Browsing by Author "Haahtela, Tero"

Filter results by typing the first few letters
Now showing 1 - 17 of 17
  • Aikaikkunan avoimuus sähköiselle liikenteelle - mahdollisuuksia Suomessa monitasoperspektiivistä tarkasteltuna
    (2017-12-12) Kaasalainen, Taina
     Perustieteiden korkeakoulu | Master's thesis
    Sähköautot näkyvät lehtien palstoilla, mutta eivät juurikaan Suomen kaduilla. Suomi on jäänyt sähköisen liikenteen kehitysmaaksi. Tämän työn tarkoituksena on luoda ajankohtainen näkymä sähköisen liikenteen tilanteeseen kansainvälisesti ja Suomessa. Työ nojautuu sosiotekniseen muutostutkimukseen, erityisesti monitasoperspektiiviin (multi-level perspective, MLP). Sen luomien mallien pohjalta luotiin työkalut, joiden avulla tilannekuvaa jäsenneltiin ja lopulta arvioitiin, onko mahdollisuuksien ikkuna avoinna sähköiselle liikenteelle kansainvälisesti ja Suomessa sekä miten liikenteen sähköistyminen voi muuttaa henkilöliikenteen sosioteknistä kokoonpanoa. Yhtenä tutkimuksen tuloksena luotiin näkymä siihen, miten sähköisen henkilöliikenteen sosiotekninen kokoonpano voisi rakentua Suomessa. Tutkimuksessa havaittiin, että hiilidioksidipäästöihin perustuvat auto- ja ajoneuvoverot sekä käyttövoimaveron alennus ovat muodostaneet ainoat sähköautonicheen kohdistuvat suojaavat toimenpiteet Suomessa 2007-2017. Vuosille 2018-2021 esitetty määräaikainen tuki sähköautojen hankintaan on hyvä alku, mutta ei riittävä toimenpide tekemään sähköautoista kilpailukykyisiä polttomoottoriautoihin verrattuna omistamisen kustannusten perusteella. Erilaisten tukimuotojen yhdistelmillä vaihtoehtoisten vähäpäästöisempien henkilöautojen omistamisen kustannukset alkavat lähestyä bensiiniautoja. Tässä työssä tarkasteltiin hankintatuen, sähköautojen käyttövoimaveron poiston ja ominaispäästöjen WLTP-mittaustavan oletettujen muutosten viemistä auto- ja ajoneuvoveroon sellaisenaan. Suomessa käytetyt auto- ja ajoneuvoverojen veroasteikot ovat vanhentuneita ottaen huomioon ensirekisteröityjen henkilöautojen päästötasojen kehitys ja toisaalta kunnianhimoiset tavoitteet päästöjen vähentämiseksi. Niitä tulisi tarkistaa ottamaan paremmin huomioon päästötavoitteet. Viimeinen radikaali päätös ostamisen ja omistamisen verotuksessa sähköautoja suosivaan suuntaan on tehty 2010, kun sähköauton käyttövoimavero erotettiin dieselautoista. Se tuli voimaan vuonna 2013, jolloin ostamisesta ja omistamisesta kertyvät verot olivat teknologiariippumattomimpia ottaen huomioon eri käyttövoimien hinta markkinoilla. Vuoden 2013 jälkeen tehdyt inkrementaalit veromuutokset ovat heikentäneet sähköautojen asemaa bensiiniautoihin verrattuna. Ladattavien hybridien tukeminen verotuksen keinoin on lisääntynyt sekä bensiini- että sähköautoon verrattuna. Kunnianhimo asetetuissa tavoitteissa hiilidioksidipäästöjen vähentämiseksi pitäisi jalkauttaa nykytilannetta paremmin nolla- ja pienipäästöisyyttä sekä vaihtoehtoisia käyttövoimia kannustaviksi keinoiksi. Ilman niitä sähköautojen yleistyminen Suomessa on lähes täysin riippuvainen kansainvälisellä tasolla tapahtuvasta kehityksestä ja näin se tapahtuu myöhemmin kuin muualla, missä valinta sähköautojen hyväksi on tehty. Sähköiseen henkilöliikenteeseen siirtyminen on laaja-alainen sosiotekninen muutos, jonka vaikuttavuutta ja mahdollisuuksia ei tänä päivänä välttämättä edes tunnisteta. Sähköiseen liikenteeseen liittyvien niche-innovaatioiden kehittämisen, testaamisen ja kaupallistamisen kannalta olisi suotuisaa, jos Suomi olisi ympäristö, jossa sitä voisi tehdä. Tällä hetkellä Suomi antaa muille maille ja niiden yrityksille etumatkaa tulevaisuuden liiketoiminnan kehittämiseksi. Monitasoperspektiivin teoriaan tutkimus tuo lisäarvoa muun muassa esittämällä pelkistetyn viitekehyksen, joka osoittautui toimivaksi tilanteissa, joissa tarkastellaan valitun nichen kamppailua vallitsevan toimintamallin muuttamiseksi useammalla tasolla, esimerkiksi kansainvälisesti ja kansallisesti. Myös mahdollisuuksien ikkunan avoimuuden tarkastelussa käytetty arviointi-ikkuna osoitti voimansa.
