeveloped areas exacerbates the emerging shortage of recreational green public spaces in the city. This thesis is intended to showcase that adaptive reuse practice could address these unsustainable trends. An obsolete ruined large-scale ‘Pigment’ factory, not officially defined as a historical and cultural heritage, hence unprotected from demolition, is chosen as a project site. This adaptive reuse project envisions how to prolong the life of the ‘Pigment’ factory and prevent its further ruination by introducing necessary modifications without compromising valuable features and general integrity of the building. The new functional program and modification methods were determined by combination of various factors: the lacking functions in the district, the architectural typology and the current ruined condition of the factory. In general, the design proposal was conceived with acknowledgement of both industrial heritage characteristics and key features of a ruin. This adaptive reuse project envisions how the ‘Pigment’ factory could be sustainably integrated into the surrounding newly redeveloped residential area in such a way that both the neighbourhood and the city could be improved. It demonstrates the application of adaptive reuse practice, which could enrich the urban fabric and create a sustainable future on the basis of industrial ruins.