Browsing by Author "Haakana, Sami"

Now showing 1 - 4 of 4

Chemical pulp hornification
(2007) Kepsu, Katariina
Helsinki University of Technology | Master's thesis
Kemiallisen massan 1. sellun sarveistumista ja sen aikaansaamaa massan vedenpoiston paranemista on perinteisesti hyödynnetty paperikoneen nopeuden ja tuotantotehokkuuden parantamisessa. Sarveistuminen on tällöin aikaansaatu kuivattamalla ja pulpperoimalla käytettävä sellu ennen sen käyttämistä paperikoneella. Tämä prosessi on kuitenkin suhteellisen kallis, joten sen korvaamista muilla menetelmillä on pyritty tutkimaan tässä työssä. Koska sarveistumisen päätekijänä on nähty olevan kuituseinämassä olevan veden poistuminen, sitä voidaan aikaansaada selluun kuivatuksen ohella myös märkäpuristuksessa. Tämä on ollut tämän työn lähtökohtana: kokeissa puristettiin 4 % alkusakeudessa ollutta, pH-säädettyä, kuivaamatonta valkaistua koivusellua korkeampiin kuiva-ainepitoisuuksiin (30-45 %) sekä ilman lisäkemikaaleja että niiden kanssa. Puristuksen jälkeen massa jauhettiin Voith-Sulzer -jauhimella ja siitä tehtiin laboratorioarkkeja dynaamisen arkkimuotin avulla. Tulokset osoittavat, että jo pelkällä korkealla pH:lla on suuri vaikutus massan vedenpidätyskykyyn ja siten sen vedenpoistoon, jolloin se vaikuttaa suuresti myös paperikoneen nopeuteen ja tehokkuuteen. Toisaalta kun massan kuiva-ainepitoisuutta nostetaan korkeammalle, se sarveistuu enemmän, mutta samanaikaisesti sekä sen märkälujuus että lopputuotteen lujuusominaisuudet heikkenevät huomattavasti. Jotta tietty lujuustaso saavutettaisiin, olisi jauhatusmäärää nostettava, mutta samalla tullaan menettämään saavutettu parannus vedenpoisto-ominaisuuksissa. Tulokset osoittavat myös, että massaa puristettaessa dimensiostabiliteetti huononee aluksi, mutta puristusmäärää kasvatettaessa se alkaa jälleen parantua. Tämä havainto on ristiriidassa aikaisempien tutkimusten kanssa, ja vaatii siten lisätutkimuksia. Uusia tutkimuksia tarvitaan myös selvittämään havaittu yhteys sarveistumisen ja puristuksessa aikaansaatujen kuituvaurioiden välillä. Kemikaalilisäysten osalta tulokset osoittavat, etteivät testatut kemikaalit ole käyttökelpoisia paperinvalmistusprosessissa niiden aiheuttamien lujuusominaisuuksien heikkenemisen vuoksi. Työssä suoritettiin lisäksi tehdaskoeajo, jotta voitiin selvittää laboratoriotulosten hyödynnettävyyttä ja yleistettävyyttä tehdastasolle. Saatujen tulosten perusteella voidaan todeta, että laboratoriotuloksista tehdyt johtopäätökset voidaan (tiettyyn rajaan saakka) yleistää koskemaan myös tehdasmittakaavassa suoritettua massan puristusta.
Global liquidity's influence on Bitcoin and lottery stock returns
(2024) Haakana, Sami
School of Business | Bachelor's thesis
This study analyses the relationship between global liquidity and speculative assets, focusing on Bitcoin and lottery-like stocks. Looser monetary policy has been shown to have a positive impact to equities (Hamburger and Kochin, 1972). The study’s results show that global liquidity has a significant and positive effect on lottery stocks, while the effect on Bitcoin is moderate but still positive. Lottery stocks exhibited average correlation of 0.75 with global liquidity in yearly return data. These findings contribute to understanding the sensitivity of speculative assets to liquidity changes.
Havusulfaattimassan happi- ja vetyperoksidivalkaisun aktivointi organometalliyhdisteillä
(2000) Haakana, Sami
Helsinki University of Technology | Licentiate thesis
Polysakkaridien rakenneanalyysi lignoselluloosamateriaaleista
(1997) Haakana, Sami
Helsinki University of Technology | Master's thesis
Työn tavoitteena oli ottaa käyttöön permetylointimenetelmä, jolla voidaan analysoida polysakkaridien rakennetta sekä kartoittaa valitun menetelmän soveltuvuutta erityyppisille näytteille. Kirjallisuusosassa tarkasteltiin eri permetylointi- ja hydrolyysimenetelmiä etuineen ja haittoineen sekä reaktio-olosuhteiden vaikutuksia näytteiden kestävyyteen ja konfiguraatioon. Myös näytteiden kvantitointia ja massaspektroskopiassa esiintyvää fragmentoitumista tuotiin esille. Tutkimusosassa tunnettuja puissa esiintyviä polysakkarideja permetyloitiin Prehmin ja Ciucanen menetelmillä Jälkimmäinen menetelmä valittiin käytettäväksi permetylointimenetelmäksi. Metylointia seuraavaksi hydrolyysimenetelmäksi valittiin metanolyysi. Tällöin vapautuneet hydroksyyliryhmät silyloitiin kaasukromatografista määritystä varten. Tunnettujen mono-, oligo- ja polysakkaridien analysointien kautta saatujen retentioaikojen ja massaspektrien avulla luotiin kirjasto, joka mahdollisti tuntemattomien polysakkaridinäytteiden rakenneanalyysin. Todellisina näytteinä analysoitiin mm. mustalipeästä eristetty hemiselluloosanäyte sekä entsymaattisen hydrolyysin avulla massasta eristetty hiilihydraattipitoinen jäännösligniininäyte. Menetelmän todettiin antavan odotettuja tuloksia kummallekin näytteelle.