Browsing by Author "Heiskanen, Eva"
Now showing 1 - 15 of 15
- Results Per Page
- Sort Options
- Delimitation of technologies and impacts in focus in the Smart Energy Transition project
School of Business | D4 Julkaistu kehittämis- tai tutkimusraportti tai -selvitys(2017) Heiskanen, Eva; Ahonen, Tero; Airaksinen, Miimu; Jalas, Mikko; Kangas, Hanna-Liisa; Kivimaa, Paula; Lovio, Raimo; Temmes, ArmiThis paper specifies the scope of the research plan of the Smart Energy Transition project. Since the aims of the project are broad, we need to delimit the scope of our empirical analysis to particular technologies and particular kinds of impacts. The aim of this paper is to make (non-exclusive) delimitations that define the main empirical subject material of the project. - Energiamurros ja osaaminen - Tarkastelu energiamurroksen avainalojen ammatillisista osaamis- ja koulutustarpeista
School of Business | D4 Julkaistu kehittämis- tai tutkimusraportti tai -selvitys(2021) Ohrling, Tiina; Heiskanen, Eva; Matschoss, KaisaMitä laajemmalle uusi energiateknologia levittäytyy yhteiskunnassa, sitä suuremman joukon osaaminen on tärkeää, jotta järjestelmät saadaan toimimaan laadukkaasti. Ensimmäiset toteutukset tapahtuvat yhteistyössä korkeakoulujen kanssa, mutta ratkaisujen levitessä yhteiskuntaan ne arkipäiväistyvät. Tämä selvitys tarkastelee haastattelujen, case-tutkimusten sekä muun kirjallisen aineiston pohjalta kuinka energiamurros vaikuttaa rakennetun ympäristön ja uusiutuvan energian alojen ammatillisiin osaamis-, työvoiman- ja koulutustarpeisiin. Energiajärjestelmä muuttuu nopeasti. Tämä näkyy selvityksen tuloksissa siten, että uusien ratkaisujen tullessa markkinoille niiden toteuttamisessa on ollut eri tasoisia haasteita. Osa tunnistetuista uusista osaamisista on välttämättömiä ratkaisun toiminnan ja turvallisuuden takaamiseksi, kun taas osa liittyy siihen, että ratkaisusta saataisiin esiin täysi hyöty. Osaamisen puute voi haitata myös teknologian mainetta ja hidastaa sen käyttöönottoa. Selvityksessä havaittuja osaamistarpeita ovat rakennettuun ympäristön osalta muun muassa erilaisten järjestelmien yhdistäminen samaan kohteeseen, eli niin sanotut hybridiratkaisut, sekä näihin liittyen eri automaatiojärjestelmien yhdistäminen ja ohjelmointi. Uusiutuvaan energiaan liittyviä osaamistarpeita ovat teknologiasta riippuen muun muassa korkeanpaikan asennukset, sähköasennuksiin liittyvän osaamisen laajentaminen, sekä uusien järjestelmien mitoitus. Yleisellä tasolla nousee esiin tarve entistä laaja-alaisemmalle ja eri alojen tietoja ja taitoja yhdistävälle osaamiselle, niin uudis- ja korjausrakentamisen, kuin rakentamis- ja ylläpitovaiheen osalta. Uudenlaista osaamistarvetta löytyy myös palvelujen ja palvelukokonaisuuksien kehittämisessä. Selvityksessä arvioidaan, että vuonna 2035 uusiutuvan energian alojen rakentaminen ja ylläpito saattavat työllistää noin 17 000 tekijää. Osaajia tarvitaan lisää ja pullonkauloja voi muodostua jo lähivuosina, mikäli alan kasvu on nopeaa. Sen sijaan, rakennetun ympäristön tekijöiden määrä ei huomattavasti kasva, joskin alalla on näkyvissä sukupolvenvaihdos ja töiden vaativuustaso kasvaa. Murroksen haasteisiin on jo tartuttu uudistamalla ammatillista koulutusta, muun muassa yhdistämällä vanhoja tutkintoja laaja-alaisemmiksi kokonaisuuksiksi ja tarjoamalla uusituvan energian tutkinnon osia. Nykyisen toimijakentän osaamiset eivät kuitenkaan ole kaikilta osin riittävällä tasolla, mikä asettaa paineita täydennyskoulutukselle. Selvitys kannustaa perusteellisempiin jatkoselvityksiin, jossa tarkennetaan sekä alojen työvoiman tarjontaa että koulutuksen tarjontaa ja siihen hakeutumista. Olisi myös hyvä seurata, mitä tutkinnonosia ja tutkintoyhdistelmiä suoritetaan, sekä millaista osaamista koulutus tuottaa. Erityisesti jatkossa suositetaan seuraamaan akkuteknologia, lämmön varastointia, kaksisuuntaista kaukolämpöä sekä power-to-x teknologioiden edellyttämiä työvoimatarpeita. - Incumbent energy companies navigating the energy transitions: Strategic action or bricolage?
