Browsing by Author "Lahti, Pekka"

Now showing 1 - 5 of 5

Energiatehokkuuden mittarit ja potentiaalit
(2012) Tuomaala, Mari; Ahtila, Pekka; Haikonen, Turo; Kalenoja, Hanna; Kallionpää, Erika; Rantala, Jarkko; Tuominen, Pekka; Shemeikka, Jari; Rämä, Miika; Sipilä, Kari; Pursiheimo, Esa; Forsström, Juha; Wahlgren, Irmeli; Lahti, Pekka
School of Engineering | D4 Julkaistu kehittämis- tai tutkimusraportti tai -selvitys
The first objective of the research ‘Energy Efficiency Metrics and Improvement Potentials’ was to study how energy efficiency is measured in different sectors. The second objective was to study how energy efficiency improvement potential could be evaluated on a sectoral basis, and more comprehensively in society as a whole. The research covered five sectors: communities, buildings, transportation and logistics, (process) industry and energy production. According to the Energy Service Directive 2006/32/EC (EC, 2006), energy efficiency is defined as “a ratio between an output of performance, service, goods or energy, and an input of energy”. The output of performance, service, goods or energy covers a wide range of subjects. This results in a variety of energy efficiency metrics. Sometimes it is useful to provide a broader perspective on energy efficiency measurement(e.g. kWh/m3, kWh/m2, etc. in the construction and real estate sector). Sometimes explanatory metrics are also needed, e.g. ‘the capacity utilisation rate’ in the process industry sector. In the analysis of efficiency, one must make decisions about how to set the balance boundary and how to take the life-cycle aspects into account. It is worthwhile to compare only objects which have been defined in a similar way. Energy is used in different forms: as fuel, electricity and heat. Different forms of energy should not be aggregated until they have been transformed into a comparable form. This is made using so-called primary energy factors. There are varying practices in the use of primary energy factors, and the ways in which they are calculated is not well established. Energy efficiency and energy efficiency potential should be studied primarily using energy units. Carbon dioxide (or greenhouse gas) efficiency can be used as a supporting and complementary evaluation criterion. Energy efficiency improvement potential means a difference in energy consumption between the current situation and the reference situation. Defining the reference situation, i.e. the target state, is one of the challenges in calculating the potential. Such a target state can be the best known reference (such as BAT), or ideal performance. No common method exists to define the target state, so practices vary between the sectors. For example, the concept ‘ideal state’ is not even suitable in communities and logistics. A case study was carried out during the late part of the research to calculate the energy efficiency potential of an example area. The study was made in the Kalasatama district near the city centre of Helsinki. The case study verified for example, that metrics from different sectors can be combined in a single study. Based on the study it can be said that the methods being used are still undeveloped, and much research is needed in this area. In practical work, emphasis should be put on reaching agreements concerning the standardisation of energy efficiency calculation methods.
Ilmastotavoitteita toteuttava asemakaavoitus
(2013) Lylykangas, Kimmo; Lahti, Pekka; Vainio, Tuukka
School of Arts, Design and Architecture | D4 Julkaistu kehittämis- tai tutkimusraportti tai -selvitys
