Browsing by Author "Lilius, Johanna"

Filter results by typing the first few letters
Now showing 1 - 20 of 27
  • Alive and Kicking? Resident Democracy in Nordic Social Housing: The Cases of Denmark and Finland
    (2024-08-20) Lilius, Johanna; Skovgaard Nielsen, Rikke
     A1 Alkuperäisartikkeli tieteellisessä aikakauslehdessä
    Co-creation has become a buzzword in city development (Brandsen et al., 2016). In its purest form it includes a set of participatory methods involving a variety of local stakeholders. Living in social housing in Denmark and Finland, however, offers a longer-standing tradition of participation to influence matters concerning housing in the social housing stock, namely resident democracy. In Finland, resident democracy is based on the law on joint administration of tenement houses. However, it has been termed “quasi-democracy”, as it merely enables residents to organise voluntary work (Huotari et al., 2017). In Denmark, resident democracy in the social housing sector has offered more involvement for residents in neighbourhood development than is generally the norm. However, while co-creation as a means for neighbourhood development has been growing, resident democracy is threatened in the social housing sector. This paper sets out to analyse and discuss the role of resident democracy in Denmark and Finland. While some cross-country comparisons of social housing systems and provision exist, very little is known about how resident democracy plays out in social housing in different countries. This paper compares recent developments and challenges of resident democracy in two social housing sectors as a means of pointing to a paradox: while in general resident involvement through co-creation in neighbourhood development is increasing, it is stagnating (Finland) or decreasing (Denmark) in the social housing sector, particularly for the residents of deprived areas. The possibility to influence the environment one lives in is of crucial importance for residents’ well-being. Alongside concurrent trends of the changing role of social housing, the diminishment of resident democracy can undermine a prior feeling of having some control over housing circumstances amongst the residents of the sector, some of whom are citizens with the least opportunities in the housing market.
  • Asunto ehkäisykeinona: selitys syntyvyyden laskulle 1970-luvulla
    (2024) Auranen, Minni
     School of Arts, Design and Architecture | Bachelor's thesis
    Taloudellisen huoltosuhteen heikentyminen on uhka suomalaiselle hyvinvointivaltiolle. Se onheikentynyt matalan syntyvyyden ja suurten ikäluokkien ikääntymisen vuoksi ja sitä on mahdollista parantaa nostamalla syntyvyyttä ja lisäämällä maahanmuuttoa. Vastaavasti 1970-luvulla syntyvyys laski lähes yhtä matalaksi kuin nykyään. Silloinen syntyvyyden aleneminen oli poikkeuksellinen: se ei johtunut nälänhädästä tai poikkeuksellisista sääolosuhteista, 1970-lukua edeltävät kerrat. Syntyvyyden muutoksien syitä on tarpeellista tutkia, jotta syntyvyyttä vähentävät tekijät olisi mahdollista poistaa. Tämä kandidaatintyö on kirjallisuuskatsaus, jossa selvitetään miten arkkitehtoniset tekijät ilmentävät matalaa syntyvyyttä Suomessa 1970-luvulla. Lähdeaineistona käytän pääasiassa teosta Asuntokysymys Suomessa: Topeliuksesta tulopolitiikkaan (1990) Anneli Juntto, mikä käsittelee Suomen asuntopolitiikan historiaa vuosilta 1800–1980. Muut lähdeaineistot esiintyvät suppeammin tekstissä. Asuntopolitiikkaa käsittelevässä kappaleessa ilmenee, että Suomessa on yritetty samanaikaisesti parantaa asunto-olosuhteita kannustamalla asumaan väljemmin ja lisätä asuntotuotannon määrää. Sotien, pula-aikojen ja maaseudun priorisoimisen vuoksi asuntopula piinasi kaupunkeja, joten asuntojen tuotannossa säästettiin tuottamalla enemmän edullisempia ja pienempiä asuntoja maaseudulle. Vähäisen varallisuuden vuoksi asunto-olosuhteiden parantaminen jäi valistuksen ja kannustimien varaan. Tutkielmassa havaitaan, että 1850-luvulta alkanut asuinolojen parantaminen yhdistettynä runsaaseen yksiöiden ja kaksioiden tuotantoon on johtanut perhekoon pienenemiseen. Asumisen tiheyden muuttaminen väljemmäksi rahallisten kannustimien avulla 1960-luvulla ja pienten asuntojen runsas tuotanto olivat yhdessä saattaneet vaikuttaa syntyvyyteen: perheillä ei ollut varaa useampaan lapseen korkeiden asuinkustannusten vuoksi. Lähiörakentamien vuosina 1950–1970 ilmentää tätä asuntopolitiikan kulkua. Erityisesti 1970-luvulla asuntopolitiikan ajama kehityskulku toteutui: Asuntopula onnistuttiin taltuttamaan runsaalla betonielementtirakentamisella. Uudet kerrostaloasunnot olivat tilavampia kuin 1950-luvuilla, mutta syntyvyys vain laski matalammaksi. Asumistiheyden kriteerit asumistuen saamiseksi rajoittivat edelleen lapsilukua: Tuen saannin ehtona oli asuminen enintään kaksi henkilöä huonetta kohti.