  • Arvoverkostot innovaatiotoiminnan kehittäjinä
    (2007) Malinen, Pekka; Haahtela, Tero
     D4 Julkaistu kehittämis- tai tutkimusraportti taikka -selvitys
  • Suunnitteluperustan toteuttaminen tuotetiedonhallintajärjestelmän avulla
    (2002) Haahtela, Tero
     Helsinki University of Technology | Master's thesis
  • Puuraaka-aineen tarkemman lajittelun vaikutukset puulogistiikan arvoketjussa
    (2007) Sarelin, Mats
     Helsinki University of Technology | Master's thesis
    The forest industry, which is of great importance to Finland is in trouble. The industry's production capacity is growing only slowly and is underutilized. Additionally, the profitability of forest industry companies has been poor. In this report, the effects of more accurate wood raw material utilization on logistical flows in the supply network were examined. The purpose of the study was to compare different raw material sorting methods from the forest to the factory using three scenarios. The study showed that the benefits of wood raw material sorting outweigh the drawbacks in many cases. Through sorting, the wood raw material can be used in an optimal way for the production of superior products with less waste and often also using less energy and additive amounts. The results of the study suggest that wood raw material should be sorted more accurately. This would enable the Finnish forest industry to maintain its competitive advantage. More accurate raw material sorting is a prerequisite for producing high value products and completely new products, which offer the best growth possibilities. However, the sorting of wood raw material requires better collaboration in the forest industry. Information sharing and openness are of utmost importance. An increase in the production of bioenergy and other bioproducts offers the largest and most interesting opportunities in the forest industry. This alternative offers expansion possibilities, technology exportation possibilities and more versatile and effective use of raw materials. The Finnish forest industry should therefore invest in the development of biorefinery technology and related pilots
  • Kuntien yhdyskuntateknisten palveluiden ulkoistaminen
    (2011) Valtonen, Jussi
     Master's thesis
    Kuntien yhdyskuntatekniset palvelut, kuten katujen ja alueiden rakentaminen, hoito ja ylläpito, ovat tärkeä osa hyvinvointiyhteiskunnan julkisia palveluja. Väestön ikärakenteen kansallinen muutos, kuntien voimakas erilaistuminen sekä näistä seuraava julkisyhteisöjen taloudellisen liikkumavaran kaventuminen edellyttävät kunnilta uusien tapojen aktiivista etsimistä palveluiden tehokkaammaksi järjestämiseksi. Kunnat ovat perinteisesti tuottaneet yhdyskuntatekniset palvelunsa itse, mutta viimeisimmän viiden vuoden aikana kunnat ovat päätyneet myös suurienkin yhdyskuntateknisten palvelukokonaisuuksien ulkoistamiseen. Tämä diplomityö oli ensimmäinen tutkimus, joka arvioi Suomessa kuntien yhteistyössä yksityisen sektorin kanssa toteuttamia yhdyskuntateknisten palveluratkaisujen onnistumista. Tutkimuksen päätavoitteena oli selvittää millaisiin tuloksiin kuntien yhdyskuntateknisten palveluiden ulkoistaminen on kohdekunnissa johtanut. Arvioinnin suorittamiseksi diplomityö tutustui ensin yhdyskuntateknisten palveluiden, infraomaisuuden hallinnan ja ulkoistamisen kirjallisuuteen. Tämän jälkeen tutkimus yhdisti kirjallisuustutkimuksen löydökset kuntien yhdyskuntateknisten palveluratkaisujen ulkoistuksen arviointiin sopivaksi viitekehykseksi. Tutkimus keskittyi kahteen keskisuureen kaupunkiin, Mikkeliin ja Varkauteen, joissa yhteistyö yksityisen sektorin kanssa on toteutettu eri tavoin. Mikkelissä kaupunki perusti