Browsing by Author "Kuusisto, Nea"

Now showing 1 - 2 of 2

Elämää linjoilla - Voimajohtoalueiden kehittäminen monitoiminnalliseksi taajama-alueilla luonnon monimuotoisuutta ja virkistysarvoja lisäten
(2023) Kuusisto, Nea
School of Arts, Design and Architecture | Master's thesis
Kaupunkirakenne on useissa kaupungeissa levinnyt voimajohtoalueiden ympärille kaupungis-tumisen myötä. Säännöllisesti hoidettavilla johtoalueilla todettu olevan ekologista potentiaalia – pitkät johtoalueet toimivat erityisesti avoimia elinympäristöjä yhdistävinä ekologisina yh-teyksinä sekä potentiaalisesti korvaavina elinympäristöinä esimerkiksi uhanalaisille perinne-biotooppilajeille. Voimajohtoalueiden potentiaalia on kuitenkin varsin vähän hyödynnetty, sillä se vaatisi nykyi-sestä poikkeavia hoitotoimenpiteitä, mitä rajoittaa johtoalueiden pirstaleinen maanomistus. Kaupunkitaajamat, joissa laajoja alueita hallinnoi kunta, tarjoavat mahdollisuuden suunnitella johtoalueiden hoitoa ja käyttöä laajemmalla mittakaavalla. Samalla johtoalueille kohdistuu virkistyskäytön paine ja kaupunkiluonnon monimuotoisuuden lisäämisen tarve. Työssä tutkitaan, miten voimajohtoalueita voitaisiin kaupunkitaajamissa kehittää monitoi-minnalliseksi – palvelemaan sähkönsiirtoa, luonnon monimuotoisuutta ja virkistyskäyttöä. Jotta työssä päästään tutkimaan voimajohtoalueiden monitoiminnallisuuden suunnittelua, työssä tutustutaan voimajohtoalueiden erityispiirteisiin sekä muihin suunnitteluun vaikutta-viin tekijöihin. Aihetta taustoitettiin tutustumalla kirjallisuuskatsauksen keinoin voimajohtoalueiden suun-nitteluun liittyvien teemojen lähtötietoihin. Case-kohdetta analysoimalla täydennettiin sekä konkretisoitiin havaintoja. Case-kohteeksi valikoitui voimajohtoalueiden kannalta kiinnostava ja monipuolinen alue itäisen Tampereen ja läntisen Kangasalan rajalta. Suunnitteluosuudessa luotiin havaintojen perusteella periaatteet johtoalueiden kehittämiselle sekä esimerkkisuunni-telmat, jotka havainnollistavat johtoalueiden hyödyntämismahdollisuuksia erilaisissa tilan-teissa. Työn tavoitteena on, että periaatteita voitaisiin hyödyntää vastaavissa tilanteissa eri puolilla Suomea. Johtopäätöksenä voidaan todeta, että laajempien viherkäytävien suunnittelun ytimessä on paikalliset ratkaisut, joihin liittyy työssä tunnistettujen lähtökohtien huomiointi ja synergioiden luominen näiden välille. Vaikka johtoalueilla on yhteisiä erityispiirteitä, ympäröivä maankäyt-tö, luonnonolosuhteet sekä käyttäjäkunta ja potentiaaliset sidosryhmät luovat runsaasti vari-aatiota, kiinnostavia ja haastaviakin tilanteita suunnittelun kannalta. Suunnitelmaesimerkeis-sä osoitetaan, että keskenään hyvin erilaissakin tilanteissa johtoalueita on mahdollista kehit-tää mielekkäällä tavalla. Johtoalueiden kehittäminen kaupunkitaajamissa edellyttää ennen kaikkea ymmärrystä johtoalueiden ekologisesta merkityksestä ja potentiaalista sekä yhteistyö-tä sähköverkkoyhtiöiden, kuntien sekä paikallisten toimijoiden, kuten asukkaiden, yritysten ja järjestöjen välillä.
Talven huomiointi ulkotilojen suunnittelussa
(2020) Kuusisto, Nea
School of Arts, Design and Architecture | Bachelor's thesis
Tämä kandidaatintyö tarkastelee talven huomiointia ulkotilojen suunnittelussa. Talvi on varsin vähän huomiota saanut näkökulma ulkotilojen suunnittelussa, vaikka suurimman osan vuodesta Suomessa on pimeää, viileää ja lehdetöntä. Tavoitteena on selvittää, miten maisemasuunnittelulla voidaan lisätä ulkotilojen käyttöä talvisin. Tutkielma rajautuu Suomen eteläosien kaupunkimaisiin talviolosuhteisiin. Eteläisellä Suomella tutkielmassa tarkoitetaan karkeasti kaupunkeja, joissa lumiset talvet eivät ole itsestäänselvyys. Aihetta tutkitaan maisemasuunnittelun näkökulmasta, ihminen ja viihtyisyys pääfokuksessa. Tutkielma on toteutettu kirjallisuuskatsauksena. Työssä on perehdytty ilmastoa, ilmaston huomioivaa suunnittelua sekä talvikaupunkeja koskevaan kirjallisuuteen, sekä oleilun ja ilmaston yhteyttä käsitteleviin tutkimuksiin. Aiheesta löydettyä tietoa on sovellettu nykypäivän haasteisiin, erityisesti ilmastonmuutos huomioiden. Tämän vuoksi aihetta käsitellään siten, että tieto on sovellettavissa myös syksyisiin, viileisiin ja lehdettömiin olosuhteisiin. Tutkielmassa havaittiin, että ilmasto ja sää ovat tekijöitä, jotka vaikuttavat olennaisesti ulkotilojen käyttöön. Lämpötilan lisäksi esimerkiksi tuulisuus, säteily ja aktiivisuus ovat tekijöitä, jotka vaikuttavat mukavuuteen. Talven haasteita ovat synkkyys ja sen vaikutus mielialaan, aktiviteettien väheneminen, kylmyys, liikkumisen hankaluus etenkin ikäihmisille sekä kylmyyden tuulen ja tuoma epämukavuus. Positiiviset kokemukset talvesta liittyvät lumitalviin, jonka vuoksi talvien lumisuus vaikuttaa olennaisesti siihen, miten talvi tulisi suunnittelussa huomioida. Ulkotiloissa oleilu todettiin tärkeäksi myös talvisin niin yksilön hyvinvoinnin kuin kaupunkielämän kannalta. Huomion kiinnittäminen ulkotilojen suunnittelussa pohjoisiin ilmasto-olosuhteisiin ja talveen on verrattain uutta. Talvikaupunkiaate ja bioklimaattinen suunnittelu ovat aiheen kannalta keskeisimpiä ideologioita. Tutkielmassa pohditaan erilaisia keinoja suhtautua talveen ja esitetään mahdollisia ratkaisuja ulkotilojen käytön lisäämiseksi. Päällimmäisiksi keinoiksi nousi pienilmaston huomioiminen ja siihen vaikuttaminen, sillä talvisin tuuli on erityisen epämiellyttävä tekijä ja auringon tuoma valo ja lämpö sen sijaan toivottua. Toisaalta esille tuotiin myös toiminnot ja niiden muunneltavuus, talven hyödyntäminen ja aistiympäristön värittäminen. Tutkielmassa todetaan, että paremmin ympärivuotisesti käytettävien ulkotilojen suunnittelu vaatii ilmaston ja ympäristön, aistikokemusten ja ihmisen toiminnan ymmärtämistä. Toisaalta laajempien tavoitteiden saavuttaminen vaatii myös lisää keskustelua ja tutkimusta aiheeseen liittyen.