Browsing by Author "Piirainen, Paula"

Now showing 1 - 9 of 9
  • Thumbnail Image
    Item
    Alueellinen viherkerroin osana kestävää kaupunkisuunnittelua - viherkerroinlaskenta Malmille
    (2021) Piirainen, Paula; Lähde, Elisa; Arkkitehtuurin laitos; Taiteiden ja suunnittelun korkeakoulu; School of Arts, Design and Architecture; Lapintie, Kimmo
    Tämän tutkimuksen tavoitteena on tarkastella, miten kestävää kaupunkisuunnittelua voidaan tukea alueellisen viherkerroinmenetelmän avulla. Kestävän kehityksen merkitys kaupunkisuunnitteluun liittyvässä lainsäädännössä ja suunnittelun tavoitteissa on lisääntynyt merkittävästi. Kestävä kehityksen päämäärä ei ole yksiselitteinen tavoite tai raja-arvo, johon pyritään, vaan se toimii suuntana, johon yhteiskuntien kehitystä tulee ohjata. Käsitteen epätarkkuus on luonut tarvetta kestävää kehitystä mittaaville ja analysoiville työkaluille, kuten erilaisille viherkerroinmenetelmille. Tutkielman viherkerroinmenetelmäksi on valittu alueellinen viherkerroin. Työkalu ei ole yleisesti käytössä Suomessa, joten työssä kartoitetaan sen vastaavuutta case-alueelle asetettuihin kaupunkisuunnittelun tavoitteisiin. Tutkimuksessa keskitytään kestävän kaupunkisuunnittelun ekologiseen ulottuvuuteen, koska viherkerroinmenetelmät on suunniteltu ensisijaisesti tukemaan tätä kestävyyden osa-aluetta. Tutkielma koostuu teoriaosuudesta, tutkimusosuudesta ja saatujen tulosten analysoinnista. Tutkielman teoriaosuudessa esitellään viherverkoston elinvoimaisuuteen vaikuttavia tekijöitä, ekologisesti kestävän kaupunkisuunnittelun tavoitteita ja haasteita sekä viherkerroinmenetelmien periaatteita. Tutkielman case-alueeksi on valittu Helsingissä sijaitseva Malmin kaupunginosa ja tarkastelualue on rajattu sen keskustan ympärille. Tutkimusosuudessa alueellisen viherkerrointa sovelletaan tarkastelualueelle ja sen sisällöllistä vastaavuutta tarkastellaan suhteessa Malmin keskustavision tavoitteisiin. Lisäksi annetaan toimenpide-ehdotuksia alueen kehittämistä varten viherkerroinlaskennan pohjalta. Tutkimuksessa alueellisen viherkertoimen todettiin vastaavan hyvin Malmin keskustavision tavoitteisiin, jotka liittyvät vihreän infrastruktuurin ja yleisen vehreyden parantamiseen sekä ilmastonmuutoksen hillitsemiseen ja siihen sopeutumiseen vihreän infrastruktuurin avulla. Koska alueellinen viherkerroin pyrkii tukemaan vehreää ja resilienttiä kaupunkirakennetta, voidaan sitä soveltaa myös muilla alueilla, joiden tavoitteet vastaavat työkalun tavoitteita. Kaupungin viherrakenne tuottaa ihmisille runsaasti hyötyjä, joiden korvaaminen on vaikeaa, joten näitä hyötyjä tulisi tunnistaa ja vaalia. Alueellinen viherkerroin tarjoaa mahdollisuuden näiden hyötyjen analysointiin ja niitä synnyttävien ekosysteemien säilymiseen ja kehittämiseen. Ekologisen kestävyyden saavuttamiseksi tarvitaan lisää tietoa kaupunkiekosysteemien toiminnasta sekä paikallisesta lajistosta, jolloin voidaan valikoida paremmin niitä tukevat toimenpiteet. Alueellinen viherkerroin edesauttaa valikoimaan paremmin näitä tavoitteita tukevia toimenpiteitä.