A1 Alkuperäisartikkeli tieteellisessä aikakauslehdessä(2018-09) Heiskanen, Eva; Apajalahti, Eeva Lotta; Matschoss, Kaisa; Lovio, RaimoThe behaviour of incumbent energy companies is critical for a transition to a sustainable energy system. We address the recent call for closer conceptualisation of power and agency within transition studies by combining concepts of strategic action fields (Fligstein and McAdam, 2012) and the flat-ontology perspective of arenas of development (Jørgensen, 2012) to identify potential ruptures emerging on the micro scale in the field of sustainable energy. We investigate how new actor configurations in new experimental arenas open field rules for renegotiation. We provide a long-term analysis on how traditional energy field rules have emerged, how two of the most powerful energy companies in Finland have responded to the emergence of sustainable energy and how new forms of collaborations are emerging in the space created by new arenas of development that create ruptures within the incumbent energy coalition. - Kalasatama
School of Business | D4 Julkaistu kehittämis- tai tutkimusraportti tai -selvitys(2016) Matschoss, Kaisa; Korhonen, Katri; Heiskanen, EvaTämä case-julkaisu liittyy Suomen Akatemian strategisen tutkimuksen neuvoston rahoittamaan Smart Energy Transition (SET) -hankkeeseen (293405) (www.smartenergytransition.fi). SET-hanke tutkii, miten Suomi voi hyötyä hajautetun ja vaihtelevan uusiutuvan energian ympärille nousevista murroksellisista teknologioista. Kyse on ratkaisuista, joissa energiaa voidaan varastoida tai sen tarvetta ohjata vaihtelevan tuotannon mukaan (kysyntäjousto). Näihin ratkaisuihin liittyvät olennaisesti uudet digitaaliset ratkaisut, kuten esineiden internet. Samalla murrokseen liittyy myös kehitys, jossa rakennusten ja liikenteen energian tarve pienenee, energiaomavaraisuus kasvaa, ja rakennukset ja liikennevälineet muodostavat yhä kiinteämmän osan energiajärjestelmää. - Koulutus energiamurroksen edistäjänä: kehityshankkeissa aktiivisten oppilaitosten kokemuksia osaamistarpeista
School of Business | D4 Julkaistu kehittämis- tai tutkimusraportti tai -selvitys(2020) Heiskanen, Eva; Matschoss, KaisaTämä case-julkaisu liittyy Suomen Akatemian strategisen tutkimuksen neuvoston rahoittamaan Smart Energy Transition (SET) -hankkeeseen. Tutkimus on julkaistu alun perin SET-hankkeen verkkosivuilla (www.smartenergytransition.fi) elokuussa 2018. Uuden teknologian keksiminen ja kehittäminen on tähän asti saanut osakseen enemmän huomiota kuin sen käyttöönotto ja sovittaminen käyttöympäristöihin. Mitä laajemmalle energiateknologia levittäytyy yhteiskunnassa, sitä suuremman joukon osaaminen on tärkeää. Jotta Suomi voisi hyötyä energiamurroksesta, olisi tärkeää löytää monella alalla ja vaativuudeltaan erilaisiin työtehtäviin osaavia ja työtään kunnioittavia tekijöitä. Ammattikorkeakouluilla ja ammatillisilla oppilaitoksilla voi olla tärkeä rooli myös työelämän ja ammattikuvien uudistamisessa. Tämä case-tutkimus keskittyy uusiutuvan energian, energiatehokkuuden sekä kysyntäjouston tutkimus-, kehitys-, testaus- ja pilottihankkeissa aktiivisten oppilaitosten kokemuksiin energiamurroksessa puuttuvista ja