Browsing by Author "Jokinen, Eeva"
Now showing 1 - 20 of 20
Results Per Page
Sort Options
Item Biomuovit kuorirakenteina -Biomuovien vertailu vedenpuhdistimen kuorirakenteeksi(Aalto University, 2015) Jokinen, Eeva; Muotoilun laitos; Department of Design; Taiteiden ja suunnittelun korkeakoulu; School of Arts, Design and ArchitectureItem A dialogue in action: Making, learning and reflecting(2020) Chang, Jaea; Aktaş, Bilge; Jokinen, Eeva; muo; Taiteiden ja suunnittelun korkeakoulu; School of Arts, Design and Architecture; Mäkelä, Maarit“A Dialogue in Action” explores the meaning of learning through hands in the creative process. This research idea arose from the author’s personal struggles in a career transition, experiencing gaps between professional knowledge in graphic design and learning experiences in the ceramic field. By exploring the process of learning a ceramic technique, this thesis examines the role of hands-on practice and how it contributes to personal growth and creative identity building. In order to achieve this research goal, this thesis incorporates a literature review on key concepts such as craft and creative identity with hands-on experiments in the ceramic making by reflecting over the process. To reframe the craft practice as a platform for learning new skills and shaping one’s creative identity, this thesis utilises two research methods: practice-led research and autoethnographic writing. Both research methods structure the main production part of the research by using visual and textual documentation of the ceramic making processes that gradually integrates the practical knowledge and personal reflection into learning outcomes in the production. Intertwining the two methodological approaches in the research process allows the exploration of the craft practice and self-reflection in the learning narrative. Ultimately, two types of artefacts were emerged from the thesis, Clays on the Canvas and Ceramics on the Wall, which portray the values of handcraft in the creative process. As a result, the final production links to personal development as a mean of establishing a creative identity. The aim of the production is not just to master a ceramic technique, which is the Nerikomi technique in this research case but also to employ the learning experience and process into a way of capturing meanings in an incomplete artistic work. This thesis identifies the significant reflective role in craft practice, making by hands, which stimulates one’s creative process as well as the meaningfulness of the physical space and tools for the craft practitioner. Furthermore, it provides a view to perceive the uncertainty, unpredictability and impreciseness in the learning process as essential values in one’s creative identity development.Item Keramiikan lasitteiden levitystekniikat – puhaltaen, kaataen & kallistaen(2021) Pirttimaa, Sesilia; Lautenbacher, Nathalie; Jokinen, Eeva; Taiteiden ja suunnittelun korkeakoulu; School of Arts, Design and Architecture; Lautenbacher, NathalieKandidaatin opinnäytetyössä toteutan tutkimuksen lasitteiden levitystekniikoista tasaiselle keraamiselle pinnalle kaataen, puhaltaen ja kallistaen. Tutkimuksella pyrin löytämään lasituskeinoja, joilla keramiikan lasitteet saadaan leviämään ja muodostamaan marmorimaisia pintakuvioita keraamiselle pinnalle lasitteiden ollessa vielä lietemuodossa. Projektin fyysisenä lopputuloksena on 40:n testilaatan koesarja sekä kolme suurempaa kehittämälläni lasitustekniikalla lasitettua posliinilevyä. Akryylimaalauksissa tunnettu acrylic pour -tekniikka on päällimmäinen innoittajani opinnäytteen lasituskokeilussa. Lasitetutkimuksella haluan selvittää, pystyykö samaa metodia soveltamaan keramiikan lasitteilla. Opinnäytteen tavoitteena on osoittaa, miten opittuja tietoja ja taitoja soveltamalla ja uutta kokeilemalla voidaan luoda jotain