  • Barnvänlighet i stadsplaneringen: Case Busholmen
    (2016-12-05) Lundsten, Miriam
     Insinööritieteiden korkeakoulu | Bachelor's thesis
  • Centricity and multi-locality of activity spaces : The varying ways young and old adults use neighborhoods and extra-neighborhood spaces in Helsinki Metropolitan Area
    (2021-03) Hasanzadeh, Kamyar; Kyttä, Marketta; Lilius, Johanna; Ramezani, Samira; Rinne, Tiina
     A1 Alkuperäisartikkeli tieteellisessä aikakauslehdessä
    Measures of individual mobility, such as activity space, can help improve our understanding of people's interactions with their everyday environments. Activity spaces are, however, not only concentrated around homes but also people can form several clusters of destinations, typically around their daily life centers. This has previously been discussed under terms such as spatial polygamy, centricity, and multi-locality, but empirical evidence of such multi-centered mobility behaviors and their implications for individuals and planning have remained limited. To fill this gap, this study employs a novel measure of activity space, centricity, to study the mobility behaviors of individuals in two age groups of younger and older adults in Helsinki metropolitan area, Finland. This study explores the relevance of multi-centered mobility behavior in the two age groups and identifies its personal and environmental associates i.e., associations with socio-economic background and urban structural characteristics. Additionally, this study examines the associations of different types of multi-local travel behaviors with individuals' choice of travel modes and perceived health and quality of life. The results show significant differences between the two groups in both frequency and associates of various multi-local travel behaviors. This paper presents these findings and discusses their implications for planning and future research.
  • The changing position of housing estate neighbourhoods in the Helsinki metropolitan area
    (2023) Lilius, Johanna; Hirvonen, Jukka
     A1 Alkuperäisartikkeli tieteellisessä aikakauslehdessä
    This paper addresses the under-researched phenomena of investments in the private rental markets in disadvantaged suburbs in Finland. Despite the application of a social-mixing policy in the Helsinki Metropolitan Area and the Nordic welfare model, suburban housing estate neighbourhoods built in the 1960s and 1970s have experienced a socioeconomic decline since the 1990s. According to several recent large surveys, housing estate neighbourhoods represent the least popular housing environments among Finns. Nevertheless, as the Helsinki Metropolitan Area is currently facing rapid population growth, these neighbourhoods have now become the target for heavy infill development, and ambitious city-led regeneration plans. Simultaneously, housing investment has become an opportunity in Finland for both national and, increasingly, also international real-estate investment companies, as well as for private households. We explore the resurge to invest in housing estate neighbourhoods through two case studies in the Helsinki Metropolitan Area. Using statistics and interviews with policymakers and institutional real-estate investors, as well as a review of policy documents as our data, we show the variegated ways in which the marketization and financialization of housing and urban renewal policies change the social geography of housing estates in the Helsinki Metropolitan Area.