tarvittavista osaamisista. Olemme keränneet tietoa ja haastatelleet opettajia Tampereen ammattikorkeakoulun rakentamisen ja ympäristöteknologian koulutusyksiköstä, Satakunnan ammattikorkeakoulun sähkö- ja automaatioteknologian sekä energiatekniikan linjoilta sekä Kouvolan seudun ammattiopiston BioSampo-yksiköstä. Näissä edelläkävijäkouluissa kannustetaan yrityksiä miettimään tulevaisuuden osaamistarpeita ja suhtaudutaan rakentavan kriittisesti nykyisen työelämän toimintatapoihin. Paikalliset oppilaitokset voivat tuoda työmarkkinoille ihmisiä, joilla on rohkeutta tehdä asioita eri tavalla kuin ennen. Laadukasta ratkaisujen toteutusta tuetaan ammattikorkeakoulujen ja ammatillisten oppilaitosten yhteisillä, käytännön projekteihin keskittyvillä opinnoilla. Työelämälähtöisessä koulutuksessa ja kehittämishankkeissa syntyy tietoa, jota yhdistämällä voidaan tunnistaa osaamisen puutteita. Opettajat tunnistivat uuden teknologian käyttöönottoon liittyviä ongelmia työelämässä. Haasteita liittyy uuden teknologian testaamiseen ja markkinoille tuontiin sekä käytettävyyteen, yhteensopivuuteen ja käytön ohjeistamiseen.Osaamisen pullonkauloja liittyy opettajien mukaan myös erilaisten teknologioiden ja osaamisten yhdistämiseen, mihin koulutus pyrkii vastaamaan yhdistetyillä tutkinnoilla. Lisäksi tuli esiin tarve muuttaa toimialojen työkulttuureja. Esimerkkejä olivat laadun arvostus työmarkkinoilla, hajautettuun energiantuotantoon ja energian järkevään käyttöön liittyvän tutkimus- ja kehittämistoimintaan panostaminen sekä palvelukulttuurin vahvistaminen. Yritysten pitäisi ymmärtää jälkimarkkinoista huolehtimisen ja järjestelmien ylläpidon tärkeys – myös vientimarkkinoilla. - Kuluttajat kiertotaloudessa: Kiertotalouden kuluttajapalvelut -työpajan havaintoja
A3 Kirjan tai muun kokoomateoksen osa(2023-02-13) Matschoss, Kaisa; Berg, Annukka; Arnould, Eric; Frisk, Matleena; Korsunova, Angelina; Rinkinen, Jenny; Råberg, Mirka; Uusitalo, Outi - Lappeenrannan kaupungin kestävät ajoneuvohankinnat
School of Business | D4 Julkaistu kehittämis- tai tutkimusraportti tai -selvitys(2020) Heiskanen, EvaTämä case-julkaisu liittyy Suomen akatemian strategisen tutkimuksen neuvoston rahoittamaan Smart Energy Transition (SET)-hankkeeseen. Tutkimus on julkaistu alun perin SET-hankkeen verkkosivuilla (www.smartenergytransition.fi) helmikuussa 2018. Case-raportti kuvaa Lappeenrannan kaupungin ensikokemuksia kestävien ajoneuvohankintojen edistämisestä osana pyrkimystä tukea paikallista kestävää liikennejärjestelmää ja siihen liittyvää paikallista yritystoimintaa. Lappeenrannan kaupunki, sen konserniyhtiöt ja Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri Eksote päättivät keväällä 2017, että ne hankkivat pääosin uusiutuvalla energialla käyviä autoja. Alkuvaiheessa päätettiin panostaa kaasuautoihin, jotta synnytettäisiin markkinoita Etelä-Karjalassa tuotettavan kaasun käytölle samalla kun pyritään järjestämään kaupunkikonsernin liikkumistarve vähäpäästöisesti ja kokonaistaloudellisesti. Tavoitteena on myös kasvattaa maakunnan energiaomavaraisuutta ja lisätä ympäristö- ja energia-alan yritysten työpaikkoja. Ensi vaiheessa hankittavaksi valikoitui noin 15-25 kaasuajoneuvoa, joiden