ennennäkemätöntä. Tutkimustyöni konkretisoi sen, ettei keramiikan tai muiden materiaalien ja tekniikoiden hyödyntäminen projekteissa vaadi materiaalin täydellistä tuntemista, tai vuosien kokemusta kyseisen materiaalin työstöstä. Opinnäytteen tutkimusosiossa kehitän lasitustekniikan, jolla lasitan posliinisia testilaattoja. Dokumentoin lasitteiden levittämisprosessia sekä kuvaan esineet ennen polttoa ja sen jälkeen. Lopuksi vertailen kuvia testilaatoista. Kuvat kertovat, miten lasitteet reagoivat toisiinsa lasituspoltossa, ja miten kallistuskulma vaikuttaa lasitteen leviämiseen polton aikana. Kuvista voidaan tehdä johtopäätöksiä kunkin lasitteen toimivuudesta työprosessissa.Item Koiran ulkotossut kierrätysmateriaaleista: Mukavia koiran tossuja etsimässä(2021) Puukko, Silvia; Jokinen, Eeva; Taiteiden ja suunnittelun korkeakoulu; School of Arts, Design and Architecture; Jokinen, EevaOpinnäytteeni tavoitteena oli selvittää, millaiset talviolosuhteisiin suunnatut ulkotossut ovat mukavimmat shetlanninlammaskoiralle. Työ koostuu taustatutkimuksesta, produktiosta ja sen testaamisesta. Aloitin taustatyön perehtymällä käyttäjäkeskeiseen tuotesuunnitteluun, markkinoilla oleviin koiran jalkineisiin, koiran tossujen tekoa opastaviin tee-se-itse-projekteihin sekä koiran elekieleen, joka oli olennainen opinnäytteeni testivaiheelle. Produktiota varten selvitin käyttämieni materiaalien ominaisuudet, ja toteutin lopulta neljää erilaista tossua: fleecetossut, pörrötossut, jarrusukat ja villasukat. Valmistin tossut kierrätysmateriaaleista, mutta tein kiinnitykset uusista materiaaleista tuotetakuun täyttymiseksi. Käyttämiäni materiaaleja olivat siis villalanka, nylon-, fleece- ja polyesterikangas. Kiinnityksenä käytin kuminauhaa ja kiristimiä. Tossujen arvioinnissa keskityin ensisijaisesti niiden mukavuuteen, joka esiintyy muun muassa koiran olemuksen ja eleiden muutoksina, unohtamatta kuitenkaan käytännöllisyyttä ja esteettisyyttä. Testasin tossuja lumella ja jäällä kävelyttämällä testikoiraa 200 metriä per tossu sekä juoksuttamalla. Käytännöllisyyden kannalta oli suotavaa, että tossut oli helppo pukea, ne pysyivät koiran tassuissa, eivätkä liukastaneet jäällä. Testien aikana tarkkailin koiran olemusta ja eleitä tossuja kohtaan. Testikoira koki produktion liukuestolliset tossut mukavimmiksi. Koiran olemuksessa ei tapahtunut muutoksia eikä se huomioinut tossuja. Tulokset vahvistivat jo aiemmat päätelmäni siitä, että kiinnityksen keveydellä ja saumoilla on vaikutus siihen, kuinka mukaviksi etenkin pieni koira kokee tossut. Kevyt kuminauhakiinnitys oli esteettisyyden vuoksi alun perin tossujen sisäpuolella, mikä osoittautui huonoksi ratkaisuksi. Moni tossu pysyi testikoiran tassussa juoksupyrähdyksien ajan, muttei jälkeen päin kävellessä muutamia metrejä enempää. Kuminauha liukui koiran sileää karvaa vasten aiheuttaen tossun hiljalleen putoavan tassusta. Lopulliseen prototyyppiin kiinnitin kuminauhan tossun ulkopuolelle paremman pidon saavuttamiseksi. Tämän ansiosta tossu pysyi jalassa. Lopullinen prototyyppi oli koiran villasukka liu’unestolla ja kuminauhakiristyksellä. Tossu on koiralle mukava ja käytännöllinen, omaten myös esteettisen arvon. Mahdollisena jatkona voisin tutkia projektin prototyypin kaupallisuutta tai tehdä koiran villasukasta prototyyppejä eri rotuisille ja kokoisille koirille. Vaihtoehtoisesti tekstiilijätteen hyödyntäminen koiran tossujen produktiossa olisi kiinnostava suunta jatkotutkimukselle.Item Kosketa minua – Näe minut. Kosketuksesta ja sen merkityksistä keramiikan työprosessissa(2022) Punkkinen, Maria; Jokinen, Eeva; van der Lei, Anna; muo; Taiteiden ja suunnittelun korkeakoulu; School of Arts, Design and Architecture; Mäkelä, MaaritKosketa minua – näe minut / Kosketuksesta ja sen merkityksistä keramiikan työprosessissa on taiteen maisterin opinnäyte, joka käsittelee kosketuksen merkitystä suhteessa kirjoittajan