Browsing by Author "Rautio, Hanna"
Now showing 1 - 1 of 1
Results Per Page
Sort Options
Item Minne mieleni. Luontoyhteyden vahvistamisesta valokuvallisin keinoin.(2012) Rautio, Hanna; Department of Art; Taiteen laitos; Taiteiden ja suunnittelun korkeakoulu; School of Arts, Design and Architecture; Euro, PiaTaiteellisesti painottuneessa opinnäytetyössä (erilaisia näyttelykokonaisuuksia valokuvin, videoin ja installaatioin ja kokonaisuutta tukeva yhteensitova kirjallinen esseemäinen tutkielma) pohditaan käsittelemättömän valokuvan mahdollisuuksia herkkyyden ja hyvinvoinnin lisääjänä ja luontoyhteyden vahvistajana. Työssä käytetyt tutkimusmetodit ovat subjektiivisia, eksploratiivisia ja normatiivisia (ohjaavia). Työssä esitetään, että abstraktimpaan pyrkivän valokuvan kanssa on helpompi päästä syvemmille tasoille mietiskelyssä ja että kuvaa voi hartauskuvan tavoin käyttää keskittymisessä kohti aineettomampia tiloja. Valokuviin on haluttu löytää moninaisuuden osoittavia paikallisia kerrostumia ja kätkeytyvän ja näkyvän rytmillistä leikkiä. Epäselvä alue rinnastuu tyhjyyteen koska ei esitä mitään. Ongelmaksi abstraktimman kuvan kanssa voi muodostua se, että rationaalinen mieli pyrkii selvittämään epäselvät kohdat, jolloin fyysisyydestä pois yrittävä näkymä voi jämähtää sille sijoilleen, kuvan kokijan ehkä tiedostamattomaankin torjuntaan. Linko (1998 ) puhuu uppoutumisen halusta ja toiveesta elämykseen. Esityskonteksti vaikuttaa aina kokemukseen. Taidenäyttelyssä kohdattu ihmetys ja hämmästys sitouttavat, toisin kuin ehkä arkihavainnossa. Työssä peräänkuulutetaan henkisiä arvoja kapitalistismaterialistisen vastapainoksi ja väitetään, että luonnon kunnioittamiseen tarvittavaa herkkyyttä voi harjoittaa kunnioituksen ja keskittyneisyyden kautta. Luonnon samuus havahduttaa ihmisen jumalilluusiostaan kohti täydesti ymmärtävää kokonaisvaltaista kokijaa. Jokaisesta pienimmästä atomista universumiin toistuvat samat perusmuodot vahvistavat sitä ajatusta, että ihminen ei ole erillinen osa kaikkeutta vaan siinä helposti egokeskeisenä tuhoavana voimana vaikuttava tyranni. Ensimmäisessä luvussa puhutaan tutkimusmenetelmistä, toteutuksesta ja lähtökohdista. Taiteilija henkilökohtaisen tason kautta yrittää selventää kokonaiskuvaa tuomalla omat lapsuudenmuistonsa ja kokemuksensa metsästä lukijan tarkasteltavaksi mutta myös kosketuspinnaksi. Toisessa luvussa puhutaan valokuvan ominaisuuksista; sen autenttisuudesta, ominaisuuksista ja tuodaan esille sen mahdollisuuksia hyvinvoinnin välineenä. Kolmannessa luvussa herätellään herkkyyttä ja pohditaan kokemuksen muuttumista elämykseksi. Töiden installoinnin avulla teoksen vastaanottajan toisella tavalla sitouttaa tilaan ja taidekokemukseen. Ruumiillisuus on portti syvemmälle. Neljännessä luvussa metsästetään henkisyyttä ja pohditaan luonnon tilaa. Viidenteen lukuun on tuotu taiteilijan käyttämiä teknisiä toteutuksia tarkasteltavaksi. Kuudes luku on omistettu näyttelydokumentaatiolle. Seitsemäs luku keskittyy analysointiin ja pohdintaan. Kahdeksannessa päästään tulevaisuusvisioiden äärelle.