Browsing by Author "Nordlund, Emma"

Now showing 1 - 2 of 2

Matkailua metrolinjan varrella – staycation-majoitus Kulosaaren kartanon pihapiiriin
(2024) Nordlund, Emma
School of Arts, Design and Architecture | Master's thesis
Tässä opinnäytetyössä suunnittelin 650 m2:n kokoisen majoitusrakennuksen Kulosaaren kartanon pihapiiriin. Alue kuuluu Kivinokkaan, joka on historiallinen kesämaja-alue sekä ainutlaatuinen luontokohde Helsingissä. Työn pääajatuksena oli suunnitella rakennus, joka sopisi kartanon pihapiiriin ja toimisi elämyksellisenä staycation-kohteena (yhdistelmä englannin kielen sanoista stay eli jäädä ja vacation eli loma). Koska ympäristö on kulttuurihistoriallisesti arvokas, halusin uudesta rakennuksesta sopivan minimalistisen. Tällä tavoin se ei korostu liikaa ympäristöstä, vaan antaa vanhojen rakennusten loistaa. Uusi rakennus sisältää majoitustilat 34 henkilölle ja elämyksellisen ulkokylpyaltaan. Pelkistetty estetiikka sopii myös Kivinokan alueeseen. Työhön kuuluu kirjallinen taustoitusosuus ja suunnitelmaosuus. Taustoitusosuudessa tutustun kirjallisuuskatsauksen avulla Kivinokan ja Kulosaaren kartanon alueen historiaan, majoitus- ja elämyssuunnittelun teoriaan sekä staycation-ilmiöön. Osiossa analysoin myös alueen uutta asemakaavaa sekä kohteen laajempaa kontekstia uusrakentamisen kannalta, kuten maaston piirteitä, muuta rakennuskantaa sekä ympäröivää luontoa. Suunnitelmaosiossa esittelen suunnitelman majoitusrakennuksesta, joka on vähäeleinen ja ajaton. Rakennuksen suunnitelmassa sovelletaan taustoitusosion löydöksiä. Suunniteltavan rakennuksen on tarkoitus luoda käyttäjälle yhdessä alueen luonnon kanssa rentouttava ja elämyksellinen staycation-kokemus lähellä Helsingin keskustaa. Staycation-konsepti muistuttaa Kivinokan alueen historiallista tarkoitusta Helsingin työväestön lähilomakohteena. Uuden staycation-majoituksen rakentaminen alueelle olisi siis hieno tapa yhdistää mennyt ja nykypäivä uudenlaiseksi elämykseksi.
Palvelumuotoilu osana ravintolasuunnittelua
(2020) Nordlund, Emma
School of Arts, Design and Architecture | Bachelor's thesis
Tämä kandidaatintyö tutkii palvelumuotoilua sisustusarkkitehtuurissa ja keskittyy avaamaan palvelumuotoilun menetelmien käyttöä erityisesti ravintolasuunnittelussa. Työn tutkimusmenetelmänä toimii kirjallisuuskatsaus, jonka lähdemateriaalina käytetään palvelumuotoiluun ja ravintolasuunnitteluun liittyvää kirjallisuutta sekä verkkoartikkeleita. Näiden lisäksi kerätään tietoa haastattelemalla kahden eri suunnittelutoimiston, Koko3:n ja Fyran, sisustusarkkitehteja. Esimerkkikohteina käytetään heidän suunnittelemiaan Yes Yes Yes -, Madonna-, ja Bardot-ravintoloita. Palvelumuotoilu tarkoittaa palveluiden suunnittelua ja kehittämistä muotoilun menetelmin. Sen tarkoituksena on suunnitella palvelukokemus käyttäjälähtöisesti siten, että niin asiakkaan tarpeet ja odotukset kuin palveluntarjoajan liiketoiminnalliset tavoitteet täyttyvät. Muotoilun keskeisiä anteja palveluiden kehittämiseen ovat prosessi- ja menetelmäosaaminen, prototyyppien tekeminen sekä visualisointi. Palvelumuotoilu on noussut vuosi vuodelta tärkeämmäksi, mikä heijastaa laajempaa kehitystä, jossa palvelusta on tullut lisäarvo, josta ollaan valmiita maksamaan. Käyttäjät haluavat, että palvelu on yksilöllistä, vaivatonta ja luotettavaa. Palvelumuotoilu vastaa tähän haasteeseen osallistamalla kaikki palvelun osapuolet – niin asiakkaat kuin palvelun tuottajat – kokonaisvaltaiseen suunnitteluprosessiin, jonka myötä asiakkaiden kasvaneisiin vaatimuksiin pystytään yltämään. Palvelun ympäristönä toimii useimmiten fyysinen tila, jonka suunnittelusta sisustusarkkitehti on vastuussa. Palvelumuotoilun metodeja, kuten haastatteluja, havainnointia ja asiakaskyselyitä käytetään jo paljon sisustusarkkitehdin työssä. Sisustusarkkitehdit suunnittelevat tiloja lähes aina käyttäjälähtöisesti ja he hyödyntävät samoja metodeja kuin palvelumuotoilijat, mutta kutsuvat työtään useimmiten osallistavaksi suunnitteluksi. Käsitteiden ero alan sanastossa on kuitenkin pieni. Palvelumuotoilun potentiaali on erityisen suuri ravintolasuunnittelussa, jossa tilan tulisi toimia samanaikaisesti asiakkaan rentouttavana vapaa-ajan ympäristönä ja henkilökunnan kiireisenä työpaikkana. Haastattelujen perusteella ravintoloitsijan valmis visio kuitenkin usein ohjaa tilasuunnittelun lopputulosta hyvin vahvasti, eikä varsinaiselle palvelumuotoilulle siksi nähdä tarvetta – näin oli myös esimerkkikohteissa Madonnassa, Yes Yes Yesissä ja Bardotissa. On kuitenkin mahdollista, että ravintoloitsijan visio ohjaa lähinnä visuaalista ilmettä ja brändiä, kun taas palvelupolkujen muotoilun avulla voitaisiin saada entistä toimivampi tila kaikille käyttäjille. Tämän työn kirjallisuuskatsaus ja haastattelut joka tapauksessa osoittavat, että käyttäjälähtöisen suunnittelun tarve on merkittävä. Vaikka sisustusarkkitehdeilla onkin usein käyttäjälähtöisyys työn keskiössä, voisi palvelumuotoilu edesauttaa monien erilaisten työympäristöjen ja asiakaspalvelukohtaamisten suunnittelua. On tärkeää, että tilojen loppukäyttäjiä kuunneltaisiin mahdollisimman paljon, jotta saataisiin suunniteltua kestäviä ja toimivia ympäristöjä.