yhdessä yksityisen toimijan kanssa yhteisyrityksen. Varkaus siirsi palvelut suoraan yksityisen toimijan hoidettavaksi. Tutkimus kuvasi ulkoistuksesta seuranneiden muutosten vaikutukset kaupunkien infraomaisuuden hallintaan ja yhdyskuntateknisten palveluiden aiheuttamiin kustannuksiin. Tutkimuksen perusteella molemmissa kaupungeissa oli uudelleenjärjestelyä seuranneiden kahden ensimmäisen vuoden aikana saavutettu vakaa toiminnan taso, jossa yhdyskuntateknisten palveluiden laatu on säilynyt samansuuntainen omaan tuotantoon verrattuna. Kustannuspuolella Varkaus oli saavuttanut uudelleenjärjestelyllä noin 13% vuosittaisen kustannussäästön omaan kehitettyyn toimintaan verrattuna. Mikkelissä kaupungin vertailukelpoiset alueurakan kustannukset olivat taas pysyneet omaan tuotantoon verrattuna samansuuntaisina. Uudelleenjärjestelyjä seuranneina keskeisinä muutoksina tutkimuksessa tunnistettiin omaa tuotantoa systemaattisempi ote, kattavien seuranta- ja arviointimenetelmien käyttöönotto sekä urakoitsijan suorittamat kehitystoimenpiteet. Tutkimuksen tulosten perusteella systemaattisella infraomaisuuden hallinnalla on suuri merkitys kuntien yhdyskuntateknisten palveluiden kehittämisessä. Ulkoistus voi toimia tätä tukevana välineenä, mutta kuntien yhdyskuntateknisten palveluiden kehittäminen edellyttää näiden koko infraomaisuusjärjestelmän, eli suunnittelun, toimintojen, seurannan ja arvioinnin kriittistä tarkastelua ja kehittämistä. Yhdyskuntateknisten palveluiden ulkoistaminen vaikuttaa lyhyen aikajänteen tarkastelun perusteella lupaavalta vaihtoehdolta palveluiden tehokkaaseen järjestämiseen infraomaisuuden hallinnan osana, mutta ulkoistettujen ratkaisujen kehitystä tulee seurata pidemmällä aikavälillä
  • Most Prominent Business Models in Hydrogen Production
    (2024-08-21) Kunnas, Pyry
     Perustieteiden korkeakoulu | Master's thesis
    As climate change progresses and biodiversity declines, there is an increasing societal need to promote green transitions and reduce greenhouse gas emissions. Emission-free electricity generation and direct electrification are often the most effective means to achieve this, but they are not feasible in every application, such as heavy transportation. In such cases, exploring alternative options, such as cleanly produced hydrogen, is worthwhile. This thesis aims to explore the most prominent business models for electrolysis-based hydrogen production that can generate the most cost-competitive hydrogen possible. The study delves into the success criteria for profitable business models, the needs of hydrogen users for hydrogen producers, and how electrolysis equipment will be operated. The thesis was conducted through a literature review and interviews with 20 industry experts, with interview data analyzed using the Gioia method. Through the interview data and qualitative analysis, four distinct future business models for hydrogen production were identified. The key findings of the thesis, the four different business models, include baseload hydrogen production, hydrogen production by avoiding expensive electricity prices, hydrogen production utilizing only free electricity prices, and a modular model combining baseload and electricity-driven hydrogen production. The study contributes to the theoretical understanding of hydrogen production- and emerging technology business models in general. Simultaneously, the thesis provides practical guidance for business leaders to develop profitable business models for hydrogen production, thereby positively impacting the advancement of green transitions. Finally, the thesis presents several suggestions for complementary and supplementary research topics.
