Browsing by Author "Onnela, Satu"
Now showing 1 - 2 of 2
- Results Per Page
- Sort Options
- Huokoinen arkkitehtuuri - vuorovaikutuksen ja luontohyötyjen lisääminen rakennuksen ulko- ja sisä-tilan rajapinnassa
School of Arts, Design and Architecture | Master's thesis(2022) Onnela, SatuTässä diplomityössä tarkastellaan rakennuksen ulko- ja sisätilan rajapinnan ns. huokoista arkkitehtuuria luontohyötyjen ja ihmisten vuorovaikutuksen lisäämisen kautta. Teoreettisen viitekehyksen mukaan rakennusten julkisivun tuntuma on monella tapaa intensiivinen vaihdon ja synergian kohta, jolla on keskeinen merkitys elävälle kaupunkikuvalle. Aihe liittyy vahvasti ilmastotietoiseen rakentamiseen. Työn tavoitteena on tuottaa keinovalikoima huokoisen arkkitehtuurin vahvistamiseksi kaupunkisuunnittelun, erityisesti tiivistyvien kaupunkiympäristöjen asemakaavoituksen tarpeisiin. Työssä tavoitellaan suunnitteluperiaatteiden ja työkalujen kehittämisen lisäksi ymmärrystä huokoisuuden muodostumisen periaatteista kaupunkikuvan ja elinvoimaisuuden näkökulmasta sekä suosituksia Vantaan Tikkurilassa sijaitsevan korttelin suunnitteluun. Työssä yhdistyvät teoria ja suunnittelu. Teorian avulla luodaan periaatteet ja työkalut, joita testataan Tikkurilan keskustassa sijaitsevan korttelin suunnittelussa. Teorian ja suunnittelutyön pohjalta muodostetaan lopulta havainnollistavan kortteliratkaisun lisäksi huokoisen arkkitehtuurin määritelmä. Korttelisuunnitelma sisältää liittymisen julkiseen ulkotilaan, rakennusten keskeisimpien ulko- ja sisätilan välisten reittien ja aukotusten hahmottelut sekä rakennuksen reunavyöhykkeelle sijoittuvat keskeisimmät elementit. Tässä työssä huokoisen arkkitehtuurin ratkaisujen muodostamiseen sovelletaan varsinkin David Simin (2019) soft cityn konseptin periaatteita sekä yhdistellään maisema-arkkitehtuurin ja arkkitehtuurin keinoja. Työn keskeisenä tuloksena on määritelmä huokoisuudesta ympäristössä toteutuvana herkkyytenä, joka vahvistaa hienovaraisesti reagoiden paikan toiminnallisia, jatkuvuutta tukevia ekologisia ja sosiokulttuurisia prosesseja. Suunnittelussa tätä voidaan vahvistaa valitsemalla julkisivun kuhunkin kohtaan sopivia arkkitehtonisia vapauttamisen tai kontrollin keinoja. Huokoisuuden ilmenemisen edellytyksiä ovat ekosysteemien ja vuorovaikutuksen prosesseille sopivat olosuhteet sekä halutusta toiminnasta viestivä kaupunkikuva. Keskeistä huokoisuuden huomioimisessa on ihmisen kehon tunnistaminen osaksi kaupunkiympäristön ja luonnon ekosysteemien dynamiikkaa. Tässä työssä huokoista arkkitehtuuria edistävät keinot on jäsennelty toimintojen, tilojen, reittien sekä elementtien eli rakennusosien, kasvillisuuden ja ulkoasun perusteella. Näitä keinoja on koostettu työssä suunnitteluperiaatteiksi ja -työkaluiksi sekä havainnollistettu korttelisuunnitelmassa. Työssä osoitetaan huokoisuuteen liittyvät kytkennät systeemisen ajattelun prosessien, resilienssin jatkuvuuden tarpeen ja sosioekologisen elinvoimaisuuden välillä. Keskeistä huokoisen kohteen syntymiselle on oivaltaa toiminnallisista prosesseista muodostuvat synergiat luontoelementtien, ihmisten ja paikallisen kulttuurin välillä rakennuksen reunavyöhykkeessä sekä pohjakerroksen ja massoittelun tilan olosuhteita muodostava merkitys. Samaan aikaan kun huokoisuus edellyttää pienemmän mittakaavan huomioivaa suunnittelua, elinvoimaisuuden edistäminen vaatii riittäviä tilavarauksia jalankulkijalle sekä luontohyötyjä tuottavalle auringonvalolle ja siniviherrakenteelle. Työn perusteella pohjakerroksen huokoisuutta edistävillä keinovalikoimalla suunniteltu kortteli voikin tuottaa nykyrakentamisen valtavirrasta poikkeavaa kaupunkirakennetta. - Liikkeellä notkistettu katutila
School of Arts, Design and Architecture | Bachelor's thesis(2018) Onnela, SatuTyön tavoitteena on laajentaa katusuunnittelun kehollisuuden näkökulmaa sekä monipuolistaa suomalaista maisema-arkkitehtuuria. Taustalla on kaupunkisuunnittelun visio ulkoilevaa elämäntapaa tukevasta kaupunkitilasta. Työssä selvitetään, voisiko tanssin logiikalla notkistaa suomalaisen katutilojen suunnittelun ja maisema-arkkitehtuurin jäykkyyttä ja totisuutta. Tätä tarkennetaan selvittämällä, mitä tekijöitä vaaditaan tanssiin tai muuhun luovaan oma-aloitteiseen liikkeeseen. Lopuksi etsitään strategisia askelmerkkejä ja käytännön keinoja ulkoiluun rohkaisevaan, notkeaan katutilaan. Tanssin alalla on vahva osaaminen liikkeen, aistien ja ihmisen kokonaisvaltaisuuden hahmottamisessa. Aineistona ovat kirjallisuus ja haastattelut. Aineistossa korostuu ihmisen liikkumisen potentiaalia esiin tuova nykytanssi. Menetelmänä on soveltaa maisema-arkkitehtuuriin ratkaisuja toiselta alalta. Tutkimuksen päätuloksena korostuu tarve uudistaa katusuunnittelua paremmin ulkona olemista ja ihmisen luontaista liikettä palvelevaksi. Esiin nousee kaupunkisuunnittelijoiden vastuu heidän järjestäessään katutilaa, kontekstia, jossa ihmiset tekevät terveyttään ja hyvinvointiaan koskevia valintoja. Luovaa liikettä katutilassa hillitsevät yksitoikkoiset katuympäristön puitteet, liikkumisen erilaiset nopeudet sekä yhteiskunnan normit. Luovalle liikkeelle otolliset olosuhteet saadaan, jos ihminen kokee olevansa turvassa, tekemisensä olevan hyväksyttyä ja ennen kaikkea itse halua kokeilla kehonsa käyttöä juuri kyseisessä paikassa. Työssä hahmotetut keskeisimmät strategiset tavoitteet luovan liikkeen lisäämiseen katutilassa ovat 1) katusuunnittelun näkeminen taiteenalana, 2) katutilojen uudistaminen liikkumisen tavat tiedostamalla ja tilankäyttöä tehostamalla sekä 3) rohkaiseminen nykyistä vapaampaan kaupunkitilan käyttöön. Suunnittelutyöhön ehdotetaan työkaluina mm. palvelumuotoilun näkökulmaa sekä kehon hyödyntämistä jo suunnittelun yhteydessä. Materiaalien, rakenteiden ja pinnoitteiden sekä kasvillisuuden kautta voidaan viestiä käyttötarkoituksesta sekä vaikuttaa tilakokemukseen ja ilmapiiriin.