henkilökohtaiseen työskentelyyn ja taiteeseen yleisesti. Opinnäytteen keskiössä on produktio-osuus, joka tutkii kosketusta lämmitetyn keraamisen veistoksen kautta. Teos on suunniteltu kosketettavaksi. Opinnäyte pohtii kosketusta ja sen roolia reflektoiden lähdekirjallisuutta työpäiväkirjamerkintöihin, tekijälle ennalta poikkeaviin työskentely-metodeihin ja teoksen kokijoilta kerättyihin kokemuksiin. Kosketuksella on oleellinen rooli jokapäiväisessä elämässä. Se auttaa hahmottamaan maailmaa ja siihen sijoittumista. Kosketus luo turvaa ja luottamusta sekä yhdistää. Kosketuksessa vastavuoroisuus on aina läsnä: kosketettaessa tulemme samalla kosketetuksi. Taiteen kontekstissa kosketuksen rooli on kuitenkin jossain määrin ristiriitainen. Taide koskettaa, mutta taidetta ei lähtökohtaisesti saa koskettaa. Tekijä on konkreettisesti tekemisissä materiaalinsa kanssa, mutta katsojalla ei tätä mahdollisuutta läheskään aina ole, sillä kaikki teokset eivät kestäisi jatkuvaa kosketusta. Opinnäytteen produktio-osuudessa luotu teos pyrkii rikkomaan taiteen koskettamisen tabua ja tavoittelee teoksella läsnäolon ja pysähtymisen hetkeä. Työprosessissa perinteiset keramiikan menetelmät kietoutuvat yhteen uudemman teknologian kanssa. Prosessissa yhdistyvät 3D-skannaus, CNC-jyrsintä sekä perinteinen kipsimuotin teko ja posliinivalu. Näiden lisäksi lopullisessa teoksessa on lisäelementtinä lämpö. Ennalta tutuista tavoista poikkeavat metodit muuttavat työprosessia väistämättä ja kuljettavat uusien mahdollisuuksien ja tapojen äärelle. Kosketuksen rooli vaihtelee yhden tai useamman käsiparin ja koneiden välillä muodostaen lopputuloksen, jossa metodeita ei ole enää tarpeen erotella toistaan. Prosessin lopputuloksena on moniaistisesti koettava veistos, joka haastaa katsojan aktiiviseen rooliin. Mahdollisuus teoksen koskettamiseen vastaa ihmisen sisäsyntyiseen haluun ymmärtää kosketuksen kautta. Kosketuksen kautta näyttelykontekstissa katsojan on helpompi lähestyä teosta ja sen tulkintaa omien kokemuksiensa pohjalta, jolloin myös teoksen merkitys vahvistuu. Kosketuksen vastavuoroinen rooli on oleellinen koko työprosessin ajan, aina idean syntymästä valmiin veistoksen koskettamiseen.Item Lek i rörelse. Hur begreppet lek reflekteras i designen av en lekfull lampa(2021) Hedengren, Robert; Jokinen, Eeva; Taiteiden ja suunnittelun korkeakoulu; School of Arts, Design and Architecture; Jokinen, EevaArbetet granskar designprocessen för en lekfull lampa i rörelse, genom ett kulturfilosofiskt perspektiv på lek. Som utgångspunkt för arbetet med lampan finns en prototyp för en modernistisk lampa som kallas Svinga 1.0, tillverkad hösten 2020. Prototypen är gjord i faner. Den har en rund, gungande bas av betong och en svingande lampa. Arbetet söker efter nya lekfulla koncept och utreder ifall det genom en fördjupad förståelse av begreppet lek är möjligt att hitta en ännu mer tilltalande formgivning för en lekfull lampa i rörelse. Arbetet börjar med att granska de olika synsätt på begreppet lek som lagts fram i litteraturen om lekteori. Här beskrivs begreppet lek som fri aktivitet som skiljer sig från “det vanliga livet”; leken har ingen nytta utanför leken själv. Inom lekteori ses lek vara en grund för alla former av kulturella uttryck. Lek beskrivs i litteraturen som ett andligt fenomen, som ett postmodernt fenomen som genomsyrar många akademiska områden, som samspelet mellan olika fenomen i och omkring exempelvis en fotbollsmatch, samt som ett sätt att beskriva människans varande i kosmos. Efter att ha presenterat litteraturen granskar arbetet hur begreppet lek visar sig i designprocessen med den lekfulla lampan. Processen utforskar olika arbetsmetoder för att hitta nya lekfulla koncept: I en workshop genereras idéer genom slumpmässigt vald inspiration med hjälp av en nummergenerator. Genom enkla doodle-skisser hittas konceptet Virvla som liknar ett dalande