  • Optimised Power Purchase Agreements Between Green Hydrogen & Green Electricity Producers
    (2024-09-30) Vuorinen, Mikael
     School of Science | Master's thesis
    The EU has decided to set a climate goal to be carbon-neutral before 2050, and the goal of Finland is to achieve this already by 2035. To meet these targets, the energy production sector must do huge reforms. Green hydrogen is promising technology which can be used to meet the targets. Green Hydrogen is produced using electricity from renewable energy sources. Power Purchase Agreement (PPA) is needed to meet the supply and demand of green electricity between these two parties. This research has three main goals: 1) to optimize PPA (Power Purchase Agreement) models which are designed for green electricity and green hydrogen producers. Focusing on the Finnish electricity market, 2) to understand the effect of flexibility options in the green hydrogen value chain on forming PPA models, and 3) to identify the influence of EU legislation on the content of PPA models. This research includes both qualitative and quantitative methods. The research consists of three different phases: 1) forming PPA models and evaluating the impact of hydrogen value chain flexibility possibilities and EU legislation on PPA models. This was done by doing a systematic literature review and semi-structured interviews. 2) After that the second round of interviews was done to evaluate the reliability of the preliminary results. Based on interviews five PPA models were selected for further studies. 3) Profitability calculations were done to the selected five PPA models using a data-driven analysis. Finally, conclusion was done based on results. The results revealed that hydrogen producers have enough flexibility possibilities to adapt to the fluctuating electricity markets. Based on the data analysis, the optimal PPA model was the "First Megawatt" structure with dynamic price flexibility. This proved to be the best option for green hydrogen producers. This research gives understanding of PPA structures between green electricity producers and green hydrogen producers in Finland and other countries. Additionally, this research provides valuable knowledge of the flexibility possibilities in the hydrogen value chain and gives knowledge of the impact of EU legislation on PPA models. The most significant achievement of this research is the creation of the potential PPA models and to give the recommendation of a PPA model between green electricity and green hydrogen producers.
  • Potential applications for fuel cell technology in Finland – Case study: Economic feasibility of fuel cells as a backup power source in data centers
    (2023-10-11) Järvensivu, Joel
     Perustieteiden korkeakoulu | Master's thesis
    Finland aims for carbon neutrality by 2035, which will require new technological solutions. Fuel cells and renewable hydrogen are one of the promising technologies to replace fossil energy sources and store renewable energy to balance day, month, and seasonal variations. In a nutshell, a fuel cell is an electrochemical device that converts the chemical energy bound in a fuel, such as hydrogen, into electricity and heat. This study has three objectives: 1) identify potential applications for fuel cell technology in Finland, 2) identify the most promising business opportunities for energy companies and 3) investigate the business potential of fuel cells as a backup power source for a Finnish data center. The research methodology follows both a qualitative and a case study approach. In identifying the applications, a comprehensive literature review was used to form a basis for the study, whereafter 9 expert interviews were conducted to collect primary data. To assess their potential for the energy company, data was collected through 2 expert workshops and 5 expert consultations. In addition, to assess the business potential of fuel cell technology, a case study was carried out comparing the total cost of ownership for fuel cell backup power systems and diesel generators in a total of 15 different fuel cell system scenarios. The results show that the potential of fuel cells in Finland is mainly found in different transport sectors as well as in power generation for both backup power and grid-support purposes. For the energy company, grid support, backup power for data centers, and support for electric car charging points with fuel cells were identified as the most promising applications. Based on the case study, the total cost of ownership of a fuel cell system is 114-119% higher than the TCO of a diesel generator with current prices. However, with the assumed price levels for 2030, a fuel cell can achieve 25% savings alone in backup power supply, and furthermore, savings of up to 196% (generates profit during its lifetime) when a fuel cell is also used in the electricity market. Thus, the multi-functionality of the equipment increases its competitiveness compared to diesel generators. The findings contribute to the knowledge of both Finland-specific fuel cell applications as well as the suitability of fuel cell technology as a backup power source for data centers. The most significant implications of this research are the identification of the marginal values for fuel cell Capex and renewable hydrogen price to reach the competitive level in overall cost-effectiveness compared to diesel generator-based systems. Moreover, the research identified that the equipment utilization rate on the electricity market has a significant influence on the overall cost efficiency of the technology and even turns the fuel cell-based backup power system into a profitable revenue-generating asset.
