Browsing by Author "Koskinen, Jorma"

Now showing 1 - 5 of 5

Acoustic Printing Process Monitoring
(2006) Peltosaari, Antti
Helsinki University of Technology | Master's thesis
Painatusprosessin seurannan tarkoituksena tämän työn puitteissa on kehittää akustiseen mittaukseen perustuva menetelmä, jolla voidaan havaita mahdolliset painolaadun vaihtelut ennen kuin ne tulevat näkyviin painotuotteessa. Seuranta on suoritettu analysoimalla HSWO (heat-set web offset) -painokoneen painonipistä lähtevää ääntä painatusprosessin edetessä. Tämä ääni on korkeataajuista kohinamaista ääntä, jolla on taipumus muuttua painatusprosessin edetessä. Tämä muutos johtuu usein painatusprosessin eri ominaisuuksien muutoksesta. Tämä työ koostuu mahdollisten signaalinkäsittelymenetelmien arvioinnista, äänimateriaalin keräämisestä painatuskoeajojen aikana ja koeajoista saadun materiaalin analysoinnista. Tulosten perusteella voidaan todeta että käsitellyillä menetelmillä voidaan erotella painokonemelusta tietyt muuttuvat piirteet, jotka voidaan olettaa olevan tiettyjen painokonemuuttujien aikaansaannosta.
Factors Influencing the Formation of Print Unevenness in Electrophotography
(2005) Ilmonen, Anu
Helsinki University of Technology | Master's thesis
Työn tavoitteena oli tutkia, miten painojäljen epätasaisuus elektrofotografiassa riippuu toonerin siirtomenetelmästä ja paperin ominaisuuksista. Tämän lisäksi pyrittiin selvittämään, miten erilaiset ajotavat vaikuttavat painojäljen epätasaisuuteen Xeikon-tyyppisissä koneissa. Tooneri voidaan siirtää paperille siirtokoronalla, -rullalla tai -terällä. Toonerin siirtosysteemi voi lisäksi käsittää välilaitteen, kuten siirtorummun tai siirtohihnan. Osavärit voidaan koota välilaitteelle ja siirtää siltä kerralla paperille tai siirto paperille voi tapahtua osaväri kerrallaan. Erilaiset laitekonfiguraatiot asettavat paperille hieman erilaisia vaatimuksia, mutta yleisesti paperin tärkeimpinä ominaisuuksina elektrofotografiassa voidaan pitää formaatiota, sileyttä, tilavuus- ja pintaresistivisyyttä. Kokeellisessa osassa KCL:ssa valmistetut pilot-paperit painettiin koneilla, joilla on erilaiset toonerin siirtosysteemit. Koepainatuksissa käytettiin seuraavia koneita: Canon CLC 1000, Xerox DocuColor 2600 ja Agfa Chromapress 50i. Pilot-papereiden seuraavia ominaisuuksia muuteltiin: pohjapaperin formaatio, päällystemäärä, päällystysmenetelmä, päällystepigmentin partikkelikoko ja kalanterointi. Kalanteroinnin, teräpäällystyksen ja suuren päällystemäärän havaittiin vähentävän epätasaisuutta. Kun papereiden suurimittakaavainen karheus lisääntyi, koronasiirtosysteemi näytti aiheuttavan enemmän mottlingia kuin rulla- tai teräsiirtotekniikat. Paperin sileydellä oli dominoiva vaikutus painojäljen epätasaisuuteen, minkä vuoksi muiden paperiominaisuuksien vaikutusten arviointi oli erittäin vaikeaa. Ajotapakokeissa mottlingin muodostuminen näytti olevan yhteydessä paperin ominaisuuksiin ja jyväisyyteen vaikutti etupäässä ajoparametrit. Optimisiirtovirrat jyväisyyden ja mottlingin suhteen olivat eri tasoilla. Myös duplex-virroilla oli odotettua suurempi merkitys painojäljen epätasaisuuden muodostumisessa.
