Browsing by Author "Reinius, Heidi"
Now showing 1 - 4 of 4
Results Per Page
Sort Options
Item Carbonylation of alcohols(2002) Suutari, Johanna; Reinius, Heidi; Karvinen, Esko; Kemian tekniikan osasto; Teknillinen korkeakoulu; Helsinki University of Technology; Krause, OutiItem Hydroformylation of methyl methacrylate with the in situ formed heterodonor phosphinerhodium catalysts(1999) Reinius, Heidi; Kemian tekniikan osasto; Teknillinen korkeakoulu; Helsinki University of Technology; Krause, OutiItem Improved adhesives for wood(1996) Reinius, Heidi; Marttila, Pauli; Nyholm, Per; Kemian tekniikan osasto; Teknillinen korkeakoulu; Helsinki University of Technology; Krause, OutiItem Printing with emulsion in laboratory scale(2005) Laine, Nina; Reinius, Heidi; Mattila, Ulla; Puunjalostustekniikan osasto; Teknillinen korkeakoulu; Helsinki University of Technology; Oittinen, PirkkoTämän työn tarkoituksena oli selvittää laboratoriomittakaavassa, miten emulsiolla painaminen eroaa puhtaalla värillä painamisesta. Useimmat laboratoriossa käytettävät menetelmät perustuvat testeihin pelkällä värillä, mutta tulosten soveltaminen painokoneille vaatii, että väriin emulgoituneen kostutusveden vaikutus ymmärretään. Offset prosessissa painamattoman pinnan puhtaana pitämiseen käytetty kostutusvesi sekoittuu painoväriin väritelastoilla sekä painolevyllä. Värin seassa olevat kostutusvesipisarat voivat muuttaa värin ominaisuuksia, kuten viskositeettia ja tahmeutta, tai vaikuttaa värin asettumiskäyttäytymiseen paperilla. Muodostuneen emulsion rakenteella uskotaan olevan suuri vaikutus emulsion ominaisuuksiin. Tässä työssä pyritään selvittämään laboratoriomittakaavassa emulsiolla testaamisen hyödyllisyyttä puhtaalla värillä testaamisen sijaan. Kokeellisen työn päämääränä oli kehittää menetelmä, joka soveltuu emulsiolla painamiseen laboratoriomittakaavassa. Lisäksi tarkoituksena oli selvittää, miten valmistetuilla emulsiolla painaminen eroaa puhtaalla värillä painamisesta sekä tarkastella emulgoituneen ja pintaveden vaikutuksia nippipaineen alla. Emulsiot valmistettiin kahdesta eri määrän kostutusvettä vastaanottavasta painoväristä lisäämällä värin sekaan kostutusvettä sekä laboratoriomittakaavaisella telastolla sekä sekoittimella. Puhtaan värin ja emulsion käytöstä verrattiin mittaamalla värin tahmentumista ja asettumista viidellä päällystetyllä paperilla, joilla oli erilainen päällysterakenne. Emulsion valmistusmenetelmällä oli suuri vaikutus emulsioiden käyttäytymiseen. Sekoittimella valmistetusta emulsiosta kostutusvesi purkaantui herkästi värin levitystelastolle, eivätkä emulsiot eronneet merkittävästi telastolla tasoitetusta puhtaasta väristä papereille tehtyjen tahmentumismittausten perusteella. Sen sijaan, telastolla valmistetut emulsiot poikkesivat sekä pidemmän asettumisajan sekä saavutettujen maksimitahmeusarvojen laskun myötä puhtaan värin testeistä. Myös painettujen emulsionäytteiden kiilto oli alhaisempi kuin puhtaalla värillä. Valmistettujen emulsioiden vesipitoisuus vaihteli välillä 5-24 p-%. Emulsiolla painamisen erot verrattuna pelkällä värillä painamiseen ovat riippuvaisia paperin päällysterakenteesta. Väriin emulgoidun kostutusveden aiheuttama maksimitahmeuden lasku oli voimakkainta nopeasti asettavilla päällysterakenteilla. Emulsiolla painaminen lisäsi myös paperin pinnan rikkoontumista etenkin hitaasti asettavilla papereilla. Emulsiolla painamisen etuna on se, että väri, kostutusvesi ja paperi voidaan testata samanaikaisesti. Emulsiolla testaaminen voi antaa lisätietoa sovellettavaksi teknisessä asiakaspalvelussa, ongelmanratkaisussa sekä tuotekehityksessä. Telastolla valmistettu emulsio vaikutti pysyvän sekoittimella valmistettuja emulsioita paremmin koossa. Lisäksi emulgointimenetelmä on yhtäläinen todellisen painoprosessin kanssa. Telasto on näin suositeltavampi tapa emulsioiden valmistukseen.