  • Reaalioptiot Asuntosijoittamisessa
    (2018-12-14) Ala-Harja, Aleksi
     Perustieteiden korkeakoulu | Bachelor's thesis
  • Reaalioptiot Kiinteistösijoittamisessa
    (2022-06-14) Ala-Harja, Aleksi
     Perustieteiden korkeakoulu | Master's thesis
    Finanssikriisin jälkeinen kevyt rahapolitiikka on kannustanut kiinteistösijoittajia velanottoon, ajanut kiinteistöjen hankintahintoja ylöspäin ja sen myötä vuokratuottovaatimuksia alaspäin. Inflaation viimein lähdettyä nousuun voidaan kuitenkin aavistella, että pitkittynyt edullisten korkojen aika saattaa lähestyä loppuaan. Alhaisilla tuotoilla ja pitkäaikaisilla sijoituksilla sijoittajille ei jää paljon puskuria korkojen nousun varalta. Epävarmuuden kasvaessa ja tuottovaatimusten pienentyessä päädytään tilanteeseen, jossa riskienhallinta korostuu samalla kun tuottoa ja kilpailukykyä tulee kasvattaa. Tämä tutkimus tarjoaa tilanteeseen erääksi vaihtoehdoksi reaalioptioteoriaa, jonka potentiaalia tarkasteltiin sekä taustakirjallisuuden että tapausesimerkin kautta. Keskeiseksi huomioksi nousi, että vaikka reaalioptioteorian hyödyntäminen kiinteistöalalla ei ole vielä valtavirtaa, samoja ongelmia yritetään tavoin ja toisin silti ratkoa. Suhteessa muuttuvaan tulevaisuuteen reaalioptioajattelu nähtiin hyödyllisenä työkaluna: Koska optio on arvoltaan aina epänegatiivinen, on ilmainen optio lähes aina teoreettinen arbitraasi. Maksullisten optioiden valinnassa tulee kuitenkin suhtautua kriittisesti niiden ehtoihin ja kassavirrallisiin vaikutuksiin, sillä kaikki optiot eivät realisoidu käteisenä rahana, vaikka tasevaikutus olisikin positiivinen. Reaalioptiohinnoittelulla suhteellinen etu on parhaimmillaan silloin, kun kassavirta-analyysin ehdottama preemio on lähellä nollaa tai kenties jopa hieman negatiivinen – ja investointi ehkä myös strategisesti merkitykselliseksi koettu. Hyödyllisimmäksi reaalioptiohinnoittelu osoittautuu sijoittajalle, joka uskoo volatiliteetin ja korkotason muuttuvan tulevaisuudessa.
  • Real options in modelling of telecommunications project uncertainties for original design manufacturer
    (2003) Haahtela, Tero
     School of Business | Master's thesis
  • Seudulliset arvoverkostot kunnan teknisessä toimessa
    (2007) Örn, Jessica
     Helsinki University of Technology | Master's thesis
  • Regression sensitivity analysis for cash flow simulation based real option valuation
    (2010) Haahtela, Tero
     A1 Alkuperäisartikkeli tieteellisessä aikakauslehdessä
    Sensitivity analysis on financial options considers how the solution changes because of a change in one of the key parameters (underlying asset value, volatility, exercise price, interest rate, time to maturity, dividends). In case of real option valuation with cash flow simulation, however, these are mostly indirect variables which are computed based on the uncertain direct variables – e.g. demand, unit selling price, and unit costs - in the cash flow calculation. The method presented detects the most significant primary variables, and based on this analysis, shows how changes in the direct uncertainties can be used to estimate with the response surface method the simultaneous changes in the indirect parameters defining the underlying asset process and thus the real option value.
  • Regulation and governance supporting systemic MaaS innovations
    (2018-06) Surakka, Teemu; Härri, Fabian; Haahtela, Tero; Horila, Anne; Michl, Tobias
     A1 Alkuperäisartikkeli tieteellisessä aikakauslehdessä
    Mobility-as-a-Service (MaaS) is an example of a systemic innovation, where mobility services addressing different customers’ transportation needs are integrated with real-time traveler information, ticketing, and payment services. This paper examines how the differences in institutional setup, stakeholder processes and viewpoints, and technological development have resulted in different approaches to regional governance when supporting systemic innovations in transportation. Two European regions with established collaboration networks in transportation and spatial planning are compared. These regions are the Growth Corridor Finland and the Basel metropolitan area in Switzerland. During August 2017, an invitation to online questionnaire was sent to 410 stakeholders, who had been participating in different stakeholder processes, such as pilot projects, strategy development groups, academic projects, and infrastructure projects in the field of mobility and commuting. With 99 completed questionnaires, the overall response rate was 24.1%. The answers were analyzed to collect stakeholder experiences from previous collaboration efforts, to assess the importance of transportation innovations to the work of these stakeholders, and to get insights about current barriers and supporting factors when developing these systemic innovations. As a result, managerial implications are discussed for these formal collaboration networks in their aspiration to support new mobility innovations.
  • Sähköautojen latausinfrastruktuuri - liiketoiminnan edellytykset ja ansaintamallit
    (2015-12-11) Säde, Matilda
     Perustieteiden korkeakoulu | Bachelor's thesis
  • Sähköautojen rooli yhteiskäyttöpalveluissa Suomessa
    (2015-12-11) Laurila, Lassi
     Perustieteiden korkeakoulu | Bachelor's thesis
  • Viitekehys kuntien ulkoistamien yhdyskuntateknisten palveluratkaisujen arviointiin
    (2011) Valtonen, Jussi
     Perustieteiden korkeakoulu | Bachelor's thesis