Browsing by Author "Siipo, Juho"

Now showing 1 - 5 of 5

Suunnitteluprosessin vaikutus teiden rakennuskustannuksiin
(2009) Matintupa, Emil
Helsinki University of Technology | Master's thesis
Liikenneväylien rakennuskustannusten nousu sai huomattavan paljon julkisuutta vuoden 2007 aikana kun urakkatarjoukset ylittivät selvästi Tiehallinnon arviot hankeen rakennuskustannuksista. Sama ongelma esiintyi kaikissa Pohjoismaissa ja alkuperäinen kimmoke tähän tutkimukseen oli Pohjoismaisen tie- ja liikennefoorumin (PTL) Teiden ja katujen suunnittelu -jaoston huoli miten rakennuskustannuksia voisi hallita paremmin suunnitteluprosessin aikana. Suomessa käynnistettiin ongelman selvittämiseksi useita selvitystöitä eri tahojen toimesta ja Tiehallinnon tilauksesta tämä diplomityö jatkaa näiden selvitysten sarjaa. Työn tavoitteena oli selvittää kustannushallinta- sekä kustannussuunnittelumenetelmien käyttökelpoisuutta, hyödynnettävyyttä ja heikkouksia tiesuunnittelijan näkökulmasta. Työssä tarkasteltiin myös mitä suunnitteluvaiheen kustannusarvioiden laatimisessa voitaisiin kehittää. Tutkimusmenetelmänä käytettiin kirjallisuusselvitystä sekä asiantuntijoiden teemahaastattelua ja tapaustutkimusta. Tapaustutkimuksessa tarkasteltiin kahta hanketta; Mt. 101 Kehä 1 Turunväylä-Vallikallio ja Vt. 4 Lusi-Vaajakoski. Rakennuskustannusten arviointi on hankalaa varsinkin suunnitteluprosessin alkuvaiheessa, koska se sisältää monimutkaisia vaikutussuhteita. Tämän takia tutkimus painottui suunnitteluprosessin alkuun ja etenkin yleissuunnitteluvaiheeseen. Lisäksi suurimmat kustannusylitykset olivat tapahtuneet rakennetun ympäristön väylähankkeissa, joten tähän työhön valittiin juuri näitä hankkeita. Samankaltaisia kustannustenhallinnan ongelmia on ollut myös muissa Pohjoismaissa, joten työn yhtenä osana oli myös selvittää muiden Pohjoismaiden käytäntöjä ja niiden soveltuvuutta Suomeen. Tutkimuksessa selvisi, että syyt viimeaikaisiin tienrakentamisen kustannusarvioiden ylityksiin Suomessa ovat olleet hyvinkin moniulotteisia, eikä voida osoittaa mitään yksinkertaista tapaa parantaa rakennuskustannusten arvioinnin luotettavuutta. Tutkimuksessa nousi kuitenkin esille muutamia seikkoja, jotka ovat vaikuttaneet merkittävästi kustannusarvioiden ylityksiin. Esimerkiksi suunnittelussa ei ole pystytty ottamaan työnaikaisia liikennejärjestelyjä riittävän hyvin huomioon. Toinen merkittävä tekijä on, että Tiehallinto on suosinut ST-mallin (suunnittele ja toteuta) käyttöä ja tätä on sen takia käytetty useimmissa suurissa hankkeissa, vaikka hankkeissa ei ole ollut vapausasteita. Tutkimuksessa selvisi myös, että kustannusarvion laatimisessa on oltu turhan optimistisia ja on jopa tarkoituksellisesti alihinnoiteltu hanketta, jotta se etenisi ohjelmoinnissa. Kustannusnousut selittyvät myös siten, että maailmalla vallinneen noususuhdanteen takia materiaalihinnat nousivat huomattavasti tarkasteluvuosina.