polttoaineena voidaan käyttää biokaasua. Kaasuajoneuvoja oli marraskuussa 2017 saatu käyttöön noin 20 kappaletta. Käyttäjät ovat olleet pääosin tyytyväisiä ajoneuvoihin ja aikovat hankkia niitä lisää. Konkreettinen hankinta on ensiaskel kaupungin laajemmassa tavoitteessa luoda kysyntää ja tuottaa käyttökokemuksia ilmastomyötäisille tuotteille ja palveluille. Julkisella sektorilla voi olla olennainen rooli entistä ympäristömyötäisemmän teknologian käytöönoton edistämisessä. Kaasuautot ja niihin liittyvä infrastruktuuri ovat sinänsä kypsää teknologiaa, mutta niillä on Suomessa vielä vain vähän käyttäjiä, jotka kehittäisivät ja levittäisivät teknologiaa paikallisissa olosuhteissa. Luotaessa markkinoita uudelle teknologialle tarvitaan kuitenkin kysyntää, jota yksittäinen kunta ei välttämättä yksin pysty tuottamaan ainakaan lyhyellä aikavälillä. Siksi yhteistyö ja tuottajien ja käyttäjien yhdistäminen ovat tärkeitä. Kaupunki voi toimia myös välittäjänä uusien ratkaisujen potentiaalisten tuottajien ja käyttäjien välillä. Selvityksillä, kysyntää lisäämällä ja esimerkiksi kaavoituksen avulla voidaan rakentaa uuden teknologian käyttöönotolle suotuisat olosuhteet. Lisäksi kaupungilla on tärkeä rooli uusista ratkaisuista viestittäessä. Konkreettinen ja näkyvä esimerkki on varteenotettava tapa normalisoida uusia teknologisia ratkaisuja yleisön silmissä. Hankintoja tehtäessä vaihtoehtoja joudutaan vertailemaan. Tavoitteena on hankintojen kautta saada kokonaistaloudellisesti kilpailukykyisiä ratkaisuja kaupungin palvelutuotannon tueksi. Panostamalla esimerkiksi kaasuautoihin kaupunki edistyy ilmastotyössään ja saa kilpailukykyisiä ajoneuvopalveluja. - Market intermediation and its embeddeness – Lessons from the Finnish energy transition
A1 Alkuperäisartikkeli tieteellisessä aikakauslehdessä(2022-03) Hyysalo, Sampsa; Heiskanen, Eva; Lukkarinen, Jani; Matschoss, Kaisa; Jalas, Mikko; Kivimaa, Paula; Juntunen, Jouni K.; Moilanen, Fanni; Murto, Pekka; Primmer, EevaEnergy transitions are in many respects past the early exploration stages and moving towards the urgently needed mass market take-up. We examine the Finnish energy transition regarding how solutions – heat-pumps, deep retrofits and new district-wide solutions – that have demonstrated economic benefits and reasonable payback times have faced slow uptake and slow market development. We focus on the difficulties that suppliers and adopters face in establishing the value and singularization of goods when adopters need to act as calculative agents in the market. When the intermediation processes needed for market development do not cover the all the needed aspects, these market difficulties can persist until late in the transition process. We further elaborate how the intermediation takes place in ecologies of actors that become complex once the complexity of goods grows and the intermediation becomes tied to formalized arenas such as those found in urban development. Periodic assessment of the effectiveness of markets and ecologies of intermediation can inform policy interventions on market development. - Merituulivoiman demonstraatiohanke
