Browsing by Author "Pekonen, Mikko Esajas"

Now showing 1 - 1 of 1

Yhteismetsän minimikoko – metsätaloudellisen kannattavuuden näkökulma
(2014-06-09) Pekonen, Mikko Esajas
Insinööritieteiden korkeakoulu | Master's thesis
Tutkimuksessa selvitettiin yhteismetsän taloudellisesti kannattavaa minimikokoa. Laajan metsätalouskokonaisuuden leimikkokeskittymistä saatavaa bruttokantorahatulojen mittakaavaetua verrattiin yhteismetsän hallintokustannuksiin kustannus-hyötyanalyysinä. Kun laajoista leimikkokeskittymistä saatavat mittakaavaedut osoittautuivat yhteismetsän hallintokustannuksia suuremmiksi, pidettiin yhteismetsää kannattavampana kuin metsän yksityisomistusta. Yhteismetsän hallintokustannusten määrät estimoitiin lineaarisella regressiomallilla, mikä laadittiin 18 yhteismetsältä saaduista tilinpäätöstiedoista. Keskimääräiset vuotuiset bruttokantorahatulot laskettiin Metsäntutkimuslaitoksen virallisten tilastojen ja hakkuukauden 1988-1989 Etelä-Suomen hintasuositussopimuksen perusteella. Tilastoihin perustuvaa kantohintaa muutettiin leimikon koosta johtuvalla hintasuositussopimuksessa mainitulla hintakorjauksella. Yhteismetsän mittakaavaetu saatiin vertaamalla yhden suuren puukauppaerän hintaa samasta puumäärästä maksettavaan hintaan, kun puukaupat tehdään useina pieninä puuerinä. Tulosten perusteella taloudellisesti kannattavan yhteismetsän minimikoko vaihtelee Etelä-Suomen oloissa tutkimuksen rajausten mukaisissa tapauksissa yhteismetsän bruttotuloilla ilmaistuna välillä 4000-40000 €/v (30-450 ha) ja Pohjois-Suomen oloissa välillä 3000-33000 €/v (60-1250 ha). Taloudellisesti kannattavaan yhteismetsän minimikokoon vaikuttaa yhteismetsän pinta-alan ja bruttotulojen lisäksi yhteismetsään liitettävän metsätilan koko. Pohjois-Suomi muodostuu tässä tapauksessa Suomen metsäkeskuksen julkisten palveluiden Kainuun, Lapin ja Pohjois-Pohjanmaan alueyksiköiden alueista. Muut alueet kuuluvat Etelä-Suomeen. Yhteismetsän perustamiskustannuksia ei sisällytetty laskelmiin. Yhteismetsällä voi vaikuttaa merkittävästi ohjesääntönsä ja toimintatapojensa kautta hallintokustannustensa suuruuteen. Tutkimuksessa huomattiin, että metsätaloudellista kannattavuutta ei voida riittävän luotettavasti perustella pelkästään metsätalousmaan pinta-alalla. Se lisäksi tarvitaan kasvuoloja ja puun myynnistä saatavia tuloja kuvaavia muuttujia. Kookkaita metsätiloja ei välttämättä kannata liittää yhteismetsään, koska mittakaavaetujen saaminen on silloin hyvin epävarmaa. Yhteismetsä on erittäin kilpailukykyinen vaihtoehto metsätilojen omistusrakenteen pirstoutumisen ehkäisemiseksi.