  • Conflicting regional policy goals: accessibility and segregation in the Helsinki metropolitan area
    (2024-01-29) Rosengren, Katriina; Kauppinen, Timo M.; Lilius, Johanna; Rasinkangas, Jarkko; Ruonavaara, Hannu
     A1 Alkuperäisartikkeli tieteellisessä aikakauslehdessä
    Regional land use, housing, and transport (MAL) agreements between the Finnish state and municipalities in growth regions guide urban policy in the Helsinki metropolitan area towards regional cooperation and densification. Alongside economic growth and connectivity goals, segregation prevention is a visible but ill-defined social sustainability goal in these agreements, and anti-segregation measures lean heavily on providing new social housing in accessible locations. This tool, in turn, leans on a combination of social mixing, a traditional preventive tool in fighting segregation, and a new tool, maximising spatial justice through transit-oriented development. We argue that there is a discrepancy between these goals: while on an individual level, public transport accessibility is meant to reduce transport poverty and provide equal opportunities for employment and services, accessible areas fare lower than others in socioeconomic status. Therefore, increasing social rental housing in areas with lower socioeconomic status may unintentionally amplify segregation. This article asks how actors of different governance levels view concentrating social housing in accessible locations as a risk to segregation. Interviews show a concern of social challenges not being sufficiently addressed.
  • Hyvät kaupat - Kivijalka ja Ostari rakennemuutoksessa
    (2013) Ilmonen, Mervi (toim.); Bengs Christer; Ilmonen, Mervi; Kanninen, Vesa; Akkila, Ilona; Lilius, Johanna; Krokfors, Karin; Laitinen, Karitta; Mäenpää, Pasi
     School of Engineering | D4 Julkaistu kehittämis- tai tutkimusraportti tai -selvitys
    Julkaisussa tarkastellaan kaupan rakennemuutosta ja sen tulevaisuuden mahdollisuuksia toisiaan täydentävistä näkökulmista. Sekä keskustan kivijalkaliikkeissä että vanhoissa esikaupunkialueiden ostoskeskuksissa on kysymys lähipalveluista, joiden tarve lisääntyy tulevaisuudessa monesta syystä.
  • Inverkan av tätt boende och tillhörande grönområden på dess invånare och miljön
    (2015-11-30) Roselius, Eric
     Insinööritieteiden korkeakoulu | Bachelor's thesis
  • Islamilaisen arkkitehtuurin arvot - damaskolaisen talon elementit
    (2023) Turkki, Salla
     School of Arts, Design and Architecture | Bachelor's thesis
    Islamilaisella arkkitehtuurilla on pitkästä ajanjaksosta ja suuresta maantieteellisestä ja kulttuurillisesta vaihtelevuudesta huolimatta oma yhtenäinen arkkitehtoninen identiteetti. Tällaista ajan kestävyyttä ja jatkuvuutta tuottavan arkkitehtonisen suunnittelun taustalla olevat arvot ja lähtökohdat ovat ajankohtainen tutkimusaihe, sillä rakennetun ympäristön suunnittelussa on yhä suurempi tarve etsiä uudenlaisia lähtökohtia kestävämmän ja viihtyisämmän rakennetun ympäristön suunnitteluun. Tämän kandidaatintyön tavoitteena on tutkia islamilaisen arkkitehtuurin heijastamia arvoja, sekä tarkastella näiden arvojen pohjalta syntyneiden damaskolaisten pientalojen konkreettisia elementtejä. Tutkielma on vahvasti innoittunut puhtaasta uteliaisuudesta selvittää, millaiset pysyvät arvot voisivat mahdollisesti toimia vastapainona trendejä seuraaville, lyhytkestoisille suunnitteluratkaisuille. Vaihtoehtona näille päädyin tutkimaan uskonnosta tulevia arvoja rakennetun ympäristön tuottamisen taustalla. Tähän kandidaatintyöhön voi siis halutessaan suhtautua myös eräänlaisena tapaustutkimuksena siitä miten aineeton maailma ja arvot luovat fyysistä ja kosketeltavaa ympäristöämme. Työ on toteutettu yhdistelmänä kirjallisuustutkimusta ja tapaustutkimusta damaskolaisen talon pääpiirteistä ja niiden edustamista suunnittelun pohjana olleista arvoista ja periaatteista. Työ sisältää siis sekä teoreettisempaa pohdintaa islamilaisista arvoista rakennusten suunnittelussa, että tarkastelua näiden arvojen konkreettisesta näyttäytymisestä rakennetussa ympäristössä. Tutkielman tuloksena havaitsin, että uskonnolliset arvot islamilaisen arkkitehtuurin tapauksessa ovat omalla tavallaan johtaneet inhimilliseen, ihmistä ja luontoa kunnioittavaan, perhe- ja yhteisökeskeiseen, sekä kokonaisvaltaisesti toiminnallisuutta huomioivaan arkkitehtuuriin.
