Browsing by Author "Rekola, Mikko"

Filter results by typing the first few letters
Now showing 1 - 6 of 6
  • Akustinen mikromanipulaatio
    (2014-05-04) Rekola, Mikko
     Sähkötekniikan korkeakoulu | Bachelor's thesis
  • Panostuksen seuranta: Emulsiopanostus tunneliolosuhteissa
    (2017-12-11) Rekola, Mikko
     Sähkötekniikan korkeakoulu | Master's thesis
    Tässä diplomityössä selvitetään, mikä on paras tapa seurata emulsiopanostusprosessin etenemistä tunneliolosuhteissa. Erityisesti ollaan kiinnostuneita seuraamaan sitä, kuinka paljon emulsioräjähdysainetta pumpataan kuhunkin panostettavaan reikään. Työssä analysoidaan tunneliympäristön asettamia rajoitteita ja esitellään vaihtoehtoisia menetelmiä ongelman ratkaisemiseksi. Seurantaa varten rakennettiin prototyyppi, joka etsii pistepilvestä panostusletkuksi pääteltäviä sylinterimuotoja. Letkuntunnistusalgoritmi toteutettiin pääosin RANSAC algoritmilla. Prototyypin perusteella havaittiin, että pistepilvien muodostuksessa käytetty Kinect 2.0 kamera ei ole tarpeeksi tarkka sylintereiden tarkkarajaiseen löytämiseen. Toinen havaittu ongelma on kuvausalueen pienuus, minkä vuoksi toimiva toteutus vaatii useampia kameroita. Työn tulos on, että käsin kirjaaminen on tehokkain tapa seurata panostusprosessin etenemistä johtuen muiden menetelmien epävarmuudesta. Jatkotutkimusvaihtoehtoina esitetään toimivan kamerakonfiguraation etsimistä, referenssikuvan muodostusta liikkuvan kameran avulla sekä luotettavuuden parantamista usean seurantamenetelmän yhteistyöllä.
  • Selkeytys käyttöveden puhdistuksessa, eri selkeutusmenetelmien teknillinen ja taloudellinen vertailu
    (1971) Rekola, Mikko
     Helsinki University of Technology | Master's thesis
  • Use of recycled asphalt as street pavement
    (2008) Rekola, Mikko
     Helsinki University of Technology | Master's thesis
    Jätelain määritelmän mukaan käytöstä poistettu asfalttipäällyste pitäisi luokitella jätteeksi, mutta se voidaan nykyään lähes aina käyttää tehokkaasti ja taloudellisesti uudelleen. Asfaltin kierrätyksestä on muodostunut merkittävä tekijä päällystysalalla Suomessa, ja vaikka uusioasfalttia on valmistettu jo pitkään, on käytöstä poistetun asfaltin käytön tehostamisessa olemassa vielä suuria mahdollisuuksia. Työssä tutkittiin uusioasfaltin valmistusta kuntien katuverkon päällystystöissä. Kuntien ja kaupunkien asfalttiurakoiden luonteesta johtuen on tarkoituksenmukaisinta kierrättää käytöstä poistettua asfalttia asemasekoitteisella uusioasfaltin valmistuksella. Työn tavoitteena oli selvittää käytetyn asfalttirouhepitoisuuden vaikutus päällysteen laatuun. Tutkimuksen kohteeksi valittiin yleisesti katupäällysteenä käytettävä AB 16-päällyste. Tavoitteena oli löytää tälle massalaadulle optimaalinen RC-pitoisuus. Optimaalisena pidettiin suurinta mahdollista RC-pitoisuutta, jolla laatuvaatimukset täyttyivät ja jota asfalttiaseman tekniikalla pystyttiin valmistamaan. Uusioasfaltin käytön taloudellisuutta selvitettiin vertaamalla asfalttirouhetta sisältävien asfalttimassojen hintoja neitseellisistä raaka-aineista valmistetun asfalttimassan hintaan. Tutkimuksen alussa selvitettiin asfalttirouheen sideainepitoisuus ja kiviaineksen rakeisuus. Asfalttirouheesta uutetusta sideaineesta tutkittiin ainoastaan tunkeuma. AB 16-massa suhteutettiin neljällä eri RC-prosentilla, jotka olivat 0, 30, 50 ja 70 prosenttia. Massoille tehtiin tilavuussuhteutukset tiivistämällä koekappaleet Marshall-vasaralla ja massojen tiivistyvyyttä tutkittiin kiertotiivistimellä. Koetieksi valittiin Keravalla sijaitseva Kytömaantie. Asfalttiasemalla valmistetuille massoille tehtiin myös kiertotiivistyskokeet, joiden avulla tutkittiin asfalttiasemalla valmistettujen massojen tiivistyvyyttä verrattuna laboratoriossa valmistettujen massojen tiivistyvyyteen. Koetieltä otettiin poranäytteet, joista tutkittiin päällysteen tiheys, massan maksimitiheys sekä tyhjätila. Poranäytteistä tutkittiin myös päällysteen kulumiskestävyys Prall-kokeella. Päällystelaaduille laskettiin jäykkyysmoduulit Witczak et al.:in ennustemallilla. Tutkimuksessa saatujen tulosten perustella rouheen määrän lisääminen vaikutti joihinkin asfaltin ominaisuuksiin. Päällysteen tyhjätila pieneni RC-pitoisuuden kasvaessa. Prall-testien mukaan RC-pitoisuuden kasvu ei vaikuttanut päällysteen kulumiskestävyyteen. Päällysteelle laskettu jäykkyysmoduuli kasvoi RC-pitoisuuden kasvaessa, mikä saattaa olla merkki päällysteen alttiudesta pakkashalkeilulle. RC 70 -päällyste täytti asetetut laatuvaatimukset, mutta tutkimuksessa ilmeni, että uusiomassaa ei voida valmistaa jatkuvassa tuotannossa näin korkealla RC-pitoisuudella. RC 70-massassa oli asfalttiasemalla tehtyjen kiertotiivistyskokeiden mukaan havaittavissa myös epävarmuustekijöitä. Näiden tekijöiden vuoksi optimaaliseksi RC-pitoisuudeksi valittiin 50 prosenttia. Jatkotutkimuksilla voidaan hakea massalle vielä korkeampaa RC- pitoisuutta, joka todella on kannattavaa, koska niin saavutetaan merkittäviä taloudellisia etuja sekä säästetään uusiutumattomia luonnonvaroja.
  • Using CAD for needs of building contractor
    (1993) Virtanen, Jyrki
     Helsinki University of Technology | Master's thesis