Browsing by Author "Lonka, Heikki"

Now showing 1 - 4 of 4
  • No Thumbnail Available
    Item
    Aluebrändäyksestä aluekehityksen työkalu
    (2016-06-13) Alakomi, Joonas; Lonka, Heikki; Insinööritieteiden korkeakoulu; Viitanen, Kauko
    Alueiden välinen kilpailu lisääntyy jatkuvasti. Kilpailu koskettaa kaiken kokoisia alueita ja yleisesti ihmisten lisääntynyt liikkuvuus voidaan nähdä perimmäisenä syynä alueiden väliselle kilpailulle. Alueiden houkuttelevuuteen panostetaan jatkuvasti, jotta pystyttäisiin houkuttelemaan vierailijoita, asukkaita ja yrityksiä alueelle. Aluebrändäys on tunnistettu yhdeksi keinoksi parantaa alueiden kiinnostavuutta. Aluebrändin kasvaneesta kiinnostuksesta huolimatta onnistuneesta aluebrändäyksestä on vielä varsin vähän esimerkkejä. Aluebrändäyksen lähtökohdat ovatkin vielä varsin hataralla pohjalla ja etenkin Suomessa aluebrändäystä on toteutettu vasta varsin vähän. Aluebrändäyksen perimmäisenä tavoitteena on lisätä kiinnostavuutta aluetta kohtaan ainutlaatuisuuden ja erottuvuuden avulla. Tällöin alue parantaa asemaansa kasvavassa kilpailukentässä. Tämän tutkimuksen tavoitteena on nostaa esille aluebrändäyksen keskeisimpiä tekijöitä aluebrändäysprosessin näkökulmasta, joiden perusteella luodaan malli aluebrändäyksen toteuttamisen tueksi. Toisena tavoitteena on empiirisen tutkimuksen avulla nostaa esille tekijöitä, joiden varaan alueita voidaan brändätä. Kolmantena tavoitteena on kartoittaa sitä, kuinka aluebrändäys vaikuttaa alueiden asuntojen hintoihin. Kirjallisuuskatsauksessa perehdytään yleisesti brändiin ja brändäykseen, jotta aluebrändien ja aluebrändäyksen käsittelyyn on tarvittavaa taustatietoa. Aluebrändiin ja aluebrändäykseen perehdyttiin kirjallisuuskatsauksen avulla, jossa nostettiin esille aluebrändäyksen kannalta keskeisimpiä ominaisuuksia. Tämän jälkeen perehdyttiin aluebrändäykseen prosessina. Tukea kirjallisuuden keskeisimmille havainnoille saatiin tutkimalla kolmea aluerakennushanketta brändäyksen näkökulmasta. Aluerakennushankkeiden tutkimuksen avulla saadaan paljon hyviä havaintoja aluebrändäyksestä käytännössä. Kirjallisuuskatsauksessa käsiteltiin lyhyesti myös asuntojen hinnanmuodostuksen teoriaa, jotta aluebrändäyksen hintavaikutuksien käsittelyyn saadaan taustatietoa. Empiirisen tutkimuksen kohdealueina olivat Jätkäsaari, Kalastama sekä Hammarby Sjöstad. Empiirisen tutkimuksen myötä saatiin käytännön havaintoja aluebrändäyksestä ja siitä, millaisia toimenpiteitä alueilla on tehty brändin rakentamiseksi. Empiirinen tutkimus osoitti, että aluebrändäystä tehdään, mutta toiminta ei ole ollut koordinoitua eikä järjestelmällistä. Empiirisen tutkimuksen avulla saatiin hyödyllistä tietoa aluebrändäyksen edellytyksistä prosessinäkökulmasta sekä paljon erilaisia tekijöitä, jotka on nähty näiden tutkittavien alueiden brändien kannalta merkittäviksi. Tutkimuksen kirjallisuuskatsaus osoitti, että kiinnostus aluebrändäystä kohtaan on koko ajan kasvavaa. Tätä näkemystä tukee tutkimuksen haastatteluissa saatu positiivinen suhtautuminen aluebrändäysajatteluun. Aluebrändäystä ei Suomessa vielä ole tehty merkittävissä määrin, mutta selkeää brändäysajattelua tutkittavien alueiden osalta oli havaittavissa. Tutkimuksen perusteella voidaankin todeta, että aluebrändäys tulee varmasti yleistymään Suomessa ainakin jollain tasolla, kun sen hyödyt ymmärretään eri osapuolien kannalta. Etenkin näin, kun tutkimus osoitti, että onnistuneella aluebrändillä voidaan vaikuttaa alueen hintatasoon sekä yleiseen kiinnostavuuteen.