lönnfrö. Genom CAD-skisser hittas lekfulla koncept som Drunken Lamp och Painted Lamp. Genom lätta prototyper utforskas konceptet Vaja, som liknar ett vajande grässtrå. Efter att ha utvärderat ett flertal koncept ter sig konceptet Svinga fortfarande som det mest tilltalande. Ett problem i designen av Svinga är frågan hur sladden från den svingande lampan på ett estetiskt sätt kan löpa från toppen av lampkonstruktionen. Arbetet granskar nu sex stycken alternativ för en andra version av konceptet Svinga, och presenterar slutligen ett uppdaterat koncept: Svinga 2.0, i vilken sladden på ett synligt sätt integreras i designen. Genom att systematiskt testa olika koncept för en lekfull lampa har processen lyckats ta fram en ny formgivning som är avskalad, lekfull och modern. Och genom att granska begreppet lek i de olika skedena av processen har arbetet visat att lek kan ha en avgörande roll i designprocessen.Item Materiaalitutkimus: basalttisen vulkaanisen tuhkan käyttö keramiikassa(2016) Halko, Saija; Jokinen, Eeva; Taiteiden ja suunnittelun korkeakoulu; School of Arts, Design and Architecture; Yli-Viikari, TapioItem Muistokuvia - Luuposliininen valaisin reliefitekniikalla(2018) Ikonen, Elisa; Jokinen, Eeva; Falin, Priska; Muotoilun laitos; Department of Design; Taiteiden ja suunnittelun korkeakoulu; School of Arts, Design and Architecture; Mäkelä, MaaritItem Omakuva ja merkityksellisyys(2021) Teittinen, Aada; Jokinen, Eeva; Taiteiden ja suunnittelun korkeakoulu; School of Arts, Design and Architecture; Paavilainen, HeidiKandidaatin työni käsittelee omakuvan merkityksellisyyttä, sekä pohtii syitä itsensä kuvaamiselle. Työ koostuu kirjallisuuskatsauksesta sekä omakuvallisesta produktio-osuudesta. Opinnäytteessä on laaja taidehistoriaa ja sen suuntauksia suhteessa omakuvaan käsittelevä osio. Työssä käsitellään mm. eri taiteilijoiden motivaatiotekijöitä omakuvaukselle läpi historian, sekä pohditaan sen merkitystä länsimaisessa kulttuurissa. Samalla tutkitaan historian muuttuvaa taiteilijakuvaa ja käsitystä, sekä linkitetään se taiteilijan tapaan kuvata itseään omakuvissa historian eri vaiheissa. Osuudessa viitataan paljon taidehistorian professorin James Hallin The Self-Portrait: A Cultural History – teokseen. Motivaatiota omakuvaamisen takana käsitellään myös luovuuteen ja ihmisen toimintaan linkittyvien motivaatioteorioiden kautta, sekä suhteessa tiedostamattomaan omien piirteiden kuvaamiseen. Työ keskustelee omakuvan merkityksestä yhteiskuntaa kritisoivana voimana, sekä vähemmistöjen äänitorvena. Yksi yleisimmistä omakuvan tarkoituksista on tutkia minäkuvaa tai voimauttaa tekijäänsä. Terapeuttinen omakuva- luvussa käydään läpi erilaisia tapoja, joilla omakuvaa käytetään terapiaprosessin apuna. Teksti käsittelee taideterapiaa, sekä esittelee Miina Savolaisen kehittämää Voimauttava valokuva -terapiatekniikkaa. Luvun lopussa kootaan terapeuttisen omakuvan herättämät ajatukset yhteen, ja pohditaan erilaisia tapoja, joilla ne voisivat hyödyttää taiteilijaa tämän henkilökohtaisessa omakuvaprosessissa. Työn viimeisessä osiossa kuvataan työn produktio-osuutta, eli omaa omakuvaprosessia. Tutkielman aikana kuvasin itseäni kolmessa eri öljyvärimaalauksessa, joiden tekoprosessia, ja lähtökohtia tässä osuudessa avaan. Produktio käsittelee omakuvaamisen herättämiä tunteita, sekä kuvan tekemisen prosessia, ja nimeää sekä erottelee vielä oman prosessini kautta taiteilijan mahdollisia motivaatiotekijöitä ja teemoja itsensä kuvaamiseen.Item Outskirt - keraaminen tuliveistos paikkasidonnaisena taiteena(2021) Mankinen, Niko; Jokinen, Eeva; Allik, Andres; muo; Taiteiden ja suunnittelun korkeakoulu; School of Arts, Design and Architecture; Mäkelä, MaaritTaiteen maisterin opinnäytetyö Outskirt - keraaminen tuliveistos paikkasidonnaisena taiteena käsittelee tuliveistoskonseptin syntyä ja kehitystä sekä paikkasidonnaisen taiteen historiaa