Browsing by Author "Matikainen, Hanna-Maija"

Now showing 1 - 2 of 2

Lehti taiteena - Painetut taitelijalehdet visuaalisen viestinnän muotoilun näkökulmasta
(2016) Matikainen, Hanna-Maija
School of Arts, Design and Architecture | Master's thesis
Opinnäytteeni aiheena ovat painetut aikakauslehdet taidemuotona. Opinnäytteeni koostuu kahdesta julkaisusta: kirjallisesta tutkielmasta ja taiteellisesta produktiosta. Tutkielmani käsittelee taiteilijalehti-termiä visuaalisen viestinnän muotoilun näkökulmasta. Taiteellinen produktioni on oman taitelijalehteni ”Zinezinen” ensimmäinen numero ”Depressio”. Käyttämäni lähdekirjallisuuden mukaan yleisimmin käytetty termi lehdestä taidemuotona on ”artists’ magazines”. Tästä johtuen ehdotan suomenkieliseksi termiksi taiteilijalehteä. Taitelijalehti-termin kautta toivon, että tämä lehtigenre saisi enemmän huomiota sekä visuaalisen viestinnän muotoilun tutkimuksessa että lehden lukijoiden, jälleenmyyjien ja instituutioiden piirissä. Tutkielmani mukaan taiteilijalehdet ovat taiteen tuottamisen ja vastaanoton välineitä. Niitä tekevät ja julkaisevat taiteilijat, galleristit, kuraattorit ja taiteilijajulkaisuihin erikoistuneet kustantajat. Taiteilijalehdet sijoittuvat epäkaupallisten aikakauslehtien kenttään, ja ne voivat olla sekä indielehtiä että zinelehtiä. Institutionaalisen taideteorian mukaan lehdet saavat taiteen statuksen niiden kulttuuripiiriin kuuluvan taidemaailman toiminnan kautta. Sisällönanalyysin avulla selvitin, että suomalaiset taiteilijalehdet ovat pääasiassa omakustanteita. Ne myös käyttävät usein visuaalisen viestinnän välineenä kuvaa ja tekstiä yhdistävää kerrontaa. Tutkimukseni mukaan taiteilijalehtien tekijät kutsuvat harvoin julkaisujaan taiteeksi. Tämän syynä voidaan pitää mm. taiteilijalehti-käsitteen heikkoa tuntemusta. Oman lehteni prosessin kautta pyrin havainnoimaan, millä tavoin lehteä voidaan käyttää taiteellisen ilmaisun välineenä. Käytin apunani epäorgaanista teosestetiikkaa, jolloin pyrin hyödyntämään lehteni graafisessa suunnittelussa niin syventymistä helpottavia kuin vieraannuttavia elementtejä. Syventävänä elementtinä käytin kaupalliselle aikakauslehdelle tyypillistä ilmaisua ja vieraannuttavana elementtinä pidin zinelehdille tyypillistä ilmaisua. Näitä kahta tyyliä sekoittamalla pyrin synnyttämään lukijassa tunnereaktioita, mutta samalla halusin säilyttää lehteni miellyttävänä lukukokemuksena.
Puutarhatalot - Järvenpään hyvinvointikampus
(2015) Matikainen, Hanna-Maija
School of Arts, Design and Architecture | Master's thesis
Diplomityö on vuonna 2012 saatu toimeksianto Järvenpään kaupungilta. Noin kilometrin päähän Järvenpään keskustasta koilliseen, Pöytäalhon kaupunginosaan, on suunnitteilla sosiaali- ja terveyskeskus, jonne tulevaisuudessa keskitetään kaikki Järvenpään terveyspalvelut ja aikuissosiaalityön toiminnalliset yksiköt. Tehtävänantona oli suunnitella terveyskeskuksen yhteyteen Hyvinvointikampuksen konsepti. Diplomityö on jatkoa konseptisuunnitelmalleni. Työ on osa Pareto-hanketta, jossa Järvenpään kaupungin sosiaali- ja terveystoimi on ollut mukana vuodesta 2008 alkaen, jolloin hanke käynnistettiin. Palvelujärjestelmän rakennemuutos ja uudet toimintatavat (Patero) tarkoittaa palvelurakenteen kehittämishanketta, jonka tavoitteena on löytää uusia ja innovatiivisia toimintatapoja ikääntyvän väestön tarpeisiin. Hyvinvointikampus rakentuu sosiaali- ja terveyskeskuksen ympärille, mikä tuo asiakkaille ja henkilökunnalle synergiahyötyä helpon saavutettavuuden, osaamisen keskittymisen ja laaja-alaisten palvelujen vuoksi. Kaupunki, yksityinen sektori sekä yhdistykset ja järjestöt muodostavat Hyvinvointikampuksen palveluverkoston. Kampuksen palvelut tulevat vastaamaan etenkin ikääntyvien ja lapsiperheiden kasvaviin ja monimuotoistuviin tarpeisiin. Kampusalue sisältää palveluasuntoja, ympärivuorokautisen päiväkodin, perhe- ja sosiaalipalveluja, vanhus- ja vammaispalveluja, kotihoidon tilat sekä ulkoilualueet. Alueen palvelut tulevat muodostamaan hyvinvointia tuottavan kokonaisuuden, josta hyötyvät kaikki Järvenpään asukkaat. Tehtävänantoon ei kuulunut tilaohjelmaa, vaan konsepti tuli ideoida Pareto-hankkeen tarveselvityksen pohjalta. Puutarhatalot-konsepti jatkaa kaupunkikuvallisesti julkisten rakennusten tilasarjaa, joka alkaa Tuusulanjärven rannasta jatkuen koilliseen kohti sosiaali- ja terveyskeskusta. Rakennukset sijoittuvat Vaarinkadun senioritalojen ja Polvipolun senioritalon väliin tarjoten talojen asukkaille runsaasti palveluja lyhyen välimatkan päähän. Suunnitelma korostaa Järvenpään puutarhakaupunkimaista luonnetta laajan julkisen viheralueen, vanhuksille ja lapsille yhteisten puistojen sekä polveilevien kattopuutarhojen avulla. Suunnitelmassa toimintoja on mahdollisimman pitkälti keskitetty, mikä takaa hyvän palveluntarjonnan. Palvelujen tiivis sijoittaminen mahdollistaa myös tilojen suuren käyttöasteen. Keskitetty ravintola, kirjasto, liikuntakeskus sekä ulkoilualue tuovat yhteen sosiaali- ja terveyskeskuksen ja Hyvinvointikampuksen asiakkaat ja ovat avoimia kaikille Järvenpään asukkaille. Puutarhatalot-konseptissa yhdistyy kaksi käyttäjäryhmää: lapset ja vanhukset. Palveluasunnot liittyvät toisessa rakennuksessa ympärivuorokautiseen päiväkotiin ja toisessa perhekeskukseen. Puutarhatalot-konsepti edustaa uudenlaista virikkeellistä senioriasumista. Suunnitelman tilaratkaisut edesauttavat sekä sosiaalista vuorovaikutusta että itsenäisyyttä.