Browsing by Author "Jussila, Elina"
Now showing 1 - 2 of 2
- Results Per Page
- Sort Options
- Sosioekonomisten ja alueellisten tekijöiden yhteys julkisen ja yksityisen sektorin lääkäripalveluiden käyttöön Suomessa
School of Business | Master's thesis(2020) Jussila, ElinaTutkielmassa tarkastellaan kuvailevien analyysien sekä regressiomallien avulla, miten yksityisen ja julkisen sektorin terveyspalveluiden käyttö eroaa eri sosioekonomisissa ja alueellisissa ryhmissä sekä mikä yhteys henkilön asuinpaikan ja lähimmän yksityisen palveluntarjoajan välisellä etäisyydellä on yksityisten palveluiden käyttöosuuteen. Tutkielmassa tarkastellaan 2,8 miljoonan täysi-ikäisen suomalaisen perusterveydenhuollon palveluiden käyttöä vuonna 2017 laajan yksilötason rekisteriaineistokokonaisuuden avulla. Tutkimus osoittaa yli 65-vuotiaiden käyttävän terveydenhuoltopalveluita määrällisesti työikäisiä enemmän. Yksityisten palveluiden käytön osuus eläkeläisikäisillä on kuitenkin huomattavasti matalampi: Yli 65-vuotiailla perusterveydenhuollon lääkärikäynneistä 9 prosenttia on tehty yksityisen sektorin palveluntarjoajalla. Työikäisillä vastaava osuus on 39 prosenttia. Iän lisäksi henkilön tulotaso on vahvasti yhteydessä henkilön todennäköisyyteen valita yksityinen palveluntarjoaja. Alueellisesti tarkasteltuna yksityisten palveluiden käyttö on korkeinta asukasluvultaan suurissa Etelä- ja Lounais-Suomen kunnissa. Yksityisten terveyspalveluiden käytön osuus laskee odotetusti potilaan ja lähimmän yksityisen palveluntarjoajan etäisyyden kasvaessa. Muutoksessa ei ole taloudellisesti merkitsevää eroa työ- ja eläkeläisikäisten välillä: Keskimääräinen suhteellinen muutos yksityisten palveluiden käyttöosuudessa on 65 vuotta täyttäneille noin -15 % ja työikäisille -13 % kymmentä lisäkilometriä kohden. - Tuloliikkuvuuden mittaaminen: miten tuloliikkuvuutta ja tuloliikkuvuuden vaikutusta pidemmän aikavälin tuloeroihin voidaan mitata, ja mitä mitat kertovat tuloliikkuvuudesta Suomessa?
School of Business | Bachelor's thesis(2017) Jussila, ElinaTyössä tarkastellaan aikaisempaa tutkimuskirjallisuutta hyödyntäen erilaisia tapoja määritellä ja mitata tuloliikkuvuutta sekä tuloliikkuvuuden vaikutusta pidemmän ajan tuloeroihin. Työssä esitellään aseman, osuuden ja absoluuttista muutosta sekä aikariippuvuutta kuvaavat tuloliikkuvuusmitat. Lisäksi työssä keskitytään perusteellisemmin tuloliikkuvuuden ja tuloerojen yhteyttä kuvaavaan Shorrocksin (1978a) tuloliikkuvuusindeksiin sekä aseman muutosta ilmaiseviin siirtymämatriiseihin. Työn keskeinen johtopäätös on, että eri mitat kertovat eri asioita tuloliikkuvuudesta – tarkoitus ei ole järjestää mittoja paremmuusjärjestykseen, vaan ymmärtää mittojen erilaiset ominaisuudet ja hyödyntää niitä toisiaan täydentävinä. Kun mittoja ja aiheeseen liittyvää aikaisempaa tutkimuskirjallisuutta sovelletaan työn empiirisessä osiossa, tuloliikkuvuuden voidaan todeta olleen Suomessa merkittävää mutta hidastuneen vuosien 1995–2004 aikana. Havainnot tuloliikkuvuuden merkittävyydestä kannustavat tutkimaan tuloliikkuvuutta lisää pidemmältä havaintojaksolta.