Browsing by Author "Leed, Marika"

Now showing 1 - 1 of 1

Ohjelmatoimisto vai yhteistyökumppani? Yritysvapaaehtoistyö kuudessa suomalaisessa sosiaali- ja terveysjärjestössä
(2020) Leed, Marika
School of Business | Master's thesis
Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli lisätä tietoa työajalla tehdyn vapaaehtoistyön hyödyistä kansalaisjärjestöille. Työssä tutkittiin lyhytkestoista vapaaehtoistyötä kuudessa suomalaisessa sosiaali- ja terveysjärjestössä. Tutkimuksessa haettiin vastausta kysymykseen, miten järjestöt olivat hyötyneet yritysvapaaehtoisuudesta. Alakysymyksinä selvitettiin, millaisia tavoitteita järjestöt olivat asettaneet yritysvapaaehtoistyölle, ja miten toiminnan konteksti oli vaikuttanut järjestöjen mahdollisuuksiin hyötyä yritysvapaaehtoisuudesta. Kirjallisuuskatsauksessa kävi ilmi, että akateeminen keskustelu yritysvapaaehtoistyöstä oli ollut vähäistä ja sitä oli hallinnut liiketaloustieteellinen näkökulma. Hyötyjä oli perusteltu tutkimuksessa ns. win-win-paradigmalla, jonka mukaan vapaaehtoistyö hyödyttää paitsi yritystä ja työntekijää, myös järjestöjä ja viime kädessä koko yhteiskuntaa. Yhteiskuntatieteellinen tutkimus oli pitkälti keskittynyt purkamaan tätä win-win-oletusta. Aiempi tutkimus osoitti, että yritysten tekemä vapaaehtoistyö voi parantaa kansalaisjärjestöjen toimintaedellytyksiä, mutta arvonmuodostus ei ole suoraviivaista. Tutkijat eivät kuitenkaan pystyneet tarjoamaan riittävää kuvaa siitä, miten toiminnan konteksti vaikutti järjestöjen mahdollisuuksiin hyötyä yritysvapaaehtoisuudesta. Tässä työssä kehitettiin viitekehys, joka mallinsi yritysvapaaehtoistyön arvonmuodostuksen. Aineistona tässä monitapaustutkimuksessa olivat järjestöjen työntekijöiden puolistrukturoidut teemahaastattelut, joiden laadullisessa sisällönanalyysissä hyödynnettiin työssä kehitettyä analyyttistä viitekehystä. Viitekehyksen avulla eriteltiin, millaisia tavoitteita järjestöt olivat asettaneet yritysvapaaehtoistyölle; miten toimintaympäristö oli heijastunut yhteistyöhön; miten yhteistyösuhde yrityksen kanssa vaikutti toimintaan; millaisia resursseja järjestöt olivat saaneet käyttöönsä ja millaiset kyvykkyydet niillä oli ollut resurssien hyödyntämiseen. Järjestöt tyypiteltiin analyysin perusteella kolmeen ryhmään. Sopeutujat integroivat yritysvapaaehtoiset mukaan normaaliin vapaaehtoistoimintaansa ja muokkaajat olivat räätälöineet toimintaansa ja kehittäneet yrityskohtaisia ratkaisuja. Innovaattori oli kehittänyt kohderyhmälleen myös uusia palveluja ja konsepteja, jotka perustuivat työntekijöiden ammattiosaamiseen. Järjestöt olivat hyötyneet yritysvapaaehtoistyöstä saamalla yrityksiltä pääosin aineellisia resursseja, vapaaehtoistyövoimaa ja taloudellista tukea. Yritysvapaaehtoisuuden resurssihyöty kuitenkin vaihteli sen mukaan, millaisen lähestymistavan järjestö oli valinnut. Sopeutujat ja innovaattori olivat hyötyneet yritysvapaaehtoisuudesta enemmän kuin muokkaajat, koska toiminnan räätälöiminen vaati ylimääräistä organisointia ja heikensi toiminnan kustannus-hyötysuhdetta. Kun tutkimuksessa tarkasteltiin järjestöjen saamaa hyötyä niiden asettamien tavoitteiden kautta, yritysvapaaehtoisuuden arvo kuitenkin jakautui tasaisesti. Erityisesti silloin, kun järjestö halusi tarjota työntekijöille osallisuuden kokemuksen, yritysvapaaehtoistyölle syntyi vahva nonprofit case.