Browsing by Author "Manner, Jukka; Prof."

Now showing 1 - 2 of 2
  • No Thumbnail Available
    Item
    Reiluus ja lähetysaikaraja IEEE802.11e tehostetussa ja hajautetussa kanavaan pääsyssä
    (Helsinki University of Technology, 2008) Matinlauri, Anni; Karvo, Jouni; TkT; Department of Communications and Networking; Tietoliikenne- ja tietoverkkotekniikan laitos; Faculty of Electronics, Communications and Automation; Elektroniikan, tietoliikenteen ja automaation tiedekunta; Manner, Jukka; Prof.
    Tämä diplomityö tutkii lähetysaikarajan vaikutusta verkon reiluuteen IEEE802.11e tehostettuun ja hajautettuun kommunikaatiokanavaan pääsyyn. IEEE802.11e tuo palvelunlaatuominaisuuksia IEEE802.11 langattomiin verkkoihin. Asemat, jotka käyttävät IEEE802.11e-ominaisuuksia jakavat liikenteen neljään kategoriaan. Kategorioiden välinen erottelu saavutetaan neljällä parametrilla, jotka kontrolloivat kanavaan pääsyä. Tämä työ tutkii yhtä näistä parametreistä, lähetysaikarajaa, joka kontrolloi lähetyksen kestoa. IEEE802.11e antaa referenssiarvoja parametreille, mutta näillä arvoilla verkon kuormituksen lisääntyessä, alemman prioriteetin liikenne kärsii nopeasti. Hyvin pian kuormituksen lisääntyessä alemman prioriteetin liikenne ei pääse verkosta läpi lainkaan. Tällöin myös verkon reiluus on matala. Reiluuden parantamiseksi, häiritsemättä korkean prioriteetin liikennettä, tämä työ tutkii ison lähetysaikarajan käyttöä. Ensimmäisessä simulaatiosarjassa alemman prioriteetin lähetysaikaraja on ääretön. Tämä tarkoitta sitä, että alemman prioriteetin jono voi lähettää kaikki pakettinsa kun se pääsee lähettämään. Tulokset osoittavat, että ääretön lähetysaikaraja parantaa reiluutta kun kanava on kuormittumassa. Tulokset osoittavat myös, että ääretön lähetysaikaraja ei merkittävästi heikennä korkean prioriteetin liikennettä. Toinen simulaatiosarja keskittyy sellaiseen verkon kuormitustilaan, missä äärettömän lähetysaikarajan vaikutus on suurin. Näissä simulaatioissa lähetysaikarajan arvo on staattinen. Simulaatiosta toiseen lähetysaikarajan arvo muutetaan toiseen arvoon väliltä nolla-suurin sallittu arvo. Tulokset näistä simulaatioista ovat hyvin samanlaiset kuin ensimmäisen simulaatiosarjan tulokset.
  • No Thumbnail Available
    Item
    Tietoturvakartoitus yrityksen Internet-palveluja tuottavassa yksikössä
    (Helsinki University of Technology, 2008) Nilsson, Antti; Aalto, Otto; M.A.; Department of Communications and Networking; Tietoliikenne- ja tietoverkkotekniikan laitos; Faculty of Electronics, Communications and Automation; Elektroniikan, tietoliikenteen ja automaation tiedekunta; Manner, Jukka; Prof.
    Tässä tutkimuksessa keskityttiin tietoturvallisuuden aihepiiriin. Tutkimuksen teoreettisena tavoitteena oli selvittää, minkälaisista tekijöistä organisaation tietoturvallisuus muodostuu ja miten sitä voidaan hallita. Käytännön tavoitteena oli kartoittaa kohdeorganisaation tietoturvallisuuden nykytaso ja luoda kartoituksen perusteella suunnitelma organisaation tietoturvallisuuden kehittämiseksi. Tutkimuksen teoriaosassa avattiin tietoturvallisuuden käsitteistöä ja pohdittiin tietoturvallisuuden merkitystä organisaatioille. Katsauksessa eriteltiin organisaation toimijoiden tehtäviä ja vastuita ja tutustuttiin ISO 17799 -standardiin, joka määrittelee yleisiä toimintaperiaatteita organisaation tietoturvallisuuden hallintaan. Tietoturvallisuuden hallintaa tarkasteltiin prosessina, jossa organisaation tietoturvastrategia ja riskienhallinta ohjaavat toiminnan kehittämistä. Lopuksi tutkittiin erilaisia tietoturvallisuuden kontrolleja tietoverkkojen, tietoaineiston ja saavutettavuuden suojaamiseksi. Tutkimuksen käytännön osassa tehtiin kohdeorganisaatiolle tietoturvakartoitus, jonka pohjana käytettiin ISO 17799 -standardia. Kartoituksessa havaittiin runsaasti tietoturvallisuuden kannalta hyvin toteutettuja asioita: muun muassa tekniset suojaukset, jokapäiväinen toiminta ja erikoistilanteiden hallinta on hoidettu hyvin ja etenkin tiedon saavutettavuuteen on panostettu. Organisaation tietoturvallisuuteen liittyvät suurimmat ongelmakohdat kohdistuvat pääasiassa hallinnolliselle puolelle. Selkeitä puutteita havaittiin erityisesti tietoturvatyön organisoimisessa ja vastuunjaossa, strategisessa suunnittelussa ja dokumentoinnissa sekä tietoturvahäiriöiden ja parannuskohteiden hallinnan organisoimisessa. Kartoituksen tulosten pohjalta kohdeorganisaatiolle tehtiin kehityssuunnitelma, jonka avulla organisaatio voi lähteä kehittämään omaa tietoturvallisuuttaan ja korjata suurimmat havaitut puutteet. Kehitystyön myötä organisaatio pystyy tulevaisuudessa ylläpitämään riittävää tietoturvallisuuden tasoa ja siten vastaamaan liiketoiminnan edellyttämiin vaatimuksiin.