Browsing by Author "Lahti, Tapio; TkT"

Now showing 1 - 2 of 2

Ampumamelun leviäminen, mittaaminen ja arviointi
(2006) Markula, Timo
Master's thesis
Ampumamelua tässä työssä käsiteltiin lähinnä ampumaratojen ja alueiden ympäristön kannalta, mahdollisena ympäristöhaittana. Työssä tarkasteltiin sekä kevyiden että raskaiden aseiden melua. Ampumamelu on hyvin impulsiivista ja voimakasta ja se eroaa monin tavoin merkittävästi muista ympäristömelulajeista. Erityisiä menetelmiä tarvitaan tarkkaan tehtävässä ampumamelun mittauksessa, leviämisen mallinnuksessa ja häiritsevyyden arvioinnssa. Ihmisen kuulon äänekkyyden aikaintegrointi ja vakioäänekkyyskäyrästöt tukevat F- ja A-painotusten käyttöä. Mittaus- ja mallinnusteknisestä näkökulmasta energiapohjaisten äänitasojen käyttö on suositeltavampaa kuin enimmäisäänitasojen käyttö. Tässä työssä tehdyt kahden kilpailevan emissiomittausmenetelmän simuloinnit ja mittaukset osoittivat, että kevyiden aseiden melupäästöt pitäisi mitata kovalla maalla mikrofoni lähellä maanpintaa Nordtestin menetelmän mukaisesti. Mikrofonin korkeuden nostaminen aiheuttaa ei-toivotun interferenssin. Raskailla aseilla mikrofoni kuitenkin pitää käytännössä nostaa ylös, jolloin maaheijastuksen vaikutus pitää laskea jälkikäteen pois tuloksesta. Tämän työn mittaustulosten analyysit osoittavat, että ympäristön aiheuttama sironta levittää impulssia ajassa etäisyyden kasvaessa, mikä vaikuttaa enimmäisäänitasoihin merkittävästi. Tavalliset laskentamallit ennustavat leviämistä melko tarkasti myötätuuliolosuhteissa energiatasoja laskettaessa. Pohjoismaisessa ja ISO:n laskentamalleissa ampumamelun etenemisen laskenta on samanlainen estevaimennusta lukuun ottamatta. Teorian ja mittausten perusteella luodin aiheuttama yliäänipamaus voi olla jopa voimakkaampi kuin suupamaus ainakin kevyillä aseilla.
Rengasmelun emissio ja leviäminen
(2008) Kokkonen, Jarno
Faculty of Electronics, Communications and Automation | Master's thesis
Työssä käsitellään tieliikennemelua: rengas- ja päällystemelua sekä tieliikennemelun laskentamalleja. Pääpaino oli hiljaisten päällysteiden vaikutuksella rengasmeluun. Melua tutkittiin sekä mittauksin että mallilaskennoin. Melun mittaukset tehtiin ohiajomenetelmällä. Nykyisen ja uuden sukupolven laskentamallien tuloksia verrattiin sekä keskenään että mitattuihin tuloksiin. Mittaustuloksien perusteella hiljaiset päällysteet ovat talvella yhtä äänekkäitä kuin referenssinä olleet tavalliset päällysteet. Kesällä hiljainen päällyste oli 2-3 dB hiljaisempi kuin referenssipäällyste. Uuden sukupolven Nord2000-laskentamalli osoittautui merkittävästi tarkemmaksi kuin nykyinen vuoden 1996 pohjoismainen laskentamalli. Nykyisessä laskentamallissa henkilöautojen meluemissio sekä maavaimennus ovat liian pienet. Tulevissakin laskentamalleissa alkuperäiset emissiotasot ovat liian pienet. Niiden kanssa tulisi Suomessa käyttää sopivia korjaustermejä, jotka ottavat huomioon Suomen teiden ja/tai autokannan poikkeavuuden. Tulevia laskentamalleja silmälläpitäen tässä työssä tutkittiin myös rengasmelun mahdollista suuntaavuutta yläviistoon, ja tulos oli, ettei sitä esiinny merkittävästi vakioliikenteen tilanteessa.