  • No Thumbnail Available
    Item
    Dynaamisen kasvillisuuden merkitys kaupunkiympäristön luonnon monimuotoisuuteen sisäpihojen kautta
    (2022) Kankaanpää, Jonna; Piirainen, Paula; Taiteiden ja suunnittelun korkeakoulu; School of Arts, Design and Architecture; Hautamäki, Ranja
    Kaupungistumisen myötä luonto jää yhä ahtaammalle suurissa urbaaneissa keskuksissa. Rakentamisvaiheessa sisäpihat tyypillisesti raivataan olemassa olevasta kasvillisuudesta puhtaaksi, jotta myöhemmin suunnittelijan ohjeistuksella alueen kasvillisuus voidaan luoda uudelleen. Perinteisessä kasvillisuuden suunnittelussa tehokkaassa käytössä on usein joka paikan generalistilajit, jotka kestävyytensä vuoksi pärjäävät melkein missä vain. Tämä on yksi syy siihen, miksi kaupunkiympäristöissä kasvillisuus yksipuolistuu ja monimuotoisuus heikkenee. Sisäpihat ovat suuri osa kaupunkiympäristöä ja kasvillisuus tärkeä osa luonnon monimuotoisuutta. Täten sisäpihojen kasvillisuuden suunnittelulla on merkittävä vaikutus luonnon monimuotoisuuteen kaupunkiympäristössä. Nykyisessä suunnittelussa kasvillisuudelta haetaan usein staattisuutta, muuttumattomuutta. Luonnollinen kasvillisuus on kuitenkin dynaamista, ajan myötä muuntuvaa, jossa eri kasvilajien välinen kilpailu ja eri kasvuajat muokkaavat kasvillisuusalueen luonnetta vuodenajasta ja vuodesta toiseen. Tässä kandidaatintyössä tutkitaan miten dynaaminen kasvillisuus vaikuttaa kaupunkiympäristön luonnon monimuotoisuuteen sisäpihojen kautta. Työn tavoitteena on parantaa tietämystä suunnittelijan tekemien kasvilajivalintojen sekä kasvillisuuden suunnittelun merkityksestä kaupunkiympäristön luonnon monimuotoisuuden kannalta, jotta luonnon monimuotoisuutta voitaisiin kehittää paremmaksi. Työ on toteutettu kirjallisuuskatsauksena keskittyen Helsingin kaltaisen, tiiviin urbaanin keskuksen, maanvaraisten sisäpihojen kasvillisuuden tarkasteluun jättäen tarkastelun ulkopuolelle julkiset viheralueet kuten puistot, taajamametsät sekä katuvihreän. Dynaamisella kasvillisuudella on mahdollista edistää luonnon monimuotoisuutta, mutta senkin suunnitteluun liittyy huomioitavaa, jotta kasvillisuusalue toimisi ajan kuluessakin. Kaupunkiympäristöissä ihmisten kulkemisesta syntyvä kulutus ja koirien jätösten aiheuttamat pistekuormitukset voivat vahingoittaa dynaamisen kasvillisuuden eri osia. Istutusalueen kasvilajien valinnassa kannattaa huomioida kasviyksilöiden alkuperä, ovatko ne kotimaisia vai ulkomaisia luonnonkasveja tai niin sanottuja puutarhakasveja, jotka on jalostettu haluttuun muotoon. Kasvillisuussuunnitteluun voi hakea inspiraatiota myös luonnon omista biotoopeista ja niiden kasvillisuudesta, jonka avulla sisäpihoille voidaan jatkaa ympäröivän luonnon elinympäristöä. Tämän avulla luonnon monimuotoisuutta voitaisiin edistää entisestään, kun ympäröivän luonnon eläin- ja eliölajeille voidaan lisätä elintilaa sisäpihojen kautta.
