Browsing by Author "Dahl, Olli|Vuorinen, Tapani"

Now showing 1 - 1 of 1
  • No Thumbnail Available
    Item
    Formation of organic chlorine compounds in bleaching
    (2006) Martikka, Mikko; Pikka, Olavi; Puunjalostustekniikan osasto; Teknillinen korkeakoulu; Helsinki University of Technology; Dahl, Olli|Vuorinen, Tapani
    Työn tarkoituksena oli perehtyä sellun ja paperin tuotannossa syntyviin jätevesiin ja erityisesti jätevesien sisältämiin ja selluun sitoutuneisiin orgaanisiin klooriyhdisteisiin. Orgaanisia klooriyhdisteitä syntyy pääasiassa sellun klooridioksidivalkaisussa. Sellun tuotannossa syntyviä jätevesiä on tutkittu paljon, mutta selluun sitoutuneita orgaanisia klooriyhdisteitä ja niiden muodostumista on selvitetty vain vähän. Työn teoriaosassa käytiin läpi yleisesti mitattavat jätevesikomponentit ja niiden tärkeimmät puhdistusmenetelmät. Prosessijätevesistä perehdyttiin valkaisussa muodostuviin orgaanisiin klooriyhdisteisiin ja niiden syntymekanismeihin. AOX-parametri kuvaa jätevesien orgaanisia halogenideja ja OCl kuvaa selektiivisesti massaan sitoutuvien orgaanisten klooriyhdisteiden määrää. Työn kokeellisessa osassa OCl:n muodostumista tutkittiin kahdessa eri osiossa. Tärkeimpänä tavoitteena oli selvittää miten valkaisuolosuhteiden muutokset vaikuttavat OCl:n muodostumiseen ja lopulliseen määrään. Muutettaviksi parametreiksi valittiin ClO2 annoksen muutokset eri D-vaiheiden kesken ja pH. Ensimmäisessä osiossa analysoitiin DEDD, A/DED ja Z/DED sekvensseillä valkaistuja eucalyptusmassoja. Jälkimmäisessä osiossa valkaistiin samaa eucalyptusmassaa uudelleen DEDD, A/DEDD ja A/DEDP sekvensseillä, minkä jälkeen massoista mitattiin OCl-arvot. Massojen orgaanisten klooriyhdisteiden määrät vaihtelivat 30 ja 88 mg/kg välillä. Tuloksista havaittiin, että kokonaisklooridioksidiannoksen kasvattaminen nosti OCl-tasoa. ClO2 annostelun muuttaminen eri D-vaiheiden kesken ei näyttänyt juurikaan vaikuttavan OC1:n kokonaismäärään. Korkeampi pH sekvenssin lopussa, erityisesti D2-vaiheessa näytti alentavan OCl-arvoja hieman. Vastaavasti A-vaiheen lisääminen valkaisusekvenssiin alensi OCl:n kokonaismäärää. Peroksidivaiheen lisääminen sekvenssin loppuun tasoitti 0Cl-erot eri kokonaisklooridioksidiannoksilla. Mittausten lopuksi massojen jäännösligniinipitoisuudet mitattiin UV-Raman spektroskopian avulla. Tulosten perusteella oletus OCl:n sitoutumisesta ligniiniin vahvistui. Todennäköisiä kohteita OCl-yhdisteille ovat myös ligniini-heksenuronihappo-kompleksiyhdisteet.