Browsing by Author "Sinkko, Emmi-Riina"

Filter results by typing the first few letters
Now showing 1 - 2 of 2
  • Kaksi paikkaa tarkastelussa - miten paikkakaaviota voidaan hyödyntää julkisten paikkojen kehittämisessä?
    (2022) Sinkko, Emmi-Riina
     School of Arts, Design and Architecture | Bachelor's thesis
    Tässä kandidaatintyössä tutkittiin paikan tekemisen (eng. placemaking) konseptia ja sen sisältämää paikkakaaviota työkaluna julkisten paikkojen tarkastelulle. Työn lähtökohtana olivat kaupunkisuunnitteluun ja kaupunkielämään liittyvät kysymykset hyvästä kaupunkitilasta sekä kaupunkien suunnittelun järjestelmät Suomessa. Kaupungistumisen myötä entistä suurempi osa ihmisistä asuu kaupunkialueilla, ja ympäristöllä on suuri vaikutus asukkaiden terveyteen ja hyvinvointiin. Kaupunkitilojen tutkiminen ja kehittäminen ovat erittäin tärkeässä osassa hyvää elinympäristöä luotaessa. Kandidaatintyö rakentui kahdesta osiosta: kirjallisuustutkimuksesta sekä kenttätutkimuksesta. Kenttätutkimuksen tutkimuskohteena oli Leppävaaran keskusta-alue. Aluetta tarkasteltiin ensin laajemmassa mittakaavassa ja yleisemmällä tasolla tutustuen lyhyesti sen historiaan ja nykytilaan. Tämän jälkeen Leppävaaran keskustan alueelta valittiin kaksi paikkaa tutkittavaksi paikkakaavion avulla. Työmenetelmiä kohdetutkimukselle olivat vierailut kohdealueelle, alueen jäsentäminen karttojen avulla, valokuvaus, kirjallinen analyysi ja havaintojen vertailu paikkakaavioon. Paikkojen analyysista ja kenttäkäynneillä tehdyistä havainnoista voitiin paikkakaavion avulla tehdä yhteenveto tutkimuspaikkojen ominaisuuksista, ja siitä miten ne vastaavat paikan tekeminen -konseptin mukaisiin piirteisiin hyvästä paikasta. Tutkimuksen myötä saatiin vastauksia siihen, millaisia piirteitä paikoissa tulisi kehittää muodostaakseen parempaa kaupunkitilaa.
  • Näetkö sen? - Näkövammaisuuden ja esteettömyyden liittyminen viihtyisän elinympäristön suunnitteluun
    (2022) Sinkko, Emmi-Riina
     School of Arts, Design and Architecture | Bachelor's thesis
    Tässä kandidaatintyössä tutkittiin viihtyisän ympäristön määritelmää ja viihtyisyyden suhdetta esteettömyyteen. Viihtyisään ympäristöön on kaikilla tasavertainen oikeus. Esteettömyysohjeiden keskittyminen toiminnallisen ympäristön muodostumiseen ja esteettömyyden yhdistäminen fyysisen ympäristön tekijöihin voi kuitenkin jättää viihtyisyyden huomioimatta osana esteetöntä suunnittelua. Kandidaatintyön tavoitteena oli tarkastella esteettömyyttä ja viihtyisää elinympäristöä keskittyen näkövammaisuuden näkökulmaan. Kandidaatintyössä viihtyisää elinympäristöä tarkasteltiin kaupunkitutkimuksen uranuurtajien Jane Jacobsin, William H. Whyten ja Jan Gehlin havaintojen pohjalta. Heidän kaupunkeihinsa ja kaupunkitiloihin liittyvien tutkimustensa perusteella nostettiin esiin kolme merkittävää tekijää, jotka vaikuttavat viihtyisän ympäristön muodostumiseen. Näiden tekijöiden kautta voitiin analysoida viihtyisyyden toteutumista esteettömässä ympäristössä. Tutkimuksen perusteella voitiin havaita, että esteettömyyden moninaisen toteutumisen osalta esteettömyysohjeissa olisi kehitettävää. Tutkimus osoitti, että myös haastavasti määriteltäviä esteettömyyden näkökulmia ja niiden toteutumista, on mahdollista arvioida rajaamalla tarkastelun näkökulmaa tarpeeksi.