Infrahankkeen tietomallipohjainen aikataulusuunnittelu
(2017-06-12) Oksala, Ville
Insinööritieteiden korkeakoulu | Master's thesis
Tietomallinnus kehittyy rakennus- sekä infra-alalla jatkuvasti hyvää vauhtia. Sen käyttöä sovelletaan rakennusalalla jo lähes jokaisessa hankkeen vaiheessa. Tietomallien hyödyntäminen infrahankkeiden toteutusvaiheessa on kuitenkin vielä kovin vähäistä. Tässä diplomityössä tutkittiin tietomallien hyödyntämisen nykytilaa ja kehitystarpeita painottaen infrahankkeiden tietomallipohjaista aikataulusuunnittelua. Diplomityön kirjallisuusosuudessa tutkittiin infrahankkeiden läpivientiä keskittyen hankkeiden ajalliseen hallintaan. Lisäksi tutkittiin tietomallinnusta ja sen tuomia eri näkökulmia infrarakentamiseen. Työn varsinaisessa tutkimusosuudessa testattiin kolmea eri infrahankkeen tietomallipohjaiseen aikataulusuunnitteluun liittyvää ohjelmistoa. Tutkimuksen kohteena olivat väyläsuunnitteluun soveltuva tietomallinnusohjelmisto Tekla Civil, lineaariseen aikataulutukseen soveltuva aikataulusuunnitteluohjelmisto Tilos sekä tietomallipohjaisten aikataulujen esittämiseen ja tarkasteluun tarkoitettu Viasys VDC Explorer. Itse tutkimus suoritettiin testaamalla ja arvioimalla ohjelmistojen soveltuvuutta mallipohjaisten infrahankkeiden aikataulusuunnitteluun. Lisäksi diplomityössä suoritettiin kyselytutkimus, jonka tarkoituksena oli selvittää tietomallinnuksen parissa työskentelevien alan ammattilaisten mieli-piteitä mallinnuksen tutkimuksen ja kehityksen suuntauksesta ja tarpeista. Tutkimuksen pohjalta voidaan todeta, ettei tietomallinnus ja siihen käytettävät ohjelmistot ole yltäneet vielä tarvittavalle tasolle, jotta infrahankkeiden aikataulusuunnitteluprosessi onnistuisi käyttäen yhtä ohjelmistoa tai ohjelmistoperhettä. Tärkeimpiä kehitettäviä mallinnuksen käyttökohteita olivat tutkimuksen mukaan mallipohjaisten suunnitelmien yhteensovittaminen sekä niiden pohjalta tehtävä määrä- ja massalaskenta. Ohjelmistoalustojen sekä tietomallinnuksen toimintatapojen on vielä kehityttävä nykyisestään, jotta nämä potentiaaliset sovellukset voidaan ottaa jokapäiväiseen käyttöön infrahankkeiden tuotantovaiheessa.
Liikenne- ja infrahankkeiden suunnittelun elinkaari
(2009) Väinölä, Pekka
Helsinki University of Technology | Master's thesis
Infrasuunnittelun markkinatilanne on kiristynyt viimevuosina. Tämän seurauksena suuret suunnittelutoimistot ovat alkaneet valmistautua projektien tuloon saadakseen kilpailuetua. Projektien seurantaa helpottamaan on kehitetty myös kaupallisia ohjelmistoja. Kvantitatiivinen ja kvalitatiivinen tutkimus tehtiin, jotta voitaisiin kehittää projektien ennakoivaa seurantaa ja hankkeidenseurantaohjelmistoa. Kvantitatiivisella kyselyllä kartoitettiin erityisesti hankkeiden alustavaa tietoa tarjoavien tiedonlähteiden tärkeyttä, suunnittelu- ja tarjouskilpailuista tiedottamista ja kaavoituksen merkitystä hankkeiden seurannassa. Tutkimuksen kvalitatiivinen osuus tehtiin teemahaastatteluiden avulla ja sen tarkoituksena oli kerätä yksityiskohtaisempaa informaatiota hankkeiden etenemisestä esisuunnittelusta rakentamiseen. Tutkimuksen perusteella hankkeiden seurantaohjelmistoja voitaisiin parantaa pienillä, mutta merkittävillä toimenpiteillä. Miettimällä tarkkaan hankkeiden kategorisoinnin sekä hankekorttien sisältämät tiedot voitaisiin palvelun tietosisällöstä tehdä mielekkäämpi ja oikeiden hankkeiden löytämisestä helpompaa. Suunnittelutoimistot voisivat parantaa hankkeiden seurantaa parantamalla yrityksen sisäistä tiedonvälitystä. Lisäksi tutkimuksen perusteella selvisi, että hankkeen seuraavien suunnitteluvaiheiden saanti helpottuu, kun suunnitteluun päästään mukaan riittävän varhaisessa vaiheessa. Hankeseurannassa tulee kuitenkin muistaa myös henkilökohtaisten suhteiden merkitys, ja se että uusi tilaus on usein kiitos hyvin tehdystä projektista.
