Browsing by Author "Junttila, Vesa"

Now showing 1 - 4 of 4

Biohiilen valmistuksessa syntyvien tisleiden hyötykäyttö
(2015-01-27) Laine, Kari
Kemian tekniikan korkeakoulu | Master's thesis
Biomassoja hyödyntämällä ja jalostamalla voidaan vähentää fossiilisten raaka-aineiden käyttöä. Pyrolyysiprosessissa biomassoja lämpökäsitellään hapettomissa olosuhteissa biohiileksi. Prosessissa muodostuu myös kaasuja, joista osa voidaan kondensoida nesteiksi. Tässä työssä perehdyttiin pyrolyysiprosessiin, prosessista saataviin jakeisiin ja jakeiden hyödyntämismahdollisuuksiin laajan kirjallisuuskatsauksen sekä työssä laaditun massa- ja energiatasemallin avulla. Pyrolyysiprosessit eroavat toisistaan prosessiolosuhteiden ja lopputuotteiksi saatavien jakeiden koostumusten ja saantojen suhteen. Tässä työssä prosesseista esitellään torrefiointi sekä hidas ja nopea pyrolyysi. Tutkimuksen pääpainopiste kohdennettiin hitaalle pyrolyysille, jossa lämpökäsittely suoritetaan 500 °C:n läheisyydessä. Tyypillisesti lopputuotteiden massaosuudet jakautuvat tasaisesti kiinteän, nesteiden ja lauhtumattomien kaasujen välille. Lauhtumattomat kaasut käytetään pääasiassa energiantuotantoon, mutta kiinteälle biohiilelle ja nestemäisille tisleille on löydetty paljon erilaisia tuotteistamismahdollisuuksia. Biohiiltä voidaan hyödyntää metallurgisessa teollisuudessa, maanparannusaineena, aktiivihiilen raaka-aineena, voimalaitoksen polttoaineena, hajuhaittojen vähentämisessä, ruuanvalmistuksessa ja lämmityskäytössä. Tisleitä voidaan hyödyntää torjunta-aineina, polttoaineina, pintakäsittelyaineina, elintarviketeollisuudessa sekä maanparannuksessa. Suuri markkinapotentiaali tisleille on synteettisten torjunta-aineiden korvaamisessa. Euroopassa tisleiden rekisteröinti torjunta-aineeksi on vielä hankalaa ja kallista, mutta esimerkiksi Aasiassa tisleitä hyödynnetään laajasti. Suomeen on suunnitteilla useita pyrolyysiin perustuvia teollisen mittakaavan tuotantolaitoksia ja pyrolyysiprosessit sekä tuotejakeet ovat monien tutkimuksien kohteena. Työssä toteutetun mallin avulla voidaan tarkastella pyrolyysiprosessin massa- ja energiataseita. Tasemalli on jaettu raaka-aineen kuivaukseen, pyrolyysiin, syntyvien kaasujen lauhdutukseen ja tervojen erottamiseen. Tasemalliin etsittiin tyypillisiä prosessiarvoja hitaalle pyrolyysille, mutta lähtöarvot ovat muokattavissa myös yksittäisiä tarkasteluja varten. Tehtyjen esimerkkitapausten osalta tasemallista saatavat tulokset vastasivat hyvin tieteellisten tutkimusten tuloksia. Tasemallin avulla voidaan tarkastella myös laitoksen kannattavuutta tapauskohtaisesti raaka-aineiden, valmistuskustannusten sekä lopputuotteiden arvojen kautta. Tarkastelu osoittaa eri jakeiden hintojen ja tuotteiden monipuolisten kaupallistamismahdollisuuksien merkittävät vaikutukset laitoksen kokonaiskannattavuuteen.
Kylän maatalouden uusimisehdotus
(1948) Junttila, Vesa
Helsinki University of Technology | Master's thesis
Puurakentamisen eri koulutusasteiden yhteistyön sekä yritysyhteistyön kehittäminen ja vertailu – Mitä opittavaa on saksan mallista
(2014) Salaterä, Milja
Kemian tekniikan korkeakoulu | Master's thesis
Tässä tutkimuksessa tavoitteena on selvittää, minkälaista yhteistyötä tarvittaisiin jo tutkintokoulu- tuksen aikana puukerrostalorakentamisen eri koulutusasteiden osaajien välillä, jotta tulevaisuu- dessa tieto kulkisi suunnittelupöydältä toteutukseen ja takaisin mutkattomasti siten että eri koulu- tusasteiden osaajat oppisivat paremmin ymmärtämään toisiaan ja kommunikoimaan keskenään jo koulutuksen aikana. Näin saataisiin aikaiseksi perusta kumuloituvalle oppimiselle koko rakenta- misen arvoketjussa. Toinen tavoite on selvitetään Suomen ja Saksan koulutusmallien eroja eri koulutusasteiden osaajien koulutuksen aikaisen yhteistyön suhteen sekä yritysyhteistyön suhteen. Kaiken kaikkiaan saksalainen koulutusmalli on monimutkaisempi kuin suomalainen koulutusmal- li. Puurakentamisen osalta Saksan ammattiopisto-, ammattikorkeakoulu- ja yliopistotasolla on mahdollista opiskella puurakentamista laajemmin kuin Suomessa. Saksassa on laajemmin käytös- sä oppisopimusmallilla eli duaalimallilla käytävä ammatillinen koulutus kuin Suomessa. Tutkimus toteutettiin haastattelemalla Suomesta ja Saksasta valittujen esimerkkioppilaitosten edustajia yliopisto-, ammattikorkeakoulu- ja ammattiopistotasoilta (Suomessa: Aalto-yliopisto, Kymenlaakson ammattikorkeakoulu ja Kouvolan seudun ammattiopisto Saksassa: Technische Universität München, Hochschule Rosenheim ja Bundesbildungzentrum des Zimmerer- und Aus- baugeverbes) . Suomessa haastateltiin myös muita koulutuksen kanssa tekemisissä olevia ihmisiä. Molempien maiden haastattelujen perusteella eri koulutusasteiden välistä yhteistyötä, jossa saa- taisiin opiskelijat vuorovaikutukseen toistensa kanssa, voitaisiin toteuttaa erilaisilla konkreettisilla puukerrostalorakentamisen projekteilla tai yhteisillä kursseilla perusasioita oppien. Koulutuslai- tosten välillä yhteistyötä voisi olla, jotta opintosuunnitelmista saataisiin paremmin toisiinsa linkit- tyneitä kokonaisuuksia. Yritysyhteistyötä suomalaisilla esimerkkioppilaitoksilla on hyvin paljon. Haastattelujen perusteella yhteistyötä on jopa enemmän kuin saksalaisilla esimerkkioppilaitoksil- la. Haastatteluissa tuli kuitenkin esiin, että yritykset voisivat olla aktiivisempia oppilaitosten suun- taan. Suomessa voisi olla hyvä kehittää ammatillista koulutusta saksalaisen duaalikoulutusmallin suuntaan.
Toimistorakennuksen lämmitys- ja ilmastointijärjestelmien vertailu
(1983) Junttila, Vesa
Helsinki University of Technology | Master's thesis