Browsing by Author "Korhonen, Katri"
Now showing 1 - 5 of 5
Results Per Page
Sort Options
Item Aurinkoenergialiiketoiminnan kehittäminen osana paikallista osaamiskeskittymää(Aalto University, 2020) Kahma, Nina; Korhonen, Katri; Johtamisen laitos; Department of Management Studies; Smart Energy Transition -hanke; Kauppakorkeakoulu; School of BusinessTämä case-julkaisu liittyy Suomen akatemian strategisen tutkimuksen neuvoston rahoittamaan Smart Energy Transition (SET) -hankkeeseen (www.smartenergytransition.fi). Tämä case-tutkimus kuvaa vuosina 2009–2011 Länsi-Suomessa käynnisssä ollutta 'Yhdistelmärakennepiloteilla aurinkoenergiasta liiketoimintaa' -hanketta, jonka tavoitteena oli luoda yritysverkostoja ja -yhteistyötä alueen aurinkoenergiaklusterille monenlaisten pilottien kautta. Projekti suunniteltiin edistämään myös aurinkoenergiayritysten tuotekehitystä ja liiketoimintaa sekä edesauttamaan aurinkoenergian vientiä edistävän kotimaan markkinan syntyä. Kaksivuotinen hanke ajoittui vuosiin, jolloin aurinkoenergiateknologiaa pyrittiin vasta yhdistämään huomaamattomaksi osaksi rakenteita (esim. ikkunat, katot, seinät). Hankkeessa kartoitettiin erilaisten aurinkoenergiaan liittyvien pilottien tuottajia ja kohteita sekä tuettiin hankkeiden toimijoita suunnitelmien jälkeisissä rahoitushauissa. Hankkeessa testattiin aurinkoenergian integrointia rakennusten rakenteisiin ja tuotettiin tietoa erilaisten aurinkoenergiaratkaisujen toimivuudesta ja tuottavuudesta. Hankkeen aikana ja sen saamalla rahoituksella ei ollut kuitenkaan mahdollista toteuttaa hankkeen puitteissa suunniteltuja pilottihankkeita loppuun asti. Hankkeen puitteissa saatiin törmäytettyä aurinkoenergia-alan paikallisia toimijoita ja luotua verkostoja näiden välille. Merkkejä tavoitteissa onnistumisesta on alueelle kehittynyt yritysverkosto, liiketoimintamallien kehittyminen sekä energia-alan toimijoiden osaamisen karttuminen ja heidän välisensä työnjaon täsmentyminen, mitä voidaan pitää hankkeen tärkeimpänä tuloksena. Aurinkoenergian kysyntä ei lisääntynytkään toivotusti vielä hankkeen päättyessä, mutta on viime vuosina alkanut kasvaa.Item Creating performance trough goals - a case study of an organisation's annual goal setting(2009) Korhonen, Katri; Karppinen, Virpi; Informaatio- ja luonnontieteiden tiedekunta; Teknillinen korkeakoulu; Helsinki University of Technology; Vartiainen, MattiTavoiteasetannan avulla voidaan vaikuttaa organisaation toiminnan ydintekijöihin: tuloksellisuuteen ja hyvinvointiin. Tavoiteasetannan mahdollisuudet tunnistetaan, mutta toteuttaminen on usein haastavaa. On esitetty, että jopa puolet suomalaisten yritysten työntekijöistä ei tiedä yrityksensä tavoitteita. Tällöin myös tavoiteasetannan mahdollisuudet jäävät toteutumatta. Tämän tapaustutkimuksen tavoitteena on tuottaa tietoa tutkimukseen osallistuneen organisaation tavoiteasetannan kehittämiseksi. Tutkimus käsittää kaksi osaa: teoreettisen ja empiirisen osan. Tavoiteasetantaa tarkastellaan tutkimuksessa tavoitteen asettamisen teorian näkökulmasta. Aikaisempaan tutkimukseen keskittyvän kirjallisuuskatsauksen avulla kuvataan tavoiteasetannan keskeisiä osa-alueita. Tavoitteen asettamisen teoriaan perustuen tutkimukseen osallistuneen organisaation tavoiteasetannan tilaa kuvaaviksi kriteereiksi valittiin työntekijöiden tietämys tavoitteista, työntekijöiden sitoutuminen tavoitteisiin sekä tavoitteisiin liittyvän palautteen saaminen. Lisäksi tutkimuksessa tunnistetaan tekijöitä jotka estävät ja tekijöitä jotka edistävät tavoitteiden tietämistä ja niihin sitoutumista kyseisessä organisaatiossa: Empiirinen aineisto koostuu 12 haastattelusta, ja aineisto analysoitiin laadullisesti. Tutkimuksen mukaan esimiesten ja työntekijöiden välillä on selkeä ero tavoitteiden tietämisessä: esimiehet tyypillisesti tietävät tavoitteet, mutta työntekijöistä vain osa tietää ne. Tutkimukseen osallistuneessa organisaatiossa tavoitteisiin sitoutuminen on varsin heikkoa eikä henkilöstö saa riittävästi palautetta tavoitteisiin liittyen. Sekä tavoitteiden tietämistä että niihin sitoutumista estää muun muassa organisaatiossa tutkimuksen aikaan toteutettu organisaatiomuutos sekä systemaattisten käytäntöjen puuttuminen tavoiteasetannan toteuttamisessa. Tavoitteiden tietämistä edistää esimerkiksi tavoitteiden käsitteleminen kehityskeskusteluissa, ja tavoitteisiin sitoutumista edistää esimerkiksi työnantajan auktoriteetti. Tavoiteasetannan kehittämiseksi organisaatiossa olisi tärkeää luoda