Browsing by Author "Jekunen, Jaakko"

Filter results by typing the first few letters
Now showing 1 - 2 of 2
  • Rancièrean aesthetic education: Another scene of art education
    (2016) Jekunen, Jaakko
     School of Arts, Design and Architecture | Master's thesis
    This Master’s thesis is a theoretical intervention. It aims to rethink key concepts of art and its education. Especially, to interrogate the connections between emancipation, education, aesthetics and politics. Its conceptual practice means its approach is philosophical. All of this comes together in the research question: what could Rancièrean aesthetic education be? In this thesis, I begin by examining Jacques Rancière’s (a French philosopher) writings on method. His opposition to a hierarchical theoretical practice is exemplified by an adherence to egalitarian method and the use of topographical analysis, refusing to uncover hidden truths. Taking these methodological thoughts seriously, I don’t provide a conclusive and exegetical reading of Rancière’s work, but a proposal of what Rancièrean aesthetic education could be. In chapters 2–5, I engage with different aspects of Rancière’s philosophical project. First, I uncover the way Rancière has rethought the concept of emancipation as equality verifying action. Then, I move on to explore what he has written about the process of politics as something fundamentally polemical. Rancière’s concept of the distribution of the sensible shows the aesthetic nature of human communities and the process of politics. Exploration of these connections open up chapter 5, which moves to treat Rancière’s art theoretical writings. I don’t want to raise Rancière to a position of mastery as the philosopher that prescribes what to do in e.g. education or politics. This is why I stage an encounter between Rancièrean theorization and the proposals of art education theorist jan jagodzinski in chapter 6. Through this, I interrogate the limits of Rancière’s positions and gain an understanding to what remains undertheorized or lacking in his work. I begin chapter 7 by mapping out prior art education research that comes close to my thesis. I focus on Anglo-American art education discourse. After this, I expose my proposal. Rancièrean aesthetic education has to acknowledge the fundamentally antagonistic nature of human communities. The aesthetic, conceptualized as the sensible fabric of human being-together, has only a limited connection to politics. It can directly alter the distribution of the sensible through works of art or open up possibilities of dissensus. The aesthetic cannot substitute politics. This creates other restrictions for Rancièrean aesthetic education as it needs to remain antiteleological. The main limitations of my proposal are its imperative of action, undertheorized dimension of temporality and the lack of freedom from its conceptual repertoire. Most pressing problem for my proposal of Rancièrean aesthetic education is to find ways to apply it, put it to action. This thesis shows how Rancièrean theorization can be used in thinking about art and its education. It provides a useful theoretical framework for exploring the connections between education, art and politics.
  • Valta ja vankeus Michel Foucault'n esittämänä
    (2012) Jekunen, Jaakko
     School of Arts, Design and Architecture | Bachelor's thesis
    Tutkielma käsittelee sitä, kuinka valtaa käytetään vankiin ja tarkastelee aihetta erityisesti ranskalaisen filosofi-historioitsijan, Michel Foucault’n, kirjoitusten kautta. Tutkimusote oli hermeneuttinen ymmärtämiseen pyrkivä. Ymmärryksen lisäämiseksi tutkielman tekijä tutustui erilaisiin teksteihin: Foucault’n valtaa ja vankeutta tutkivaan kirjaan, Foucault’sta tehtyyn elämänkertaan sekä hänen ajatteluaan käsittelevään väitöskirjaan. Tutkielma tarkastelee Foucault’n ajatuksia suhteutettuna hänen elämäänsä, koko tuotantoonsa (toisen asteen lähteistä käsin) ja esittää lopuksi Foucault’n historiantutkimuksia tulkiten tutkielman tekijän oman tulkinnan Foucault’n valta-käsityksestä sekä sen erityispiirteistä vankiin käytettävään valtaan nähden. Foucault määrittelee vallan pyrkimykseksi vaikuttaa ihmisen toimintaan. Vallankäyttäjä ja vallan kohde ovat keskenään valtasuhteessa ja tähän suhteeseen liittyy vastavuoroinen kamppailu. Valtasuhteisiin sekoittuu erilaisia käytäntöjä ja ne voivat jäsentyä laajemmiksi kokonaisuuksiksi. Historiallisen ajattelun muutoksen kautta rikoksentekijä on määrittynyt epänormaaliksi yksilöksi ja vankilassa vankiin kohdistetaan valtaa hyvin erilaisten käytäntöjen kautta – tavoitteena muokata vanki normaaliksi. Valvonta liittyy vallankäyttöön ja tutkielma esittelee pohdintaa näiden asioiden suhteesta sekä siitä, kuinka katse vaikuttaa ihmisten toimintaan.