ja erilaisia ilmenemismuotoja. Lisäksi työ sisältää prosessikuvauksen yhdestä tuliveistosprojektista, joka toteutettiin Aalto yliopiston kampuksella Otaniemessä syyskuussa 2020. Opinnäytetyö esittelee tuliveistoskonseptia sen kehittäjän Nina Holen työn kautta asettaakseen Outskirt-tuliveistoksen osaksi historiallista jatkumoa ja tehdäkseen siitä ymmärrettävämmän. Työ kertoo myös koko tuliveistoskonseptin kehityksestä ja ominaispiirteistä. Paikkasidonnaisen taiteen historian, esimerkkiteosten ja ajan kuluessa muuttuneiden käytäntöjen ja määrittelyjen avulla työ luo taustan, jota vasten tuliveistosperformanssia ja Outskirt-veistosta voidaan tarkastella. Prosessikuvauksessa käydään läpi, mitä projektissa pääpiirteissään tapahtui alkaen idean ensiesittelystä päättyen tapahtuman jälkeiseen aikaan. Prosessikuvaus pitää sisällään lupaprosessit, rahoituksen hankkimisen, taiteellisen ja teknisen suunnittelun, logistiikan sekä fyysisen rakennus- ja polttoprosessin. Tutkimusmetodina on practice-led research. Tekemisen dokumentoinnin ja reflektoinnin tuottamia ajatuksia ja merkittävimpiä löydöksiä avataan loppupäätelmissä. Lopuksi kerrotaan jatkotutkimusmahdollisuuksista.Item Polttamattoman ja poltetun maan äärellä(2022-08-21) Mäkelä, Maarit; Muotoilun laitos; Groth, Camilla; Ikävalko, Liisa; Jokinen, EevaMitä taitoja tulevaisuuden muotoilijat tarvitsevat: mitkä taidot ovat edelleen tarpeen ja mitä uusia taitoja tulisi oppia? Kirjoitus käsittelee eritoten Aalto-yliopistossa nykyään annettavaa keramiikan opetusta ja tutkimusta esitellen viimeaikaisia opetuksen ja tutkimuksen välimaastossa toteutuneita projekteja.Item “A sculptural furniture design -- material exploration of ceramic ”(2021) Yang, Shuoan; Jokinen, Eeva; ark; Taiteiden ja suunnittelun korkeakoulu; School of Arts, Design and Architecture; Kareoja, PenttiItem Sivuja - siveltimenvetoja, keraaminen taiteilijakirja(2014) Kuula, Anni-Marja; Jokinen, Eeva; Muotoilun laitos; Taiteiden ja suunnittelun korkeakoulu; School of Arts, Design and Architecture; Yli-Viikari, TapioOpinnäytteessäni tutkin maalaamisen ideaa keramiikassa. Tutkimukseeni liittyy teos, joka on taiteilijakirja. Siksi avaan kirjoituksessani myös taiteilijakirjaa teostyyppinä ja sen merkitystä nykyaikana. Kaulitsin savesta ja paperisavesta ohuita levyjä, ”kirjan” sivuja, jotka muodostavat maalauksellisen tilan. Tutkimuksen edetessä päädyin arvioimaan erityisesti siveltimenvedon käsitettä ja sitä kuinka se voi ilmetä kolmiulotteisena ja keraamisessa materiaalissa. En niinkään käsittele siveltimenvetoa keramiikalle vaan suhtauduin teokseni yksittäisiin kappaleisiin kuin siveltimenvetoihin.Item The strategic implications of renewable energy growth on real estate services in Finland(2024-08-21) Jokinen, Eeva; Uusitalo, Tero; Perustieteiden korkeakoulu; Karhu, KimmoCountries and companies are heavily investing in renewable energy to reduce carbon dioxide emissions and limit global warming. These investments materialise as development projects of renewable energy production and storage assets, and transactions taking place between operators developing and owning these assets. This new market shares similarities with the traditional real estate industry, where third-party service providers play a central role. As such, the renewable energy market could provide a new sector for real estate service providers to operate in. This thesis studies the impact of renewable energy growth on the strategies of real estate services. First, it aims to identify current owners of renewable energy assets, particularly wind power, solar energy and energy storage solutions, examine transaction practices, and understand future development. Second, factors that affect the strategic decision-making of service providers when considering entry to the renewable energy market are identified and elaborated. The research was conducted