nykyistä systemaattisempia käytäntöjä tavoitteiden viestimiseen ja tavoitteisiin liittyvän palautteen antamiseen.Item Ilmastokatu(Aalto University, 2020) Korhonen, Katri; Matschoss, Kaisa; Johtamisen laitos; Department of Management Studies; Smart Energy Transition -hanke; Kauppakorkeakoulu; School of BusinessTämä case-julkaisu liittyy Suomen akatemian strategisen tutkimuksen neuvoston rahoittamaan Smart Energy Transition (SET) -hankkeeseen. Tutkimus on julkaistu alun perin SET-hankkeen verkkosivuilla (www.smartenergytransition.fi) heinäkuussa 2017. Helsingin ja Vantaan kaupunkien tavoitteena on olla hiilineutraaleja vuoteen 2050 mennessä. Kaupunkien yhteisessä hankkeessa Helsingin Iso Roobertinkadulle ja Vantaan Tikkuraitti-Asematielle perustetaan Ilmastokadut, joilla etsitään rakennettuun ympäristöön soveltuvia energiankulutusta vähentäviä ratkaisuja. Hanke toimii sateenvarjona, jonka alla tehdään monenlaisia kokeiluja ja toimenpiteitä energiankulutuksen vähentämiseksi yhdessä paikallisten taloyhtiöiden, asukkaiden ja yritysten kanssa. Erilaisista kokeiluista ja toimenpiteistä menestyksekkäimpiä on ollut aurinkoenergia, joka on herättänyt kiinnostusta erityisesti Iso Roobertinkadun asukkaissa, ja alueen yhteen asuinkerrostaloon on jo asennettu aurinkopaneelit. Toisaalta helpot ja edulliset energiatehokkuustoimenpiteet, esimerkiksi ikkunoiden tiivistäminen, ovat kiinnostaneet vähemmän, sillä ne tulkitaan työläiksi ja vähemmän näyttäviksi. Kummallakin alueella on testattu useita täysin uudenlaisia energiankulutuksen kokeiluja, esimerkiksi ilmastoteemaista Personal Traineria, jotka on todettu toimiviksi ja skaalattaviksi. Iso Roobertinkadulla testatut Nopeat kokeilut osoittivat, että ajatusmalli alueiden mahdollisuuksista toimia living lab -tyyppisinä innovaatioalustoina on levinnyt kaupungin sisällä ja vaikuttaa toimivalta konseptilta. Tikkurilassa erityisesti Ilmastokadun yritykset ovat osallistuneet aktiivisesti ilmastotyöhön ja saaneet hankkeen kautta toimilleen kaivattua näkyvyyttä. Pitkäaikainen ja huolellinen valmistelutyö sekä mallin ottaminen muista vastaavanlaisista aiemmista hankkeista Euroopassa on ollut pohjana positiiviselle alulle. Toisaalta hankekuvauksessa ennalta lukkoon lyödyt toimenpiteet ovat haasteellisia hankkeen aikana nousevien uusien tarpeiden toteuttamisen ja toimenpiteiden kannalta. Haasteelliseksi on koettu myös hankkeen pituus, joka on liian lyhyt realististen vaikuttavuusarvioiden tekemiseen. Brändäämisessä on otettu avuksi palvelumuotoilu, jotta hankkeessa jo luodut hyvät käytännöt eivät katoaisi.Item Kalasatama(Aalto University, 2016) Matschoss, Kaisa; Korhonen, Katri; Heiskanen, Eva; Johtamisen laitos; Department of Management Studies; Energiatutkimus; Kauppakorkeakoulu; School of BusinessTämä case-julkaisu liittyy Suomen Akatemian strategisen tutkimuksen neuvoston rahoittamaan Smart Energy Transition (SET) -hankkeeseen (293405) (www.smartenergytransition.fi). SET-hanke tutkii, miten Suomi voi hyötyä hajautetun ja vaihtelevan uusiutuvan energian ympärille nousevista murroksellisista teknologioista. Kyse on ratkaisuista, joissa energiaa voidaan varastoida tai sen tarvetta ohjata vaihtelevan tuotannon mukaan (kysyntäjousto). Näihin ratkaisuihin liittyvät olennaisesti uudet digitaaliset ratkaisut, kuten esineiden internet. Samalla murrokseen liittyy myös kehitys, jossa rakennusten ja liikenteen energian tarve pienenee, energiaomavaraisuus kasvaa, ja rakennukset ja liikennevälineet muodostavat yhä kiinteämmän osan energiajärjestelmää.Item Viikin Ympäristötalo ja älykäs sähkövarasto(Aalto University, 2017) Korhonen, Katri; Heiskanen, Eva; Johtamisen laitos; Department of Management Studies; Innovaatiojohtaminen; Kauppakorkeakoulu; School of BusinessTämä julkaisu liittyy Suomen Akatemian strategisen tutkimuksen neuvoston rahoittamaan Smart Energy Transition (SET) -hankkeeseen (293405) (www.smartenergytransition.fi). SET-hanke tutkii, miten Suomi voi hyötyä hajautetun ja vaihtelevan uusiutuvan energian ympärille nousevista murroksellisista teknologioista. Kyse on ratkaisuista, joissa energiaa voidaan varastoida tai sen tarvetta ohjata vaihtelevan tuotannon mukaan. Näihin ratkaisuihin liittyvät olennaisesti uudet digitaaliset ratkaisut, kuten esineiden internet. Samalla murrokseen liittyy myös kehitys, jossa rakennusten ja liikenteen energian tarve pienenee, energiaomavaraisuus kasvaa, ja rakennukset ja liikennevälineet muodostavat yhä kiinteämmän osan energiajärjestelmää.