Infrahankkeen hallinta - politiikkaa ja tekniikkaa
(2004) Siipo, Juho
Helsinki University of Technology | Master's thesis
Infrahanke on monitahoinen prosessi, ja se sisältää monimutkaisia vaikutussuhteita. Hankkeen hallintaan liittyvän valmistelun ja päätöksenteon taustatekijöitä ei ole tutkittu juurikaan ennen tätä työtä. Projekteista saatujen kokemusten sekä tehtyjen suunnitelmien analysointi on pitkällä tähtäimellä ehkä paras tapa hallita eri osapuolten välistä vuorovaikutusta, valmistelua ja päätöksentekoa tulevissa hankkeissa. Tässä työssä hankkeen hallintaan liittyviä ongelmia analysoidaan Vuosaaren satamahankkeesta saatujen kokemusten kautta. Työn tavoitteena oli hahmottaa infrahankkeen poliittis-hallinnollista prosessia ja hankkeisiin vaikuttavia muita tekijöitä. Tarkoituksena oli selvittää, mitä infrahankkeen hallinnasta puuttuu, ja nostaa esiin infrahankkeisiin liittyviä ongelmia prosessien kehittämisen pohjaksi. Infrahankkeen eri toimijoiden vuorovaikutusta on hahmotettu infrahankkeen pelikentällä, joka koostuu neljästä osa-alueesta (suunnitteluprosessi, poliittis-hallinnollinen prosessi, osalliset ja media). Pelikentän taustana on strategia, jossa määritellään miten hankkeen eri toimijoiden välistä dialogia tulisi hankkeessa hoitaa. Pääosa infrahankkeen valmistelun ja suunnittelun resursseista kohdistetaan nykyisin suunnitteluprosessiin. Kokemusten mukaan hankkeiden eteneminen ja toteutuminen ei kuitenkaan ole kiinni teknisen suunnittelun prosessista, sillä se hallitaan hyvin. Infrahankkeen pelikentän muiden osa-alueiden hallintaan ei ole juurikaan kiinnitetty huomiota ja hankkeelle aiheutuvat viivytykset ovat peräisin juuri näiltä pelikentän osa-alueilta. Strategiatyön merkitystä infrahankkeiden hallinnassa tulisi lisätä. Nykyisillä hankkeilla ei ole olemassa selkeää strategiaa siitä, miten ja minkä vuoksi niitä tehdään. Työssä tehdyissä haastatteluissa nousi voimakkaasti esille, että hankkeiden valmistelutapa kaipaa uutta, strategisen suunnittelun tasoa. Strategiatyö infrahankkeiden hallinnassa on jaettu hankkeen omaan strategiaan ja yleisten strategioiden ehtojen täyttämiseen. On tärkeää huomata, että strategiatyön tekeminen olemassa olevassa hankkeessakaan ei ole koskaan liian myöhäistä. Poliittis-hallinnollinen prosessi on infrahankkeen pelikentän osa-alueista keskeisin. Työssä on hahmotettu prosessin rakennetta ja taustatekijöitä, joilla se hankkeeseen vaikuttaa. Poliittis-hallinnollisen prosessin muodostaa poliittinen päätöksenteko, talouselämä sekä hallinto ja lainsäädäntö. Haastatteluissa käsitellyistä infrahankkeen pelikentän taustatekijöistä on tässä työssä nostettu esille keskeisimmät. Niitä ovat arvot, strategiat, tahto, yhteinen hyvä ja hyväksyttävyys, lobbaus, kompensaatiot, lait, ohjeet, määräykset, valitukset, hankkeen organisaatio, hankintamallit sekä riskianalyysit. Haastatteluissa hankkeen toteutumisen kannalta tärkeimpinä edellytyksinä pidettiin tahtoa hankkeeseen, hankkeen laillisuutta ja teknistä suunnittelua. Pelikentän hallitsemiseksi täytyy tuntea suunnitteluprosessin lisäksi myös muut sen osa-alueet ja taustatekijät.