  • No Thumbnail Available
    Item
    Elinvoimainen kaupunkivihreä - Monimuotoisempien kaupunkiviheralueiden suunnittelu
    (2018) Piirainen, Paula; Mikola, Varpu; Taiteiden ja suunnittelun korkeakoulu; School of Arts, Design and Architecture; Hautamäki, Ranja
    Maailman väestöstä yli puolet elää nykyään kaupungeissa. Vuoteen 2030 mennessä kaupungissa asuvien määrän ennustetaan kohoavan 60 prosenttiin. Kaupunkeihin suuntautuva muuttoliike lisää rakentamispainetta, joka kohdistuu kaupunkialueille sekä niitä ympäröiville alueille. Kaupunkien kasvaessa luonnonalueiden ja kaupunkien viheralueiden määrä vähenee ja olemassa olevat alueet kutistuvat. Maailman biodiversiteetin katoamista ei olla onnistuttu pysäyttämään tai hidastamaan. Suomessa seurataan maailman laajuista trendiä ja muuttoliike maalta kaupunkeihin on lisääntynyt. Kaupunkien viheralueiden monimuotoisuuteen vaikutetaan Suomessa kaavoilla ja yksittäisten puistojen suunnittelulla. Maakunta- ja yleiskaava ohjaavat viheralueiden suhdetta toisiinsa ja ra-kennettuun ympäristöön, kun taas asemakaavalla ja puistosuunnittelulla tarkennetaan alueiden laadullisia ominaisuuksia. Tavoitteet suunnittelulle ja kaavoitukselle asetetaan Maankäyttö- ja ra-kennuslaissa. Monimuotoisten kaupunkiviheralueiden menestymiseen vaikuttavat puistokohtaisten ominai-suuksien lisäksi alueen ulkopuoliset viher- ja puistoalueet. Alueen koko, habitaattien määrä ja laatu, sijainti sekä esimerkiksi kytkeytyneisyys muihin kohteisiin vaikuttavat merkittävästi puistoalueen lajiston ja ekosysteemin elinvoimaisuuteen. Laajat, monipuoliset sekä hyvin kytkeytyneet alueet ovat monimuotoisuudeltaan yleensä parhaimpia. Menestyksekäs, ekologinen puistosuunnittelu vaatii perehtymistä paikallisiin olosuhteisiin ja ih-misen vaikutuksen huomioimista. Seudulliset olosuhteet vaikuttavat kasvilajiston selviytymiseen ja elinvoimaisuuteen. Puisto altistuu kaupunkiolosuhteissa suuremmalle ravinnemäärälle, kulutuk-sella ja intensiivisemmälle hoidolle kuin luonnontilaiset alueet. Esimerkiksi kulutusta on usein tar-koituksen mukaista ohjailla ja rajoittaa erityisesti herkempien habitaattien kohdalla. Lisäksi on huomioitava ihmisten odotukset puistojen ulkonäölle. Täysin luonnontilainen puistoalue ilman hoi-toa ei usein täytä ihmisten tarvetta nähdä kauneutta ja järjestystä ympärillään.
  • Thumbnail Image
    Item
    Ensuring Ecosystem Service Provision of Urban Water Nature-Based Solutions in Infill Areas: Comparing Green Factor for Districts and SWMM Modeling in Scenario Assessment
    (Springer Science + Business Media, 2023-12) Lähde, Elisa; Dahlberg, Niklas; Piirainen, Paula; Rehunen, Antti; Department of Architecture; Finnish Environment Institute; Centre for Economic Development, Transport and the Environment
    This study aims to explore the measurement of potential synergies between water management objectives and other ecosystem services generated by Nature-Based Solutions (NBS) in the context of urban planning. The research also investigates the comparative benefits of two analytical methods, Storm Water Management Model (SWMM) and green area factor for districts (GAFD). The study employs Malmi district in Helsinki, Finland, as a case study, examining five distinct NBS scenarios with varying degrees of integration. The results affirm that NBS can indeed enhance ecosystem services provision and stormwater management. The comparative analysis of the two methods, reveals that scenarios with high green factors exhibit effective flood risk reduction, while those with low green factors struggle to manage water, emphasizing the importance of balancing green and built elements in urban planning for optimal flood risk reduction. Furthermore, the study underscores the advantages of the two methods: GAFD offers simplicity and lower expertise requirements, generating valuable insights into ecosystem services, while SWMM provides precise stormwater management data. The findings emphasize the significance of diverse NBS combinations that harness the multifunctional aspects of green infrastructure, highlighting the need for integrated urban planning. The utilization of GAFD analysis provides a comprehensive districtwide perspective in a flexible manner, thereby improving the comprehension of the interconnected nature of urban green spaces. Highlights: Nature-based solutions (NBS) support urban stormwater management in infill areas.Green Area Factor for Districts (GAFD) is a practical tool to compare NBS options.GAFD and SWMM modeling results on stormwaters are comparable for common rain events.NBS size, quality and diversity reduce peak flows and enhance ecosystem services.Assessment of scenarios with the GAFD tool helps to identify multiple benefits of NBS.