as a qualitative interview study. The data was gathered from 12 expert interviews and then analysed using the Gioia method. The findings of this thesis indicate that real estate service providers, particularly transaction advisors, can play a significant role in the renewable energy market if the industry continues to grow and develop, and service providers are able to enhance internal capabilities accordingly. The interviews highlight that the renewable energy transaction market is already active with advisors frequently used, particularly by investors. The future development of transaction volumes depends on the overall share of electricity consumption in Finland and macroeconomic and regulatory trends. Internally, real estate transaction advisors’ current capabilities are aligned with the needs of the renewable energy sector. However, to successfully enter this new market, transaction advisors need to enhance their technical knowledge and understanding of renewable energy and expand their network of sector-specific investors. This thesis assists real estate transaction advisors by providing concrete factors to consider prior to entering the new sector. Furthermore, the identified transaction patterns can assist advisors in identifying possible clients. Finally, this thesis introduces a novel research angle in the intersection of renewable energy, real estate and strategic management literature providing a foundation for future research.Item Suurten projektien onnistumisen arviointi(2020-12-07) Jokinen, Eeva; Olsson, Tom; Perustieteiden korkeakoulu; Kaipia, RiikkaItem Taidon alalle –Taide- ja suunnittelualoille pyrkivien urahaaveet ja motiivit(2020) Jokinen, Eeva; Brinck, Jaana; Taiteiden ja suunnittelun korkeakoulu; School of Arts, Design and Architecture; Brinck, JaanaTämä taiteen maisterin opinnäytetyö kartoittaa taide- ja suunnittelualoille pyrkivien hakijoiden ajatuksia, haaveita ja motiiveja jotka ovat johtaneet päätökseen hakea mainituille aloille. Opinnäytteen aihe valikoitui henkilökohtaisen kiinnostuksen perusteella, opetan alalle hakeutuvien valmennuskursseilla ja heidän tilanteensa syvempi ymmärtäminen motivoi minut opinnäytteen aiheen pariin. Näiden alojen opiskelupaikkoja on rajattu määrä suhteessa hakijoihin ja kilpailu on kovaa, joten moni hakija ottaa valmennuskurssin avukseen. Opinnäyte pohtii myös valmennuskurssien merkitystä ja kritiikkiä taide- ja suunnittelualojen kontekstissa ja kysyy myös, miten valmennuskurssi on vaikuttanut hakijoiden käsityksiin suhteessa urahaaveisiin. Tutkielman aineisto kerättiin taidealojen valmennuskurssilla opiskeleville henkilöille lähetetyn verkkokyselyn avulla. Aineisto käsiteltiin laadullisen tutkimuksen sisällönanalyysin keinoin kirjallisen lähdemateriaalin tuella. Lähdemateriaali ja tutkielman teoreettinen viitekehys rakentui aineiston analyysivaiheen kanssa samanaikaisesti, pohjautuen aineistosta nousseisiin keskeisiin havaintoihin. Tutkielman viitekehyksen keskeisiksi aiheiksi nousi elämänkaariajatteluun ja oman elämän ohjaamiseen liittyvä motivaatioteoria, luovuuden ja harjoittelun käsitteet, sekä kulttuurisen ja sosiaalisen pääoman vaikutukset. Tutkielman tulosten tarkastelussa on tärkeää huomioida, että kyselyyn vastasi jo valmiiksi motivoitunut joukko hakijoita. Tulosten perusteella urahaaveiden taustalla vaikuttavat motiivit ovat rakentuneet pitkän ajan kuluessa. Suurimmalla osalla hakijoista motivaatio koostuu erilaisista lähteistä kertyneen kulttuurisen ja sosiaalisen pääoman tukemista tavoitteista. Hakijat ovat monipuolisesti perillä oman hakualansa käytänteistä ja heidän urahaaveensa pohjautuvat realistisesti tähän tietoon. Elämänvaihe toisen ja kolmannen asteen opintojen välissä koetaan haastavaksi, johtuen valintakokeiden aiheuttamasta pullonkaulasta tulevaisuuden ja nykyhetken välillä. Suurin osa kyselyn vastaajista hakee valmennuskursseilta