Browsing by Author "Kronlund, Lars"
Now showing 1 - 3 of 3
- Results Per Page
- Sort Options
- An Analog Signal Processor for Single-channel Cochlear Implants
Helsinki University of Technology | Licentiate thesis(1994) Kronlund, Lars - Calculation and equalization of sound levels of test words for Finnish speech audiometry
Helsinki University of Technology | Master's thesis(1994) Laiho, Tarja Johanna - Utilization of the chirp stimulus in auditory brainstem response measurements
Sähkötekniikan korkeakoulu | Master's thesis(2012) Hyvärinen, PetteriVälittömästi äänistimulusta seuraavaa, aivorungosta lähtöisin olevaa sähköistä aktiviteettia kutsutaan auditoriseksi aivorunkovasteeksi (ABR, auditory brainstem response). ABR:ää käytetään laajalti kuulon objektiiviseen testaamiseen. Siinä missä perinteisessä äänesaudiometriassa koehenkilön tulee vastata testiääniin ennalta määrätyllä tavalla, ABR voidaan mitata ilman koehenkilön aktiivista osallistumista. Hiljattain ABR-mittauksia varten on kehitetty uudenlainen stimulus: chirp. Chirpin tarkoituksena on tuottaa suurempi ABR-amplitudi lisäämällä sisäkorvan karvasolujen aktiviteetin yhtäaikaisuutta. 1,5 - 2-kertaisia parannuksia onkin raportoitu verrattuna perinteisiin stimuluksiin. Tässä työssä perinteisiä click- ja tone burst -stimuluksia on vertailtu vastaaviin laajakaistaiseen chirpiin ja taajuusspesifeihin kapeakaistaisiin chirpeihin. ABR-kynnystasoja vertailtiin myös toisella objektiivisella metodilla, ASSR:llä saatuihin kynnystasoihin. Vasteet mitattiin kuudelta normaalikuuloiselta ja viideltä huonokuuloiselta koehenkilöltä Interacousticsin Eclipse-järjestelmällä. Perinteisten ja chirp-stimulusten eroja tutkittiin vertailemalla normaalikuuloisilta mitattujen vasteiden amplitudeja. Myös kaikilta koehenkilöiltä mitattuja kynnysarvoja verrattiin äänesaudiometrialla määriteltyihin kuulokynnyksiin. Tulosten perusteella perinteisten stimulusten ja vastaavien chirp stimulusten välillä ei löytynyt tilastollisesti merkitseviä eroja. ASSR- ja ABR-kynnysarvojen luotettava vertailu ei myöskään ollut mahdollista johtuen saatujen kynnysarvojen pienestä määrästä. Johtopäätöksissä todettiin, että tuloksiin on todennäköisesti vaikuttanut tutkimuksessa käytettyjen kuulokkeiden tyyppi. Aiemmissa, chirpin paremmuuden kannalla olleissa tutkimuksissa, mittaukset tehtiin käyttäen toista kuulokemallia. Myös kuulonaleneman vaikutukset chirp stimuluksella suoritettuihin ABR-mittauksiin ovat huonosti tunnettuja, antaen aihetta jatkotutkimuksille.