School of Business | D4 Julkaistu kehittämis- tai tutkimusraportti tai -selvitys(2020) Heiskanen, Eva; Jalas, Mikko; Kallio, LiisaTämä case-julkaisu liittyy Suomen Akatemian strategisen tutkimuksen neuvoston rahoitta-maan Smart Energy Transition (SET) -hankkeeseen (www.smartenergytransition.fi). Merituulivoiman demonstraatiohankeessa on tarkoitus demonstroida Itämeren olosuhteisiin sopivia tuulivoimala- ja perustusratkaisuja, jotka mahdollistavat tulevaisuudessa laajamittaisen merituulivoimarakentamisen Itämeren jääolosuhteissa. Työ- ja elinkeinoministeriö (TEM) kilpailutti tuettavan hankkeen, johon tuli kahdeksan kokeiluehdotusta. Rahoitettavaksi kokeiluhankkeeksi valittiin Suomen Hyötytuuli Oy:n Porin Tahkoluotoon suunnittelema tuulivoimapuisto. TEM myönsi hankkeen toteuttamiseen 20 miljoonaa euroa investointitukea. Tuen myöntämisen vaatimuksena on, että tuen saajan on jaettava tietoa muille merituulivoiman hankekehittäjille merituulivoimalan rakentamisesta, käytöstä ja huollosta. Valitussa hankkeessa merkittävänä pidettiin meriperustusten testaamista käytännössä, myös jääoloissa. Valtion näkökulmasta tärkeä onnistumisen kriteeri on ollut se, että hankkeelle löydettiin uskottava toteuttaja ja että tähän saakka suunnitelmissa on pysytty. Onnistumisen tärkein kriteeri on ollut se, että Suomeen saadaan 40MW meriperustuksille rakennettu tuulipuisto. Hakuprosessia voidaan pitää onnistuneena, koska hakemuksia saatiin usealta pätevältä konsortiolta. Myös tiedonjakotavoite on tärkeä osa demonstraatiotukea, ja tietoa on jaettu alan verkostoissa. Tuulipuiston on vielä tämän raportin kirjoitushetkellä rakenteilla, mutta mukana olevat yritykset sekä muut alan asiantuntijat uskovat, että hankkeesta syntyy tärkeää tietoa jääolosuhteiden hallinnasta pohjoisissa merituulipuistoissa. Myös talviaikaiseen huoltoon on kehitetty ratkaisuja. Teknisten ongelmien lisäksi hankkeessa on ratkottu merituulivoiman rakentamisen taloudellisia ja sopimusteknisiä ongelmia. Hankintaketjujen järjestäytyminen ja niissä oppiminen on tärkeää toteutuksen kustannustehokkuuden kannalta. Alan toimijoiden mielestä hanke luo uskoa, että merituulipuistoja voidaan toteuttaa Suomessa kustannustehokkaasti. Tämä on tärkeää sijoittajien, hankekehittäjien ja projektien alihankintaketjujen järjestäytymisen kannalta. Demonstraatiohanke nostaa esiin myös hallinnollisia haasteita ja edistää niiden ratkaisemista, varsinkin mikäli pian sen jälkeen saadaan uusia merituulivoimahankkeita liikkeelle. Kilpailutettu demonstraatiohanke ei poista kaikkia merituulivoiman lisärakentamisen haasteita. Siksi demonstraatiohankkeiden ajoitus suhteessa toimintaympäristön tarjoamiin mahdollisuuksiin on erittäin tärkeää: se voi tuottaa uusia hankkeita, mikäli toimintaympäristö on muilta osin suotuisa toiminnan kaupalliselle laajentamiselle. - Mobilising mainstream finance for a future clean energy transition: The case of Finland