apua harjoitteluun ja taitojen kehittämiseen maksimoidakseen mahdollisuutensa päästä haluamalleen alalle. Kursseilta haetaan myös ymmärrystä valintakokeista. Valintakokeet ja erityisesti niiden arvostelu näyttäytyy hakijoille suljettuna prosessina, jonka perusteista he etsivät lisää tietoa mm. valmennuskurssilta.Item Taiteen ja piensarjatuotannon välissä(2015) Siira, Veera; Jokinen, Eeva; Taiteiden ja suunnittelun korkeakoulu; School of Arts, Design and Architecture; Yli-Viikari, TapioTaiteen ja piensarjatuotannon välissä -kandidaatin lopputyö saa alkunsa puilla poltettavista keramiikkauuneista (myöhemmin puu-uuni). Niiden kiinnostavuus kumpuaa polttoprosessin luomasta vaihtelevuudesta. Tässä työssä puu-uunit eivät ole pääasia, vaan niiden roolina on valmistusvälineenä toimiminen. Ne määrittävät tuotettavan esineen materiaaliksi keramiikan. Puu-uunien luomat vaihtelevat lopputulokset antavat aiheen pohtia, mihin työvälinettä kannattaisi käyttää. Ennen sähkö- ja kaasu-uuneja niitä hyödynnettiin myös teollisessa tuotannossa. Toisaalta uusien polttotapojen myötä puu-uunit ovat siirtymässä vahvemmin jo aikaisemminkin tehtyyn taidetuotantoon. Tutkittavana on sarjatuotteen ja taiteen yhdistettävyys. Työ pohtii toteuttaako ja tavoittaako tuote suomalaisten kuluttajien sarjatuotanto- ja taidekäsityksiä. Aiheita hahmotetaan taiteen kokemuksellisuuden, sarjatuotannon määrittelyn ja yleistetyn kuluttajakuvan kautta. Yleistäminen auttaa laajan alueen hahmottamisessa. Lopputuloksena on puu-uunissa valmistettu juomamalja. Taiteen kokemuksen tutkiminen tuo mukanaan kysymyksen maljan muodostumisesta kulttiesineeksi. Voiko puu-uunissa valmistetulle juomamaljalle muodostua arvo, jota hyödynnetään sosiaalisen statuksen parantamisessa? Oleellisessa osassa ovat kuluttajan arvot ja kokemus. Aiemmin esitetty kysymys taiteen kokemuksen ja sarjatuotteen yhdistämisestä jää avoimeksi. Työ tuo mukanaan monia avoimia kysymyksiä ja uusia ajatuksia pohdittavaksi jatkossa.Item Tuli - Miksi polttaa keramiikkaa puulla?(2020) Niittymäki, Mira; Jokinen, Eeva; Taiteiden ja suunnittelun korkeakoulu; School of Arts, Design and Architecture; Jokinen, EevaKeramiikan puupoltto pitää suosionsa ja koukuttaa alati uusia keraamikkoja pauloihinsa, vaikkei se ole missään nimessä tehokkain, kontrolloiduin, helpoin tai edullisin tapa tuottaa keramiikkaa. Uusia puu- uuneja rakennetaan tasaiseen tahtiin ja keramiikka-alan julkaisuissa puupolttoon liittyvät artikkelit ovat pikemminkin sääntö kuin poikkeus. Opinnäytetyössäni paneudun keramiikan puupolttoon. Työn tavoitteena on kerätä tietoa aiheesta ja vastausta kysymykseen: Miksi polttaa keramiikkaa puulla. Tavoitteena on myös kerätä puupolttoon liittyvää tietoa helposti lähestyttäväksi kokonaisuudeksi ja luoda keraaminen teos, joka ilmentää puupolton moni- puolisuutta. Työtä varten osallistuin kolmeen puupolttoon, joissa poltin yli 200 koepalaa, jotka muodostavat opinnäyt- teeni teoksen. Lisäksi keräsin tietoa haastattelemalla kokeneita puupolttajia ja lukemalla alan kirjallisuutta. Keräämäni tiedon perusteella puupoltossa vetää puoleensa sen uniikki ja arvaamaton polttojälki, alkukantaisuus, yhteisöllisyys ja yllätyksellisyys. Lisäksi monille keraamikoille oli tärkeää mahdollisuus vaikuttaa polttotulokseen koko prosessin ajan.Item Valoa näkyvissä(2013) Nykänen, Elina; Department of Design; Muotoilun laitos; Taiteiden ja suunnittelun korkeakoulu; School of Arts, Design and Architecture; Jokinen, EevaOpinnäytteeni tavoitteena oli valmistaa läpikuultamaton ja läpikuultava luuposliinivalaisin merihenkisen asuntomme sisustuksen osaksi. Projektini kautta tutkin ja toteutin kaksi luuposliinista valaisinprototyyppisarjaa, jotka kulkivat työnimillä Poijuvalaisin- ja Kajovalaisin-prototyyppisarja. Valaisinprototyyppi 1:n tutkimuskohteena oli muoto, jota tutkin Poijuvalaisimien valmistusprosessin kautta. Valaisinprototyyppi 