  • No Thumbnail Available
    Item
    Projects as distributed cognitive actions : the management of two public building projects
    (Helsinki University of Technology, 2007-05-18) Lonka, Heikki; Department of Industrial Engineering and Management; Tuotantotalouden osasto; Laboratory of Work Psychology and Leadership; Työpsykologian ja johtamisen laboratorio; Vartiainen, Matti
    This is a comparative case study of two public building projects. This research studies projects as distributed cognitive actions. Distributed cognition studies human cognition as a shared activity, not as a property of a single individual. In distributed cognition several agents share cognitive resources of symbolic knowledge, plans, and goals, to accomplish something that one agent could not achieve alone. Many concepts of distributed cognition can be applied to studies of project management: transactive memory, communities of practice, social networks, weak links, and knowledge brokers, to mention only a few. The aim of this study was to find out whether the problems of project knowledge management could be explained by using the distributive cognitive approach and how project success factors could be better understood and described by studying projects as distributed cognitive actions. For this aim a method was created where analysis was based on qualitative, retrospective interviews of the project participants and on the documents produced. There were three research questions: What do the documents and other artifacts produced tell about the collective activity which produced them? How can the changes during the two projects be described as dynamism of the social network? What were the factors behind the projects' success or failure? The research was build around two different studies. The first study was a case study of a school renovation. There were qualitative interviews (N=15) and documents (N=534). The second study was a case study of a service centre renovation project using qualitative interviews (N=21) and documents (N=2367). The projects were studied phase by phase and the network links in each phase described. It was found that the projects can be studied as distributed cognitive systems. The main findings were: There was a direct relation between the quality of distributed cognitive action and project success or failure. The quality of the artifacts and the way they were used was essential to project success. The quality of network action was an essential prerequisite for project success. For the first time projects were described as distributed cognitive actions in a way which explained the project success and failure.
  • No Thumbnail Available
    Item
    Socially shared cognition and the management of a building project: Dynamic action in a network
    (2005) Lonka, Heikki; Tuotantotalouden osasto; Teknillinen korkeakoulu; Helsinki University of Technology; Vartiainen, Matti
    A shared cognition approach has not been applied to project management studies. This is understandable, because shared cognition is a relatively new, emerging field of social psychology. Shared cognition can be divided into socially and physically shared cognition. This paper concentrates on socially shared cognition. There are two forms of shared cognition: strong shared cognition and weak shared cognition. Weak shared cognition sees a human being in the centre. A human being is the actor, but his/her cognition is supported by the distributed means of other people, tools, and artefacts. Strong shared cognition goes even further: the whole system of cognitions is radically distributed and a single actor is not a feasible object of study. This study is based on strong shared cognition. Many concepts of socially shared cognition can be applied to studies of project management: transactive memory, communities of practice, social networks, weak links, and knowledge brokers to mention only a few. However, project management differs from other fields where socially shared cognition has been applied so far. Projects are not communities of practice, even though they carry some similar features. Projects are dynamic phenomena and this should be kept in mind when they are studied. A qualitative case-study of a school renovation project is used as an example of shared cognitive activity in a project. The project is studied phase by phase and the network links in each phase are described. The main result of the study is that there are two modes of cognitive activity in the management of a project: shared and divided. The two modes serve different purposes. There are routine periods in projects, but sometimes more intelligent action is needed, e.g. when the project team needs to consider alternative routes of action or analyse weak signals. The divided mode is applicable in routine periods, but the shared mode is more appropriate for intelligent action.
  • No Thumbnail Available
    Item
    Use of facility management software in measuring the functionality and environmental performance of work environment
    (2012) Hautamäki, Elisa; Lonka, Heikki; Reinikainen, Ville; Maankäyttötieteiden laitos; Insinööritieteiden korkeakoulu; School of Engineering; Junnila, Seppo
    The ways of doing knowledge work have become more versatile. Knowledge work can be for example concentration demanding work, interactive work, mobile work or creative work. That is also why the work environment has to support different ways of working. All the three aspects of work environment, virtual-social-and physical aspects, should be noticed when creating functional working environment. Environmental performance is also essential part of work environment and it reflects company's values and image that employees experience. Work environment's functionality should be measured in order to get valuable information of work environment's current situation and the needs for development. Functionality and environmental performance of work environment can be measured for example with the aid of facility management software. The aim of the study was to examine how facility management software can be used in measuring the functionality and environmental performance of work environment. The study focused mainly on the functionality of physical work environment. The method used in the study was an interview study. The aim of the interviews was to examine what factors of work environment's functionality and environmental performance company's measure. The aim was also to find out if facility management software had been used as an aid in these measures. Companies measure work environment's functionality and environmental performance with the help of various meters and parameters. Measured factors are for example utilization rate of space, user satisfaction or company's carbon dioxide emissions. Companies use facility management software in monitoring: 1) Maintenance 2) Space information and space use costs, 3) Space use efficiency, 4) Energy consumption and 5) Carbon dioxide emissions. However, facility management software could be used more extensively in measuring functionality and environmental performance of work environment. For example quality of indoor air or user satisfaction could be reported with facility management software.