"Energiakaavoituksen mallit"-tutkimuksen tavoitteeksi asetettiin Porvoon Skaftkärrhankkeen tuloksia hyödyntäen kuvata asemakaavoituksen vaikutusmahdollisuudet rakennetun ympäristön CO2e-päästöihin (kasvihuonekaasupäästöihin) sekä esittää toteutusmalleja energiatehokkuutta edistävälle ja CO2e-päästöjä vähentävälle asemakaavoitukselle. Asemakaavoituksen energiatehokkuus- ja päästötavoitteet voivat perustua kansallisten ilmastotavoitteiden johdonmukaiseen toteuttamiseen suunnittelualueella. Ilmastotavoitteiden esittämiä lukuarvoja voidaan kuitenkin erilaisista laskentaperiaatteista johtuen pitää lähinnä asemakaavoituksen tavoitetasojen asettamisen ja suuruusluokkien arvioinnin viitekehyksenä. Ilmastonmuutoksen hillinnän näkökulmasta alueiden käytön suunnittelun tavoite on luoda vähäpäästöisen elämän puitteet. CO2e-päästöjä ohjaava asemakaava ei ole rakentamismääräysten jatke, vaan se on luonteeltaan alueellisia erityispiirteitä ymmärtävä ja erilaisia maankäytön tavoitteita yhteensovittava suunnitelma tulevasta rakentamisesta. Useassa tapauksessa asemakaavoituksella mahdollistetaan vähäpäästöinen ratkaisu ja tuetaan muita ilmastotavoitteita toteuttavia ohjauskeinoja. Ilmastotavoitteiden toteuttamisen keinot ja painopisteet voivat vaihdella aluekohtaisesti. Hyvä vaikuttavuus saavutetaan, kun aluekohtaista päästövähennysstrategiaa toteutetaan johdonmukaisesti maapolitiikassa, eri kaavatasoilla ja rakennussuunnittelussa. Ilmastonmuutoksen hillitseminen asemakaavoituksen keinoin edellyttää uudenlaisia käytäntöjä sekä maankäyttö- ja rakennuslain mukaisten asemakaavan ohjauskeinojen täsmentämistä erityisesti kaavamääräysten osalta. Asemakaavoituksen yhteydessä tehtävä CO2e-päästölaskenta on osa ympäristövaikutusten arviointia sekä suunnittelun apuväline, jonka avulla yksittäisten ratkaisujen vaikutusta ja eri vaihtoehtoja voidaan verrattain luotettavasti arvioida. Laskentaan tarvittavia kansallisia tietokantoja tulisi kehittää ja laskentamenetelmiä täsmentää. Asemakaavatason CO2e-päästölaskentamallin tarkoituksena on esittää perusteet yhtenäisille laskentakäytännöille ja parantaa tulosten vertailukelpoisuutta. Mallissa suunnittelun kohteena olevan ympäristön katsotaan standardin ISO 15392 jaottelua soveltaen koostuvan luonnonympäristöstä ja rakennetusta ympäristöstä, joka puolestaan käsittää rakennukset ja infrastruktuurin. CO2e-päästötarkastelu kattaa hiilijalanjälkilaskentaa koskevien ENstandardien periaatteiden mukaisesti koko elinkaaren. Luonnonympäristöstä laskentamalliin sisällytetään maankäytön muutos, jonka vaikutus on aiemmin yleensä jätetty aluetason CO2epäästötarkastelujen ulkopuolelle. Tuloksia voidaan hyödyntää suunnitelman kehittämisessä, vaihtoehtojen vertailussa sekä asemakaavamääräysten ja rakentamistapaohjeiden asettamisessa. Tutkimuksen kuvaamat laskentatulokset osoittavat, että asemakaavoituksella voidaan vaikuttaa merkittävästi CO2e-päästöihin ja ilmastotavoitteiden toteutumiseen.
Internationalization of Finnish design-intensive SMEs and the challenge of international marketing communication strategy. Case: Three Finnish design-intesive SMEs
(2011) Lahti, Pekka
School of Economics | Master's thesis
Objectives of the study: The main purpose of this research is to examine the international marketing communication channel strategies that Finnish design intensive SMEs use in their internationalization process and why these particular channels are selected. Secondary the international sales channel strategies as well as the role of design and its effect to the internationalization process and overall competitiveness was studied. Methodology: This research is a qualitative case study, where three Finnish design-intensive SMEs were studied. Semi-structured face-to-face interviews were the main method used in collecting data on the studied companies. Findings: The findings show that Finnish design intensive SMEs face a notable challenge in establishing international marketing communication strategies, as their limited resources force them to seek for alternative marketing opportunities. In addition to end-consumer marketing, they need to establish good relationships and networks with international retailers and partners in the targeted markets to establish sales channel(s) for their product presence and begin building their brand identity in the international markets.
Osayleiskaavan taloudelliset vaikutukset (OTAVA) : ennustemalli ja sen käyttöohjeet
(1978) Lahti, Pekka
Helsinki University of Technology | Licentiate thesis
Talous ja yhdyskuntasuunnittelu
(1974) Lahti, Pekka
Helsinki University of Technology | Master's thesis