Integroidun valokanava-detektorirakenteen suunnittelu
(1989) Koskinen, Jorma
Helsinki University of Technology | Master's thesis
Nestemäiseen tooneriin perustuvan elektrofotografian tekniikka ja painolaatu
(2005) Hakola, Elina
Helsinki University of Technology | Master's thesis
Tässä diplomityössä tutkittiin, minkälainen painolaatu elektrofotografiassa saavutetaan, kun kuivatoonerien sijasta käytetään nestemäistä tooneria. Tarkoituksena oli myös tutkia paperin karheuden, kiillon, opasiteetin ja vaaleuden vaikutusta painolaatuun. Elektrofotografiassa väriaineena käytetään yleisesti kuivatoonereita. Nestetoonerielektrofotografiassa väriaine on puolestaan nestemäistä. Nestetoonerin pieni partikkelikoko ja hyvä hallittavuus mahdollistavat korkean painolaadun. Painatuksessa nestemäinen tooneri tuodaan fotojohteen ja kehitystelan väliseen nippiin, josta se siirtyy sähköisesti kuvakohtiin. Tämän jälkeen fotojohde puhdistetaan ja toonerikerros tiivistetään. Lopuksi tooneri siirretään siirtosylinterille ja sieltä edelleen paperille puristuksen avulla. Painolaatua tutkittiin sekä makro- että mikromittakaavaisesti. Makroskooppisella tasolla painojäljestä määritettiin densiteetti, kontrasti, pisteenleviäminen, kiilto, kiiltokontrasti, väriavaruus sekä kiillon ja densiteetin epätasaisuus. Mikroskooppista analyysia varten näytteistä otettiin poikkileikkeitä ja kuvia rasteripisteistä. Nestetoonerilla saavutettiin korkea painolaatu päällystetyille papereille painettaessa. Päällystämättömillä papereilla painolaatu jäi selvästi huonommaksi. Tämä johtui siitä, että ohut ja tasainen toonerikerros seuraili paperin epätasaisuuksia. Epätasaisilla papereilla toonerikerros oli siten karheampi ja vaaleampi kuin tasaisilla papereilla, jolloin painolaatu oli huonompi. Toonerikerroksen mukautumisen vuoksi paperin sileys ja kiilto paransivat saavutettua painolaatua. Paperin opasiteetti ja vaaleus eivät puolestaan vaikuttaneet painolaatuun. Nestetoonerilla painettaessa rasteripisteet muodostuivat teräviksi ja tasaisiksi eikä taustakohdilla esiintynyt satelliittipisteitä. Myös pisteenleviäminen oli pientä. Nämä olivat seurausta toonerin paremmasta hallittavuudesta, toonerikerroksen siirrosta yhtenäisenä kalvona sekä toonerin välittömästä jähmettymisestä paperilla. Kuivatoonereilla painettaessa paperilla ei ollut juuri vaikutusta saavutettavaan painolaatuun, koska toonerikerros oli paksu ja se peitti paperin epätasaisuudet. Perinteisellä kuivatoonerilla painolaatu huononi, kun paperi oli päällystämätön, mikä johtui kiinnityksen rajuudesta. Muuten painolaatu oli erittäin hyvä paksun, tasaisen ja kiiltävän toonerikerroksen ansiosta. Polymeeritooneria käytettäessä painolaatu oli kaikkein huonoin, mikä aiheutui karheasta toonerikerroksesta. Kuivatoonerien yhteydessä pisteenleviäminen oli suurta ja satelliittipisteitä esiintyi runsaasti toonerin pölyämistaipumuksen takia. Myös rasteripisteet olivat rosoisia. Diplomityön johtopäätös on, että nestetoonerilla saavutetaan erittäin hyvä painolaatu päällystetyille papereille painettaessa. Päällystämättömien paperien tapauksessa painolaatu jää huonommaksi. Koska ohut ja tasainen toonerikerros myötäilee hyvin paperin pinnanmuotoja, myös paperin karheus ja kiilto vaikuttavat suuresti painolaatuun. Kuivatoonereilla painolaatu jää huonommaksi painojäljen epätasaisuuden sekä toonerikerroksen paksuuden vuoksi.
Tutkimus ranta-alueiden kuntasuunnittelusta
(1967) Koskinen, Jorma
Helsinki University of Technology | Master's thesis