2:n tutkimuskohteena oli luuposliinin läpikuultavuus, jota tutkin läpikuultavien Kajovalaisimien kautta. Tutkimukseni kautta pyrin löytämään toimivia tekniikoita kahden erilaisen luuposliinivalaisimen valmistukseen. Poijuvalaisimen tutkimuskohteina oli toimivan valumuotin suunnittelu ja valmistus sekä poijumuodon symmetrisyyden säilyttäminen ilman polttotukia. Toimivan valumuotin aikaansaamiseksi valmistin kaksi kolmeosaista kipsimuottia. Toinen kipsimuottini, jonka kahvan aukko-osan kipsisylinterit olivat irralliset, oli toimiva kipsimuottimalli kahvalliselle muodolle. Muodon painumisen välttämiseksi käytin matalia 1140-1160 °C:n lasituspolttolämpötiloja. 1140 °C:n polttolämpötila toimi valaisinprototyyppien muodon symmetrisenä pitämiseen ilman tukirakenteita. Kajovalaisimen tutkimuskohteina oli kestävän ja kirkkaasti läpikuultavan seinämänpaksuuden löytäminen sekä kvartsipolttotuen toimivuuden tutkiminen symmetrisen valaisimen valmistamiseksi. Seinämän paksuutta tutkin 2, 3 ja 5 minuutin valuajoilla. Kvartsipolttotuen toimivuutta tutkin 1275-1310 °C:n asteen lämpötiloissa eri kvartsipolttotukimuotojen avulla. Kvartsimuottitekniikka mahdollisti korkealle poltettujen ja symmetristen läpikuultavien valaisinprototyyppien valmistamisen. 1280- 1310 °C:n lämpötilat sopivat oikeanlaisen läpikuultavuuden aikaansaamiseksi. 2 min valuajalla valmistettu valaisin oli hyvin kirkkaasti läpikuultava, ja sillä oli tavoittelemani kuultavuus. Valmistusprosessien tuloksena syntyi kaksi toimivaa valaisinprototyyppisarjaa: ensimmäinen, merihenkiseen sisustukseen sopiva, läpikuultamaton Poiju-valaisinsarja ja toinen, merihenkisiin sekä eri sisustuksiin sopiva, läpikuultava Kajo-valaisinsarja.Item Vesitorneja ikkunoissa - perinteisten lasinpuhallusmenetelmien heijastukset nykymuotoilussa(2021) Dallyn, Sonja; Jokinen, Eeva; Taiteiden ja suunnittelun korkeakoulu; School of Arts, Design and Architecture; Paavilainen, HeidiMuotoilun kandidaattiopintojen opinnäytetyö muodostuu kahdesta osasta, kirjallisesta osuudesta ja tutkimuksellisesta lasiproduktiosta. Lasiproduktiossa valmistettiin antiikkilasia sylinteri- ja kruunulasimenetelmillä, jonka jälkeen niihin painettiin mustavalkoisia serigrafioita vesitorneista. Produktiivisen osuuden tavoitteena oli tuottaa taiteelliseen tuotantoon sopivia kappaleita ja kokeilla perinteisten lasinpuhallusmenetelmien toistamista moderneissa studio-olosuhteissa. Toinen tutkimuskohde oli grafiikan silkkipainanta-tekniikan sopivuus antiikkilasipinnalle. Opinnäytteen kirjallisessa osuudessa esitellään ikkunalasin valmistuksen historiaa, silkkipainon perusteita ja produktion taustainspiraation osa-alueita. Lopuksi käydään läpi kokeellisen lasiprojektin toteutus päiväkirjamaisessa muodossa. Teksteissä käsitellään produktio-osuuden kannalta olennaisia aiheita, kuten lasiteollisuuden muutoksia ja perinteisten käsityömenetelmien etuja verrattuna teollisiin sellaisiin. Produktion lopputuloksina on erilaisia lasisia koekappaleita: yksi suuri kruunulasilevy, kaksi pientä kruunulasilautasta ja kaksikymmentä sylinterilasilevyä. Osaan sylinterilaseista on painettu harmaasävyisiä rasterikuvia Roihuvuoren ja Korson vesitorneista. Parhaat lopputulokset ja produktion valmistusvaiheet on esitelty kuvilla. Produktiossa kiinnitettiin erityistä huomiota valmistusmenetelmistä aiheutuviin jälkiin. Koekappaleiden hennot serigrafiat sointuvat kauniisti sylinterilasin orgaaniseen pintaan, henkien mennyttä maailmaa. Tutkimusta ohjaavana tekijänä toimi henkilökohtainen kiinnostus vanhoja käsityömenetelmiä ja vesitorneja kohtaan. Vesitorneja käytetään produktion temaattisena kivijalkana ja inspiraationlähteenä. Vesitorneista kummunneita ajatuksia hyödynnetään henkilökohtaisen taiteilijaidentiteetin pohtimisessa. Opinnäytteessä perustellaan myös perinteisten tekniikoiden hyödyllisyyttä ja relevanssia tulevaisuuden muotoilussa.