  • Kasvupaikkana kaupunkikoti – Jätkäsaaren ja Kalasataman lapsiperheiden asumispreferenssit ja niiden toteutuminen
    (2022) Karlsson, Mia
     School of Arts, Design and Architecture | Master's thesis
    Lapsiperheiden määrä sekä halu asua kaupunkialueilla on lisääntynyt viime vuosien aikana. Diplomityössä selvitetään, miten Jätkäsaaren ja Kalasataman lapsiperheiden kaupunkikodit vastaavat alueilla asuvien perheiden toiveisiin ja tarpeisiin. Lisäksi selvitetään mitä suunnittelijoiden tulisi ottaa huomioon kehittyvien kaupunkikeskustojen ja niiden asumisratkaisujen suunnittelussa voidakseen vastata lapsiperheiden tarpeisiin. Tavoitteena on kerätä tietoa, jonka avulla arkkitehti voi työssään pyrkiä edistämään lapsiperheiden asumistyytyväisyyttä asuntosuunnittelun ja urbaanin suunnittelun alueella. Työssä selvitetään alueilla asuvien lapsiperheiden kokemuksia omasta asumisviihtyvyydestä kyselyn avulla. Kokemuksellista tietoa kantakaupungissa asuvien lapsiperheiden asumispreferensseistä ja -hyvinvoinnista kerättiin kesällä 2021 toteutetulla Webropol-kyselyllä, johon vastaaminen oli vapaaehtoista. Kyselyyn vastaajiin kuului Jätkäsaaren ja Kalasataman lapsiperheiden vanhempia, joiden perheessä oli vähintään yksi 2–6-vuotias lapsi. Tieto kyselystä annettiin paikallisissa lapsiperheiden vanhemmille suunnatuissa Facebook-ryhmissä Jätkäsaaren ja Ruoholahden vanhemmat ja Kalasataman lapset ja lapselliset. Syyt, miksi juuri Jätkäsaari ja Kalasatama valittiin tutkimuksen tarkastelualueiksi, oli niiden viimeaikainen kehitys, arvioitu valmistumisaika ja suosio lapsiperheiden asuinpaikkana. Työn lopuksi pohditaan, kuinka kyselyllä kerättyä aineistoa voidaan tulevaisuudessa hyödyntää uusien asuntojen ja asuinalueiden suunnittelussa lapsiperheiden asumistyytyväisyyden parantamiseksi.
