Browsing by Author "Palmgren, Lilja"
Now showing 1 - 3 of 3
- Results Per Page
- Sort Options
- Auringon alla - Hangon viheralueista toimiva virkistyksen verkosto
Taiteiden ja suunnittelun korkeakoulu | Bachelor's thesis(2013-05-19) Palmgren, Lilja - Jatkumo - Hangon historiallisen keskustan ja Kylpyläpuiston ranta-alueiden ympäristöhistoriallinen selvitys ja kehittämissuunnitelma
School of Arts, Design and Architecture | Master's thesis(2019) Palmgren, LiljaTämän diplomityön aiheena on monipuolisesti arvokkaan ranta-alueen suunnitteleminen. Suunnittelualueena on Uudenmaan länsiosassa sijaitsevan Hangon kaupungin historiallisen keskustan ja Kylpyläpuiston julkiset ranta-alueet, joissa on lukuisia valtakunnallisia, maakunnallisia, alueellisia ja paikallisia arvoja. Alueesta suurin osa on Hangon kansallista kaupunkipuistoa, se on lähes kokonaisuudessaan valtakunnallisesti merkittävää rakennettua kulttuuriympäristöä (Museovirasto, RKY), sekä kokonaisuudessaan maakunnallisesti arvokasta kulttuuriympäristöä. Alueen itäosassa on lukuisia luontoarvoja ja osa siitä on arvokasta pohjaveden muodostumisaluetta. Hangon rannat muodostavat tärkeän virkistysalueiden nauhamaisen sarjan, joka palvelee asukkaiden lisäksi merkittävää vierailijamäärää. Suunnittelualueella on keskenään hyvin erilaisten viheralueiden muodostama kokonaisuus, Hangon rakentumisen historian kannalta merkittäviä katuja ja aukioita, sekä lähes 150 vuotta vanha pienvenesatama Itäsatama. Alue liittyy Hangon Kylpyläpuiston suurhuvila-alueeseen. Suunnittelualueen erityisyys perustuu sen monipuoliseen arvokirjoon. Diplomityön tärkein suunnittelukysymys on, kuinka Hangon rantojen muodostamassa arvotihentymässä saadaan sovitettua huomattavat arvot toisiinsa niin, että lopputuloksena on toimiva, kestävä ja ajattoman esteettinen kokonaisuus. Diplomityö sisältää ympäristöhistoriallisen katsauksen ja nykytilan analyysin. Historian vaiheiden esittämiseen on valittu kolme teema, jotka liittyvät alueen muodostumiseen ja kehittymiseen: satamat ja merenkulku, sodankäynti ja linnoitukset sekä matkailu ja vapaa-ajanvietto. Nykytilan analyysi pohjautuu maastokäyntien havaintoihin ja maisema-analyysiin, joiden pohjalta on laadittu arvokatsaus ja kehittämisperiaatteet. Työn pohjana on lisäksi ollut Hangon kaupungin teknisen ja ympäristöviraston sekä diplomityön tekijän yhdessä järjestämä asukaskysely. Kehittämissuunnitelman tärkeimpänä tavoitteena on vahvistaa alueen historiallisia arvoja. Suunnitelmassa on esitetty eri tasoisia maisemanhoito-, kunnostus ja uudisrakennustoimenpiteitä, jotka on harkitusti sovitettu herkälle alueelle sen eri osa-alueiden ominaispiirteet, kehittämistarpeet ja arvot huomioiden. Yleissuunnitelma-alueella voimakkaimmat muutokset sijoitetaan Plagenin alueelle, sillä ne eivät heikennä huomattavasti sen historiallisia, ekologisia tai maisemallisia arvoja. Hienovaraisimmat toimenpiteet toteutetaan Regattarantaan ja Vartiovuoren eteläkallioille. Långsandan, Puistovuorten ja Tennispuiston reittejä ja niiden varsilla olevia rakenteita kunnostetaan. Merikatu rakennetaan kävelykaduksi ja Vapaudenpatsaan edusta kunnostetaan. Rantapuisto kunnostetaan viihtyisäksi oleskelupuistoksi. Tehtaanniemelle rakennetaan uusi esteetön reitti. Tehtaanniemen ja Märaskärin väliin varataan tila uudelle kevyen liikenteen sillalle. Suunnitelmatarkennus on laadittu Itäsataman alueelle. Itäsataman vanha osa kunnostetaan historialliseksi