  • Thumbnail Image
    Item
    Keskustelunavaus ja politiikkasuositukset. Lähiöpride – Lähiöympäristöt ja arkkitehtuuri identiteettien rakennusaineina
    (2023) Savolainen, Panu; Berger, Laura; Hautamäki, Ranja; Kanner, Antti; Kouri, Kasimira; Lähde, Elisa; Piirainen, Paula; Ruoppila, Sampo; Taipale, Aada; Teräsvuori, Hannes; Tolonen, Anna; Turtiainen, Pirjo; Verma, Ira; Arkkitehtuurin laitos; University of Helsinki; Arkkitehtuurin laitos; VTT Technical Research Centre of Finland Ltd.; University of Turku
    Ohjausryhmä: Kai Fogelholm (Espoon kaupunki), Katariina Hilke (Turun kaupunki), Marketta Kyttä (Aalto-yliopisto), Katariina Peltola (Espoon kaupunki), Aija Staffans (Aalto-yliopisto).
  • Thumbnail Image
    Item
    Monitoiminnallinnen, vehreä Matinkylä: Alueellisen viherkerroinlaskennan tulokset
    (Aalto University, 2023) Piirainen, Paula; Lähde, Elisa; Hautamäki, Ranja; Arkkitehtuurin laitos; Department of Architecture; Taiteiden ja suunnittelun korkeakoulu; School of Arts, Design and Architecture
  • No Thumbnail Available
    Item
    Pengerkadunrinne - piilopaikka kalliolla
    (2022) Virolainen, Anni; Taipale, Aada; Piirainen, Paula; Taiteiden ja suunnittelun korkeakoulu; School of Arts, Design and Architecture; Hautamäki, Ranja
  • No Thumbnail Available
    Item
    Sopivimman täyteaineen tai täyteaineyhdistelmän valinta neutraaliliimatun puuvapaan painopaperin valmistuksessa
    (1983) Piirainen, Paula; Isotalo, Ilmo; Puunjalostusosasto; Teknillinen korkeakoulu; Helsinki University of Technology; Ebeling, Kari
  • Thumbnail Image
    Item
    Viherkerroin Helsingin kaupunkisuunnittelussa
    (2022) Jokinen, Pihla; Piirainen, Paula; Taiteiden ja suunnittelun korkeakoulu; School of Arts, Design and Architecture; Hautamäki, Ranja
    Kaupunkien kasvaessa ja tiivistyessä, jää kaupunkirakenteeseen kasvillisuudelle yhä vähemmän tilaa. Kaupunkien viheralueet ovat kuitenkin tärkeitä ilmastonmuutokseen sopeutumisen, sen hillinnän, kaupunkiluonnon monimuotoisuuden sekä ihmisten hyvinvoinnin kannalta. Kasvillisuus kaupungissa suojaa kuumudelta ja melulta sekä parantaa ilmanlaatua, sitoo hiilidioksidia ilmasta ja pienentää tulvariskiä. Tässä kandidaatintutkielmassa tarkastellaan tonttikohtaista viherkerrointyökalua, joka on yksi keino, jolla pyritään varmistamaan riittävä viherpinta-ala kaupungeissa. Työkalun avulla viherrakenteiden ekologisuutta pyritään mittaamaan ja muuttamaan ne laskennalliseen muotoon. Viherkerroin saadaan laskemalla viheralueiden määrää suhteessa tarkasteltavan tontin pinta-alaan. Eri kaupungeilla on hieman toisistaan poikkeavia viherkerrointyökaluja. Työn tavoitteena on vastata kysymykseen, miten viherkerrointa hyödynnetään Helsingin kaupunkisuunnittelussa. Suomessa viherkertoimen kehittäminen on pisimmällä Helsingissä, ja Helsingin kokemukset ovat olleet muiden Suomen kaupunkien viherkertoimien kehittämisen pohjana. Helsinki on merkittävä suunnan näyttäjä siinä, miten kaupunkeja kehitetään Suomessa. Tämä tutkielma on toteutettu kirjallisuustutkimuksena. Tutkimuksessa korostui viherkertoimen merkittävä rooli viheralueiden arvostuksen nostamisessa. Viherkertoimen avulla viheralueet voidaan esittää lukuarvoina. Näin viheralueiden merkitys voidaan tuoda selkeästi esiin eri kaupunkisuunnittelun vaiheissa. Vuodesta 2019 viherkerroin on ollut pakollinen Helsingin asemakaavoituksessa ja sen asema yhtenä prosessin työkaluista on vakiintumassa. Viherkerroin on kohtalaisen uusi työkalu, joten tutkimusta sen käytöstä ja soveltamisesta tarvitaan lisää. Sitä mukaa kun kohteita, joissa viherkerrointa on hyödynnetty, valmistuu, voidaan tutkia, mitä vaikutuksia viherkertoimen käytöllä on ollut.