Browsing by Author "Leman, Hilja"

Now showing 1 - 2 of 2
  • Thumbnail Image
    Item
    Kehittämis- ja hoitosuunnitelma Mäntsälän Sepänmäen käsityömuseon pihapiiriin
    (2022) Leman, Hilja; Häyrynen, Maunu; ark; Taiteiden ja suunnittelun korkeakoulu; School of Arts, Design and Architecture; Hautamäki, Ranja
    Diplomityön suunnittelukohteena on Sepänmäen käsityömuseo, joka on Mäntsälän kunnan omistama kotiseutumuseo Mäntsälän Hirvihaaran kylässä. Sepänmäki on puolentoista hehtaarin laajuinen ulkomuseo, johon kuuluu yli 20 rakennusta ja yli 8000 esineen kokoelma, mitkä kertovat alueella asuneiden käsityöläisten arjesta 1800-luvulla. Diplomityö sisältää kehittämis- ja hoitosuunnitelma Sepänmäen kotiseutumuseon pihapiiriin. Työllä pyritään osoitetaan, kuinka museopihan suunnittelmalla voidaan vahvistaa museon identiteettiä ja vaalia pihojen perinteisiä hoitokeinoja. Työtä ei ole tehty toimeksiantona. Työtä taustoitetaan selvittämällä millaiset lait, ohjeistukset ja toimijat vaikuttavat kotiseutumuseoihin ja niiden pihapiireihin. Kehittämis- ja hoitosuunnitelman pohjalle on tehty selvitys Hirvihaaran kylän ja Sepänmäen historiasta. Sepänmäki sai alkunsa, kun 1700-luvun lopulla Hirvihaaran kyläläiset luovuttivat osan yhteismaastaan kyläsepän käyttöön, jonka jälkeen myös muita käsityöläisiä muutti alueelle. Arvostetun käsityöläisten palvelukeskuksen autioitumisen jälkeen Sepänmäen museo perustettiin 1970-luvulla. Historiakatsauksen lisäksi diplomityö sisältää Hirvihaaran maisema-analyysin ja Sepänmäen säilyneisyyden ja arvojen analyysin. Tärkeimpiä aineistoja, jotka ovat tukeneet tätä työtä ovat Mäntsälän kunnalta ja Mäntsälä-Seuralta saadut sekä digitaaliarkistoista löydetyt selvitykset, suunnitelmat, kartat ja valokuvat. Merkittäviä teoksia ovat olleet myös muutamat Mäntsälän kunnankirjaston Mäntsälä-kokoelman teokset, suomalaisten kotipuutarhojen historiaa käsittelevät teokset sekä MTT:n julkaisu Museopuutarha: Perustaminen ja hoito. Sepänmäen käsityömuseo on osoittautunut ainutlaatuiseksi kotiseutumuseoksi Suomessa, sillä se esittelee ennen alempaan yhteiskuntaluokkaan kuuluneiden käsityöläisten elämää vallitsevien talonpoikaiskuvausten sijaan. Kehittämissuunitelma liittää Sepänmäen museopihan osaksi museon 1800-luvun käsityöläisten elämästä kertovaa tarinaa. Koska 1800-luvun aikaiset aineistot Sepänmäen alueesta ovat rajallisia, perustuu suunnitelma suurelta osin museon perustajan Osmo Viljasen visioon museoalueesta sen perustamisen ajoilta 1970-luvulta. Vuodenaikojen sykliin ja maisemanhoidon eri tekijöihin pohjautuvalla hoitosuunnitelmalla pyritään pitämään pihan perinteisiä hoitotapoja ja hoidon jatkuvuutta yllä. Neljään eri luonteiseen osa-alueeseen jaettujen pihojen hoitosuunnitelmista on tehty hoitokortisto. Niillä taataan museopihan pysyminen viihtyisänä ja 1800-luvun käsityöläisten arkea kuvaavana museon vierailijoille. Koska Suomessa ei ole laadittu kotiseutumuseoiden pihapiireille yleisiä kehittämisen ja hoidon suosituksia, antaa tämä työ ideoita kotiseutumuseoiden omistajille museopihojen maisemanhoidon suunnitteluun ja toteutukseen. Tämän diplomityön selvitys ja suunnitelma toimivat yhtenä esimerkkinä tavasta selvittää paikallisen kulttuurimaiseman historiaa ja suunnitella kotiseutumuseon pihapiiriä.
  • Thumbnail Image
    Item
    Maisemarakenteen muutokset Halikonjokilaakson kulttuurimaisemassa
    (2019) Leman, Hilja; Mikola, Varpu; Taiteiden ja suunnittelun korkeakoulu; School of Arts, Design and Architecture; Hautamäki, Ranja
    Suomessa on vuonna 1995 annettu periaatepäätös 156 valtakunnallisesti arvokkaasta kulttuurimaisema-alueesta. Tässä tutkimuksessa tarkastellaan Halikonjokilaakson arvokkaan kulttuurimaiseman maisemarakenteen muutoksia viimeisimmästä jääkaudesta nykyhetkeen. Lisäksi koostetaan maisemansuojeluun liittyviä tekijöitä, jotka vaikuttavat maiseman tulevaisuuden kuvaan. Tutkimuksen tavoitteena on koostaa tiivis perustietopaketti kyseisestä maisema-alueesta kiinnostuneille. Tutkimus voi mahdollisesti toimia myös pohjana maankäytön suunnittelulle tulevaisuudessa Halikonjokilaakson alueella. Tämä tutkimus on toteutettu kirjallisuustutkielmana. Tutkielma alkaa luvulla historiasta, joka käsittelee maiseman perusrungon syntymistä Halikonjokilaaksossa. Samassa luvussa käsitellään myös merkittäviä rakennettuja kulttuuriympäristöjä ja perinnemaisemia. Historian selvitys johdattaa nykyhetken tarkasteluun, joka käsittelee Halikonjokilaakson maiseman ominaispiirteiden luonnehdintaa nykyhetkessä. Luvussa on poimintoja myös alueella suoritetuista inventoinneista ja kyseisen kulttuurimaiseman arvoista. Viimeiseksi käsitellään maiseman mahdollisia uhkia sekä maisemansuojelun tärkeyttä. Kulttuurimaisemilla on pitkä historia, jonka aikana luonnon elementit ja kulttuuri ovat muovanneet maisemasta ainutlaatuisen. Halikonjokilaakso sijaitsee eteläisessä Suomessa, josta jää on ensimmäisenä poistunut ja jonne ensimmäiset ihmiset ovat saapuneet. Nykyistä maisemaa luonnehtivat laajat alavat pellot, joista nousevat metsäiset mäennyppylät. Maisemaa rikastuttavat hyvin säilynyt vanha rakennuskanta, kartanomiljööt, laiduntavat eläimet sekä paikoin monimuotoiset luonnon lehdot. Viime vuosikymmeninä maisemaa ovat muuttaneet alueella tai sen reunoilla erilaiset suuren mittakaavan rakennushankkeet, kuten moottoritie ja tuulivoimalat. Rakennushankkeiden ja maaseudun elinvoimaisuuden myötä maisemansuojelu ja -hoito ovat vähitellen nousseet ihmisten tietoisuuteen. Ihminen, joka luonnonmaisemia on aikoinaan toiminnallaan alkanut muokata, on viime kädessä myös se, joka nykyisin ja tulevaisuudessa pystyy kulttuurimaisemista huolehtimaan.