  • Kaupunkiseudut: Ristiinvalotuksia ja rajanylityksiä : BEMINE-hankkeen loppuraportti
    (2019-06-14) Tervo, Hannu; Helminen, Ville; Rehunen, Antti; Tohmo, Timo; Westerlund, Olle; Haapanen, Mika; Storhammar, Esa; Honkatukia, Juha; Nissinen, Ari; Terämä, Emma; Tiitu, Maija; Ristimäki, Mika; Ravetz, Joe; Bäcklund, Pia; Lapintie, Kimmo; Di Marino, Mina; Viinikka, Arto; Kopperoinen, Leena; Lilius, Johanna; Hewidy, Hossam; Vakkuri, Jarmo; Karppi, Ilari; Sankala, Iina; Sahamies, Kaisu; Häkli, Jouni; Kallio, Kirsi Pauliina; Ruokolainen, Olli; Kosonen, Kati-Jasmin; Suuronen, Heli; Mladenovic, Milos N.; Humer, Alois; Stead, Dominic; Galland, Daniel; Hofstad, Hege; Smas, Lukas; Davoudi, Simin
     Commissioned report
  • Kodin merkitykset ja ympäristösuhteet monipaikkaisessa arjessa
    (2022-03-24) Maununaho, Katja; Lilius, Johanna
     A1 Alkuperäisartikkeli tieteellisessä aikakauslehdessä
    Arkielämään vaikuttavat kriisit, kuten koronapandemia ja ilmastonmuutos, muodostavat uudenlaista jännitettä sekä yleisellä tasolla kotiin liittyviin suojan, yksityisyyden ja itsensä toteuttamisen perustarpeisiin että niiden toteuttamiseen monipaikkaisen asumisen kautta. Yhtäältä monipaikkaiseen asumiseen liittyvän maaseutuympäristön ihanteiden on esitetty asettuvan vastakkain ekologisuuteen tähtäävän tiiviin kaupunkimaisuuden kanssa (esim. Naess, 2014; Di Marino ym., 2018). Tarkastelemme tässä artikkelissa monipaikkaisten asukkaiden arjen käytäntöjä sekä niiden kautta toteutuvia ympäristösuhteita ja kodin tekemistä. Pohdimme eri kotien (asumusten) merkityksiä ja olemme kiinnostuneita siitä, miten asumisen monipaikkaisuus voi auttaa ihmisiä sopeutumaan arkielämään vaikuttaviin kriiseihin. Asukashaastatteluihin nojaten esitämme, että monipaikkaisten asukkaiden kertomuksissa sekä maaseutu- että kaupunkiympäristöön liittyy kolme jännitteistä ympäristösuhdetta. Kuulumisen ja kaipuun kokemuksia liitetään ympäristön fyysisiin ja sosiaalisiin tekijöihin, ja ne vaikuttavat vuorovaikutuksessa osana omaa identiteettiä. Lisäksi monipaikkaisessa asumisessa korostuu myös nomadin liikkuvuuden itseisarvo. Näiden ympäristösuhteiden välimaastossa muodostuu kaksi toiminnallista mahdollisuutta, täydentäminen ja kompensoiminen, jotka tukevat asumiseen liittyvää hyvinvointia ja arjen hallintaa erilaisissa tilanteissa ja auttavat sopeutumaan kriiseissä ja parempien ekologisten ratkaisujen valinnassa.
  • Kulttuurin paikka? Kulttuuri asuinalueiden kehittämisessä - Tapaus Suomen Kansallisteatteri Kontulassa
    (2016) Ilmonen, Mervi (toim.); Lilius, Johanna (toim.); Ilmonen, Mervi; Tolvanen, Ari; Virtanen, Pirjo; Lilius, Johanna; Gröndahl, Juho
     School of Engineering | D4 Julkaistu kehittämis- tai tutkimusraportti tai -selvitys
    Kulttuurista on tullut monin tavoin kaupunkien ja asuinympäristöjen kehittämisen väline. Tässä raportissa osoitetaan ruotsalaisten ja suomalaisten esimerkkien avulla että kulttuuria ja taidetta käytetään monipuolisesti erilaisten ympäristöjen parantamisen välineinä. Hankkeiden laajempia pitkäaikaisvaikutuksia on kuitenkin usein vaikea osoittaa. Raportissa tarkastellaan erityisesti Suomen Kansallisteatterin yleisötyötä Helsingin Kontulassa kuvaamalla Reittejä-Kontulaan- projektin vaiheita ja arvioimalla hankkeen vaikutuksia sekä Kontulassa että Kansallisteatterissa. Johtopäätöksiä ovat, että Reittejä Kontulaan-hankkeessa teatterin yleisötyö on tuonut Kontulaan tekemistä, voimaannuttanut asukkaita ja luonut yhteisöjä. Lisäksi hankkeessa on onnistuttu toimimaan alueen ehdoilla tinkimättä kuitenkaan taiteilijoiden asettamista taiteellisista tavoitteista.
