Browsing by Author "Lehtinen, Sini"

Now showing 1 - 2 of 2

Constructing a sustainability performance measurement system for textile business – Case study Novita
(2020) Lehtinen, Sini
School of Business | Master's thesis
Jälkitarkkailun merkitys investointiprosessissa - case-tutkimus luotonhallinan ICT-projektista
(2016) Lehtinen, Sini
School of Business | Bachelor's thesis
Tämän tutkielman tavoitteena oli selvittää sitä, missä määrin ICT-investoinneille suoritetaan jälkitarkkailua ja mitkä ovat jälkitarkkailun mahdolliset motiivit ja rajoitteet. Aiempi tutkimus jälkitarkkailun saralla painoittuu vahvasti aineellisiin investointeihin, mikä luo sopivan tutkimusaukon aineettomien investointien jälkitarkkailun toteuttamisen kohdalle. Osana tämän tutkielman tarkoitusta onkin selvittää, eroaako ICT-investoinneille suoritettava jälkitarkkailu jotenkin kirjallisuudessa esiintyvästä aineellisten investointien jälkitarkkailusta. Jälkitarkkailu on investointiprosessin viimeinen vaihe ja siihen on keskitytty huomattavasti vähemmän verrattuna suunnittelu-ja toimeenpanovaiheisiin. Tämä johtuu esimerkiksi siitä, että investoinnit nähdään jo uhrattuina menoina ja niiden kannattavuuteen ei juurikaan voi jälkikäteen vaikuttaa. Yritys voi kuitenkin saavuttaa jälkitarkkailun avulla lukuisia hyötyjä. Tärkeimpänä motiivina jälkitarkkailulle koetaan oppiminen tulevaisuuden investointitoimintaan. Tarkkailemalla investointeja jälkikäteen, yritys voi välttää prosessissa ilmenneet ongelmakohdat tulevaisuuden investoinneissa ja vastaavasti tehdä onnistuneet asiat jatkossa uudelleen. Muita jälkitarkkailusta koituvia hyötyjä ovat esimerkiksi investointiehdotusten realistisuuden parantuminen sekä henkilökunnan arviointi ja palkitseminen. Vaikka jälkitarkkailun hyödyt tunnistetaan laajalti, eivät kaikki yritykset kuitenkaan tarkkaile investointeja jälkikäteen. Tämä johtuu siitä, että jäkitarkkailuun liittyy myös paljon ongelmia ja rajoitteita. Mikäli tarkkailuun liittyvät ongelmat koetaan vastaavia hyötyjä suurempina, jättävät yritykset usein jälkitarkkailun tekemättä. Jälkitarkkailun toteuttamiseen on useita eri tapoja, jotka voivat vaihdella tarkkailulle asetettujen tavoitteiden mukaan. Tutkielman teoriaosassa toteutukseen liittyvät tekijät on jaettu arkkitehtuurisiin ja operationaalisiin muuttujiin. Arkkitehtuuriset muuttujat koostuvat jälkitarkkailuyksikön sijainnista ja rakenteesta, jälkitarkkailun suorittajasta, tarkkailun ajoituksesta sekä jälkitarkkailuun valittavien projektien valintakriteereistä. Operationaaliset muuttujat muodostuvat taas tarkkailuprosessin rakenteesta, raporttien jakelun laajuudesta sekä raporttien sisällöstä ja rakenteesta. Kaikki nämä tekijät vaihtelevat yrityksissä jälkitarkkailua toteutettaessa. Tutkielmassa jälkitarkkailun toteutusta, motiiveja ja rajoitteita tarkasteltiin case-yrityksen ICT- projektin kohdalla. Kohdeyrityksessä jälkitarkkailun motiivit ja rajoitteet olivat melko yhteneviä aiemman kirjallisuuden kanssa. Tärkeimmät jälkitarkkailulle koetut hyödyt kohdeyrityksessä olivat oppiminen tulevaisuuden investointeihin sekä henkilökunnan palkitseminen. Rajoitteiksi tunnistettiin ympäristön dynaamisuus, resurssien puute sekä laadullisten tekijöiden olemassaolo. Tarkastelemalleni ICT-projektille suoritettiin kahdenlaista tarkkailua; välittömästi projektin jälkeen tehtävä loppuarviointi sekä myöhemmin varsinaisten business-hyötyjen arviointi. Tavat jälkimmäisen suorittamiseen olivat melko epämuodollisia ja viittasivat ennemminkin vaihtoehtoisiin kontrollimekanismeihin kuin systemaattiseen jälkitarkkailuun.