satamaympäristöksi, jossa korostetaan alueella säilyneitä, eri aikakausilta peräisin olevia piirteitä. Sataman vanhasta osasta kehitetään joustava, kestävä ja ajaton, eri tapahtumiin soveltuva katu- ja aukiokokonaisuus. Sataman uudempi osa kestää suurempia muutoksia. Vierasvenesatamaan sijoitetaan sen tarjoamien palveluiden lisäksi pysyvämpiä toimintoja, jotka palvelevat sekä kaupunkilaisia että alueella vierailevia. Harkituilla ja huolellisilla menetelmillä herkkään arvotihentymään voidaan toteuttaa suuriakin muutoksia. Jo pienillä toimenpiteillä voidaan vaalia, parantaa tai palauttaa alueen arvoja. Kiireellisten toimenpiteiden toteuttamisen ohella riittää, että osa suunnitelmasta toteutetaan pitkällä aikatähtäimellä. Kiireellisimpiin toimenpiteisiin kuuluvat historiallisten rakenteiden kunnostaminen etenkin Itäsatamassa, käyttäjäturvallisuuden lisääminen Puistovuorilla ja Appelgrenintien varrella sekä Långsandan alueen maisemanhoidon täydentävät toimet. Vähemmän kiireellisiä ovat sellaiset maisemanhoitotoimenpiteet, joiden tärkein tavoite on parantaa maisemakuvallisia arvoja. Alueen arvojen säilyttäminen ja niiden vahvistaminen edellyttää tosin, että myös pidemmän aikatähtäimen toimenpiteet toteutetaan. Vain silloin voidaan varmistetaa alueen lukuisten arvojen säilyminen pitkälle tulevaisuuteen. - Världsarven och hållbar utveckling: Förverkligandet av delmål 11.4 i FN:s hållbarhetsprogram Agenda 2030
School of Arts, Design and Architecture | Bachelor's thesis(2022) Jakobsson, KatarinaHållbar utveckling är ett begrepp som används i många sammanhang för att definiera den utveckling som eftersträvas för säkerställa nutida och kommande generationers möjlighet att fylla sina behov inom naturens bärkraft. För att sammanfatta konkreta mål för en världsomfattande hållbar utveckling, sammanställde FN år 2015 hållbarhetsprogrammet Agenda 2030, som innefattar 17 mål med definierade delmål och indikatorer för uppföljning. Hållbarhetsprogrammet binder alla FN:s medlemsländer. Delmål 11.4 handlar om att trygga och skydda kultur- och naturarvet. Flera nationella rapporter lyfter fram att hållbar utveckling ligger i fokus i förvaltning och utveckling av världsarv. I kandidatarbetet görs en litteraturanalys för att undersöka Finlands läge i arbetet att förverkliga delmål 11.4 genom både indikatorn och nationella rapporter. Dessutom undersöks hur centrala teman inom ekologisk, ekonomisk samt social och kulturell hållbarhet tolkas när det gäller den hållbara utvecklingen och hanteringen av världsarv. Gamla Raumo och Kvarkens skärgård fungerar som exempel i arbetet för att belysa forskningsfrågorna. Resultatet är att det inte finns tillräckligt med data för att definiera Finlands läge genom indikatorn, men Finland har enligt rapporter en mångsidig lagstiftning och tydlig ansvarsfördelning som talar för stabilitet inom arbetet för delmålet. Lagstiftningen kunde trots det kompletteras. Flera frågor gällande den hållbara utvecklingens tre delområden, såsom förhållningssätt till världsarvsturism eller vad som räknas som en landskapsstörning, har inte ett entydigt svar. Det centrala i en hållbar utveckling av världsarv är att identifiera objektens särdrag och möjliggöra att de finns kvar för att trygga världsarvsobjektets autenticitet och enhetlighet. En annan central faktor är att balansera nya lager i den historiska kontinuiteten på objekten utan att förstöra gamla lager i landskapet.