A1 Alkuperäisartikkeli tieteellisessä aikakauslehdessä(2021-10-15) Temmes, Armi; Heiskanen, Eva; Matschoss, Kaisa; Lovio, RaimoFinancing the clean energy transition is a growing field of research, yet most research on investments in clean energy has focused on the early stage, and hence on the role of public policy and private equity such as venture capital. We examine how the clean energy sector enters the stage of mainstream financing, using Finland as an empirical case. We combine data from expert interviews and secondary sources, which are analysed using the Technological Innovation Systems framework to identify the enablers and barriers of the TIS functions of the market motor. The findings show the interdependency of the various TISs of the clean energy sector especially in creating a stable market for the developing technologies. Especially the growth of investments in renewable power production is dependent on the growth of investments in electrification and the management of intermittency of power production. - Porvoon Skaftkärr
School of Business | D4 Julkaistu kehittämis- tai tutkimusraportti tai -selvitys(2017) Heiskanen, EvaTämä julkaisu liittyy Suomen Akatemian strategisen tutkimuksen neuvoston rahoittamaan Smart Energy Transition (SET) -hankkeeseen (293405) (www.smartenergytransition.fi). SET-hanke tutkii, miten Suomi voi hyötyä hajautetun ja vaihtelevan uusiutuvan energian ympärille nousevista murroksellisista teknologioista. Kyse on ratkaisuista, joissa energiaa voidaan varastoida tai sen tarvetta ohjata vaihtelevan tuotannon mukaan. Näihin ratkaisuihin liittyvät olennaisesti uudet digitaaliset ratkaisut, kuten esineiden internet. Samalla murrokseen liittyy myös kehitys, jossa rakennusten ja liikenteen energian tarve pienenee, energiaomavaraisuus kasvaa, ja rakennukset ja liikennevälineet muodostavat yhä kiinteämmän osan energiajärjestelmää. - Promoting residential renewable energy via peer-to-peer learning
A1 Alkuperäisartikkeli tieteellisessä aikakauslehdessä(2017-04-03) Heiskanen, Eva; Nissilä, Heli; Tainio, PasiPeer-to-peer learning is gaining increasing attention in nonformal community-based environmental education. This article evaluates a novel modification of a concept for peer-to-peer learning about residential energy solutions (Open Homes). We organized collective “Energy Walks” visiting several homes with novel energy solutions and engaging people beyond those with a serious renovation project. We evaluated the intervention in terms of individual, network-centric, and institutional learning outcomes. Learning outcomes were observed on all these levels. We argue that this form of peer-to-peer learning builds capacity for sustainable action in the community by supporting discussion and reflection, rather than merely social learning as modeling. - Tampereen ECO2 ja kestävän yhdyskunnan pilotit
School of Business | D4 Julkaistu kehittämis- tai tutkimusraportti tai -selvitys(2020) Heiskanen, EvaTämä case-julkaisu liittyy Suomen Akatemian strategisen tutkimuksen neuvoston rahoittamaan Smart Energy Transition (SET) -hankkeeseen. Tutkimus on julkaistu alun perin SET-hankkeen verkkosivuilla (www.smartenergytransition.fi) elokuussa 2017. Tampereella on tehty useita kestävän yhdyskunnan pilotteja ja projekteja, jotka liittyvät kaavoitukseen, kestävään rakentamiseen sekä uusiin energia- ja liikenneratkaisuihin. Hankkeiden kokoamiseksi perustettiin vuonna 2010 ECO2-hanke. Kaupungin strateginen projekti on koonnut yhteen, resursoinut ja suunnannut monenlaista ilmastomyötäiseen