  • Lähiö ja kaupunki - asuinalueen rajat muutoksessa
    (2016) Norvasuo, Markku (toim.); Akkila, Ilona; Hirvonen, Jukka; Ilmonen, Mervi; Lilius, Johanna; Mälkki, Mikko; Norvasuo, Markku
     School of Engineering | D4 Julkaistu kehittämis- tai tutkimusraportti tai -selvitys
    Julkaisu on Elinvoimaisen alueen tilat (ELINAT) -tutkimushankkeen loppuraportti. Hanke toteutettiin osana Ympäristöministeriön Asuinalueiden kehittämisohjelmaa 2013–2015, jonka tavoitteena oli edistää asuinalueiden elinvoimaisuutta ja ehkäistä eriytymistä. Julkaisussa on johdannon lisäksi neljä artikkelia. Järjestyksessä ne käsittelevät arjen yhteisöllisyyden ja kohtaamispaikkojen problematiikkaa yhdyskuntasuunnittelussa, Espoon keskuksen elävöittämistä muun muassa täydennysrakentamisen keinoin, Pansio-Pernon kehittämisen kysymyksiä ja kehittämiseen ideoitua nk. pyöreän pöydän mallia, sekä lähiöistä käytävää keskustelua ja lähiöön liitettyjen kielteisten mielikuvien pysyvyyttä. Espoon keskus ja Turun Pansio-Perno olivat ELINAT-hankkeen konkreettisia kehittämiskohteita. Kumpikaan ei edusta perinteistä lähiötä vaan laajempaa ja historiallisista syistä erityislaatuista kokonaisuutta. Espoon keskus on alun perin suunniteltu usean lähiön aluekeskukseksi, mutta on jäänyt rakenteeltaan epäyhtenäiseksi. Pansion asutus puolestaan sai alkunsa laivanrakennuksen tarpeista sotakorvausteollisuuden osana, ja teollisuus hallitsee edelleen alueen maisemaa. Kaikkia artikkeleita yhdistävänä teemana ovatkin kysymykset siitä, mihin suuntaan lähiöt ja asuinalueet ovat muuttumassa, miten alueiden luonne voitaisiin tunnistaa paremmin ja miten asuinalueiden kehittämisessä voitaisiin vastata käynnissä olevaan muutokseen.
  • "Live Like a Lifelong Tourist"? The Contradicting Realities of Finnish Offshore Service Workers in Athens
    (2020-07-28) Lilius, Johanna; Balampanidis, Dimitris
     A1 Alkuperäisartikkeli tieteellisessä aikakauslehdessä
    Contrasting the mass out-migration of the younger populace following the economic crisis in Greece and the simultaneous large inflow of refugees, the city of Athens has lately become an attractive place for tourists and lifestyle migrants. This article provides a better understanding of the marginal, yet unexplored in-migration of relatively affluent Europeans moving to Athens to work in the growing offshore service sector. Athens is an attractive place for offshore service work companies, as low salaries can be compensated for by "the sun," "Greek culture," and "low cost and high standard of living" (Bellos, 2019). Based on interviews with Finnish offshore workers, this article argues that the local context might not render all lifestyle migrants from wealthier countries similarly privileged. Due to their low salaries and recent changes in the local housing market fuelled by touristification, offshore service workers face a lack of affordable housing. The article further argues that affluent transnational migration is a multidimensional phenomenon, which needs to be contextualized, and which has nuanced, widespread effects on local housing markets and neighbourhood life.