Tiehankkeen toteumamallin laadinta ja käyttö
(2019-06-17) Partanen, Antti
Insinööritieteiden korkeakoulu | Master's thesis
Toteutettujen väylähankkeiden tiedonhallinta sähköisin ja paperisin dokumentein ei toimi. Suunnittelu- ja rakentamiskäytön lisäksi, rakennetun kohteen tiedonhallinta on mahdollista toteuttaa tietomallipohjaisesti toteumamallilla yksittäisiä dokumentteja paremmin. Tämän diplomityön tavoitteena oli nostaa esiin keskeisimmät tiehankkeiden toteumamallin laadintaan ja käyttöön liittyvät haasteet, joita kehittämällä toteumamallien käyttöä voidaan lisätä. Tutkimus koostuu kirjallisuusselvityksestä ja empiirisestä tutkimuksesta, joka toteutettiin tekemällä ja havainnoimalla toteumamallin laadintatyötä Kehä I Keilaniemessä -pilottihankkeessa sekä asiantuntijoiden teemahaastattelujen avulla. Tutkimuksen perusteella voidaan sanoa, että toteumamallin laadinnassa tehdään työtä, josta merkittävä osa on melko yksinkertaisesti automatisoitavissa. Ohjeet ja vaatimukset toteumamallin tietosisältöä koskien ovat kunnianhimoiset ja niitä voi olla vaikea täyttää tehokkaasti laajamittaisissa hankkeissa. Tietosisällön muodostamisessa tarvitaan priorisointia, jota vaikeuttaa se, että toteumamallien käyttötavat ja käytössä tarvittava tieto ovat suurelta osin määrittelemättä. Väyläviraston tuleva Velho-järjestelmä tarjoaa keskitettynä ja avoimena toteumamallien säilytys- ja tarkastelupaikkana lupaavan alustan toteumamallien käytön lisäämiselle. Keskitetyn ja avoimen säilytyspaikan lisäksi, tiedon luotettavuus on edellytys toteumamallien käytölle. Toteumamallitiedon ylläpidon ja yhteensovituksen toimintatavat luotettavuuden säilyttämiseksi kohteen muuttuessa ovat vielä kehittämättä. Toteumamallin laadinnan automaatiota tulisi kehittää niin, että tiehankkeen yleisimpien järjestelmien mittausaineisto saadaan muunnettua suunnitteluohjelmistolla suoraan toteumamallimuotoon. Toteumamallin käyttötavat ja käytössä tarvittava tieto tulisi selvittää vaiheittain, tarpeisiin perustuvan tiedon muodostusprosessin mahdollistamiseksi. Tällä hetkellä laajamittaisissa tiehankkeissa voi olla parasta keskittyä vain olennaisimpaan hanketietoon. Tällaista tietoa ovat pinnanalaisten rakennusosien yksityiskohtaiset sijainti-, geometria- ja ominaisuustiedot. Kun käyttötapoja ja käytössä tarvittavaa tietoa saadaan määriteltyä, toteumamallien tietosisältöä voidaan kasvattaa hallitusti tarpeisiin perustuen. Toteumamallitiedon ylläpidolle ja toteumamallien yhteensovitukselle Velho-järjestelmässä tulisi kehittää toimintapa. Ennen sitä, on tärkeää eritellä vanhentunut tieto ja esittää ajantasaisen tiedon sijainti.