rakennettuun ympäristöön liittyvää kehitystoimintaa. Piloteilla on onnistuttu tuottamaan konkreettista näyttöä erilaisten ratkaisujen toimivuudesta ja toteuttamiskelpoisuudesta. Koordinoidun työn ansiota piloteissa kohdattujen haasteiden parissa on onnistuttu työskentelemään pitkäjänteisesti. Määrätietoinen työskentely on myös vaikuttanut kaupungin strategiseen ohjaukseen: esimerkkejä ovat sitoutuminen A-luokan rakentamiseen kaupungin omassa rakennustoiminnassa, maapolitiikassa käyttöön otetut energiatehokkuuskannusteet sekä sitoutuminen innovatiivisten julkisten hankintojen kehittämiseen. Piloteissa selvitettiin myös erilaisia hajautetun uusiutuvan energiantuotannon vaihtoehtoja. Selvityksistä on seurannut muutamia innovatiivisia toteutuksia. Kunnianhimoisia suunnitelmia on kuitenkin ollut vaikea viedä rakentamisen valtavirtaan. Hankkeen tuloksena on kuitenkin saavutettu huomattavat kasvihuonekaasupäästöjen vähennykset paikallisen energiayhtiön investointien ja polttoainevalintojen ansiosta. Tampereella on tehty työtä useissa hankkeissa ja piloteissa, joissa on ollut omat työryhmänsä ja usein myös erillinen rahoitus. ECO2 on kuitenkin toiminut kokoavana tekijänä, joiden kautta hankkeet muodostavan osan laajempaa strategista projektia. Eri hankkeissa toimivat ihmiset pitävät tiiviisti yhteyttä toisiinsa. Myös ulkopuolista asiantuntemusta on hyödynnetty ja omaa oppimista on viety muualle yhteishankkeiden kautta. ECO2-verkostoon kuuluneilla ihmisillä on yhteinen käsitys siitä, mitä eri hankkeista ja piloteista on opittu sekä mitä toimintaympäristön puutteita niissä on havaittu. Tampereen ECO2 ja sen jatkohankkeet ovat hyvä esimerkki siitä, että kaupungeilla voi olla tärkeä rooli ilmastonmuutoksen torjunnan ratkaisujen käyttöönoton edistämisessä ja kehittämisessä. Hanke osoittaa, että ilmastonmuutoksen torjunnan juurruttaminen suurehkon, kasvavan kaupungin toimintaan on mahdollista, kun asiaan sitoudutaan. Pilotit ja hankkeet ovat tuottaneet käytännön kokemuksia ja esikuvia, joista on saatu rakennettua pysyviä käytäntöjä ja pysyvää osaamista kaupunkiin. - Translations of an Environmental Technique: Institutionalization of the Life Cycle Approach in Business, Policy and Research Networks
School of Business | Doctoral dissertation (article-based)(2000) Heiskanen, Eva - Viikin Ympäristötalo ja älykäs sähkövarasto
School of Business | D4 Julkaistu kehittämis- tai tutkimusraportti tai -selvitys(2017) Korhonen, Katri; Heiskanen, EvaTämä julkaisu liittyy Suomen Akatemian strategisen tutkimuksen neuvoston rahoittamaan Smart Energy Transition (SET) -hankkeeseen (293405) (www.smartenergytransition.fi). SET-hanke tutkii, miten Suomi voi hyötyä hajautetun ja vaihtelevan uusiutuvan energian ympärille nousevista murroksellisista teknologioista. Kyse on ratkaisuista, joissa energiaa voidaan varastoida tai sen tarvetta ohjata vaihtelevan tuotannon mukaan. Näihin ratkaisuihin liittyvät olennaisesti uudet digitaaliset ratkaisut, kuten esineiden internet. Samalla murrokseen liittyy myös kehitys, jossa rakennusten ja liikenteen energian tarve pienenee, energiaomavaraisuus kasvaa, ja rakennukset ja liikennevälineet muodostavat yhä kiinteämmän osan energiajärjestelmää.