Browsing by Author "Lillqvist, Ella"

Now showing 1 - 3 of 3

Discursive struggle in online media - Perspectives on organization–consumer interaction
(2016) Lillqvist, Ella
School of Business | Doctoral dissertation (article-based)
While online media have been perceived to empower consumers to have more influence in relation to organizations, organizations also use these media in manipulative ways. In this dissertation, this dynamic is conceptualized as discursive struggle. The dissertation takes a critical and constructionist perspective and draws on a set of "dialogical"—interactional and contextual—theories of communication (such as Bakhtin's dialogism and symbolic interactionism) to examine organization–consumer interaction in social media. The aim of the dissertation is to understand the discursive processes and cultural and technological affordances involved in the discursive struggle on social media. These issues are examined in four essays. Essay 1 explores how organizations attempt to gain an advantage by discursively managing impressions of themselves and others in online communication. Essay 2 focuses on the presence of divergent voices and the control or silencing of those voices by organizations as a process in the discursive struggle. Essay 3 focuses on how organizations and their promotional communication are (de)legitimated by social media users; attention is therefore shifted to the discursive power that consumers have over organizations. Finally, essay 4 takes a different perspective to both organizations and discursive struggle and illustrates how uniform and insider-oriented groups can be formed through discursive means, which can lead to a suspension of discursive struggle. The main method used is detailed (micro-level) discourse analysis. Textual data were collected from corporate Facebook pages (essays 1 and 2), Reddit (essay 3) and YouTube (essay 4). In addition, netnography (a form of online ethnography) and semi-structured interviews were used to provide contextualizing data. The findings of this dissertation elucidate, on the one hand, manipulative communicative processes employed by organizations; these include preventing or removing unwanted consumer contributions (coercion), diverting attention from uncomfortable topics (diversion), and convincing people to stop voicing criticism (persuasion). Manipulative processes also include concealing either the purpose or the author of promotional communication (misrepresentation) and construction of like-minded "fan" groups (interpellation). On the other hand, consumers use resistant communicative processes such as creative stretching or circumventing unequal affordances of the media, carnivalization and critical evaluation. Within organizational communication, this dissertation contributes to a better understanding, first, of organizations' involvement in discursive struggles as enabled by the current social media environment, and second, of the role of organizational outsiders, such as consumers, in organizational communication.
Diskurssianalyysi
(2020-12-15) Pälli, Pekka; Lillqvist, Ella
A3 Kirjan tai muun kokoomateoksen osa
Diskurssianalyysi on väljä, tieteenalarajat ylittävä tutkimusalue, jota yhdistää kiinnostus siihen, mitä kielellä tehdään ja miten kieli ja sen käyttö yhdistyvät muihin yhteiskunnallisiin ja sosiaalisiin rakenteisiin. Diskurssianalyysi on ennen kaikkea empiirinen, luonnolliseen kielenkäyttöön kohdistuva analyysitapa, jossa ensisijaisena tulkinnan kohteena on se, miten asiat sanotaan, eikä niinkään se, mitä sanotaan. Diskurssianalyysi on riippumaton tulkittavana olevan aineiston kielimuodosta, ja tutkimuskohteena olevaa ilmiötä ymmärtääkseen diskurssianalyytikko voi käyttää aineistonaan erilaisia kielimuotoja samaan aikaan.
Työtön suomalaisessa diskurssissa: Korpusavusteinen tutkimus työttömiä koskevista puhetavoista
(2010) Lillqvist, Ella
School of Economics | Master's thesis
Tutkimuksen tavoitteet Tutkielman tavoitteena oli selvittää, millainen kuva työttömistä hahmottuu toisaalta viranomaisten ja toisaalta työttömien ja muiden kansalaisten teksteissä, sekä minkälaisin kielellisin keinoin tuo kuva rakentuu. Tarkoituksena oli lisäksi arvioida, kuinka pienehkö ja annotoimaton korpusaineisto sopii tällaisen tutkimuksen tarkoituksiin. Aineisto ja menetelmät Tutkimuksen teoreettisena viitekehyksenä on kriittinen diskurssianalyysi, jonka perusoletuksena on, että kieli sekä heijastaa että rakentaa yhteiskunnallisia (valta)suhteita. Menetelmänä sovellettiin korpuslingvististä lähestymistapaa, jossa yhdistyvät kvantitatiiviset ja kvalitatiiviset analyysimenetelmät. Aineistoksi kerättiin noin 100 000 sanan korpus, joka sisältää blogeja, niihin liittyviä kommentteja, mielipidekirjoituksia, TE-toimiston ja Kelan esitteitä sekä lakitekstiä. Tulokset Työttömyyden näkeminen työttömien omana syynä oli tutkimuksen perusteella yleistä sekä viranomaisten että kansalaisten teksteissä. Työ nähdään yleisesti itseisarvona: työhön olisi haluttava vaikka ilmaiseksi. Viranomaisten teksteissä korostetaan työnhakijan aktiivisuutta, mutta analyysin perusteella se määrittyi ennen kaikkea viranomaisten tottelemisena. Aktiivisuusdiskurssi sisältää vaatimuksen työn ja viranomaisten siihen rinnastamien toimenpiteiden haluamisesta. Aito haluaminen jonkun muun määräämiin ja hyödyllisiksi määrittelemiin toimiin voi kuitenkin olla paradoksaalinen vaatimus – pakottaminen viranomaisten muottiin ja toisaalta työn määritteleminen tarkoitushakuisesti saattavat selittää ”työhaluttomuuden” ilmiötä. Kansalaisten tekstit olivat heterogeenisempiä ja niissä myös eksplisiittisesti vastustettiin työttömiin negatiivisesti suhtautuvia diskursseja. Työttömät saatetaan esimerkiksi nähdä toisten elätteinä, joiden elämä on liian mukavaa ja helppoa. Vaihtoehtoisessa diskurssissa korostetaan päinvastoin työttömän köyhyyttä, huono-osaisuutta ja tilanteen epäoikeudenmukaisuutta. Positiivisesti työttömistä kertovaa vastadiskurssia ei juuri löytynyt, vaan työttömiä puolustavat keskittyivät kieltämään työttömiä koskevia negatiivisia väitteitä ja osoittamaan kuinka nämä kyllä noudattavat vallitsevaa moraalikäsitystä. Korpustutkimus soveltui työn menetelmäksi hyvin eikä annotoimattoman korpuksen käyttö tässä yhteydessä osoittautunut ongelmalliseksi.