  • LOCAL INITIATIVES IN SHRINKING CITIES: On Normative Framings and Hidden Aspirations in Scholarly Work
    (2025-01) Sandmann, Leona; Gunko, Maria; Shirobokova, Irina; Adams, Ria‐Maria; Lilius, Johanna; Grossmann, Katrin
     A1 Alkuperäisartikkeli tieteellisessä aikakauslehdessä
    Questions of responsibility for future-making often arise in localities where the withdrawal of capital and state seem to leave tangible voids and a sense of loss. Over the past decade, academic discourse has furthered discussions on the role of civic engagement, local initiatives and their agency under conditions of urban shrinkage. However, scholars (including ourselves) are confronted with their own normative assumptions and aspirations when conceptualizing local initiatives in shrinking cities. Through reviewing the literature on this phenomenon, we identified three main epistemological pitfalls that emerge from the legacies of planning discipline, current neoliberal developments and scholars’ own biases. By drawing from our fieldwork experiences, we conclude that local initiatives should be viewed in the plurality of their essences as extremely variegated in form and motivation. We therefore assert the need to disentangle research on local initiatives in shrinking cities from normative aspirations to avoid neoliberal responsibilization, and instead pay attention to the nuances of their aims and practices, achievements and constraints.
  • Middle-Class Parents as Urban Figures: Parenting Practices, families and the inner city
    (2017) Lilius, Johanna
     School of Engineering | Doctoral dissertation (article-based)
  • Political Narratives of Shrinking Domesticities in Helsinki and Vienna
    (2023-01-31) Lilius, Johanna; Friesenecker, Michael; Krankl, Maximilian
     A3 Kirjan tai muun kokoomateoksen osa
    Increasing migration to cities is currently producing a heavy need for housing. To meet the demand, many are experiencing a steady increase in the number of dwellings, with dwelling sizes simultaneously shrinking. This chapter explores narratives related to the production of shrinking domesticities in two European cities: Helsinki and Vienna. Both cities strongly intervene in the production of housing, but the socio-demographic, political and economic context has changed, leading to a trend of shrinking domesticities. The chapter, therefore, explores similarities and particularities of narratives related to developments of shrinking domesticities. We make two observations: First, although the nuclear family has maintained a favourable position in housing policies compared to other household groups, families actually suffer most from shrinking domesticities as they most commonly live in cramped housing conditions and lack opportunities to find suitable sizes for their needs in new housing. Second, city-led housing and planning policies can dampen but do not fully prevent the aims of developers to increase profit through building smaller units.
  • The remarkable stability of social housing in Vienna and Helsinki: a multi-dimensional analysis
    (2022-11-06) Kadi, Justin; Lilius, Johanna
     A1 Alkuperäisartikkeli tieteellisessä aikakauslehdessä
    The supply of social housing has been marked by erosion and decline in most Western Europe countries since the 1990s, albeit with considerable variation in timing, speed and degree. Recently, it has been suggested that the sector has kept a more prominent position at the local level, at least in some cities. This paper scrutinizes this claim by comparing the development of social housing in two cities in two distinct national housing systems that have traditionally had a strong commitment to social housing: Vienna and Helsinki. To do so, we build a multi-dimensional framework that encompasses sector size, stock privatization, new housing production, and residualization. We empirically demonstrate a remarkable stability along these dimensions in both cases, albeit with some differences in degree. A number of factors need to be considered to explain this stability. They relate to aspects of institutional design of the social housing systems, as well as to continuity in policies at national and local levels.
  • Responding to Stress and Crisis : The Case of Social Resilience in Comprehensive Planning in Stockholm, Copenhagen and Helsinki
    (2024-05-31) Lilius, Johanna
     A3 Kirjan tai muun kokoomateoksen osa
    Resilience, according to Davoudi (2012), is one remedy for planners to deal with uncertainty. It is a term that has been translated from the field of ecology to the field of planning, and thus a number of studies show the limitations of translating the natural into the social world. The term resilience is not commonly used in strategic spatial planning in the Nordic countries but appears to be termed differently. Using planning documents as data, in this chapter we explore how the “slippery” concept of resilience is used in Nordic comprehensive planning. We ask which are the words in use, and what do they mean? Are there stated, desirable social resilient outcomes, and who benefits and is excluded by them?