Browsing by Author "Blomqvist, Jessika"

Now showing 1 - 2 of 2
  • No Thumbnail Available
    Item
    IFRS 9 Rahoitusinstrumentit- IAS 39 ja uuden IFRS 9 merkittävimmät erot
    (2017) Blomqvist, Jessika; Kykkänen, Tapani; Laskentatoimen laitos; Kauppakorkeakoulu; School of Business
    Kandidaatintutkielmani käsittelee IAS 39-standardin: Rahoitusinstrumentit: kirjaaminen ja arvostaminen muuttumista IFRS 9 standardiin: Rahoitusinstrumentit. Tutkielman tarkoituksena on vertailla IAS 39 ja IFRS 9 standardia ja näin ollen löytää olennaisimmat muutokset rahoitusvarojen luokittelussa ja arvostamisessa, arvonalentumisten määrityksessä sekä suojauslaskennassa ja liitetietovaatimuksissa. Tässä tutkielmassa viitataan standardeihin IAS 32 Rahoitusinstrumentit: esittämistapa, IAS 39 Rahoitusinstrumentit: kirjaaminen ja arvostaminen ja IFRS 9 Rahoitusinstrumentit. Tutkielma on toteutettu kirjallisuuskatsauksena ja perustuu teoreettiseen viitekehykseen. IASB:n tavoitteena on IFRS 9:n myötä yksinkertaistaa standardia, jolloin sen käyttäminen olisi selkeämpää ja helpompaa. Vuoden 2008 finanssikriisi on vaikuttanut uuden standardin sisältöön ja vaatimuksiin, ja standardin säännöksillä pyritään varmistamaan, että erilaiset taloudelliset ongelmat tulisivat läpinäkyvimmin esille ja näin ollen ryhdyttäisiin korjaaviin toimenpiteisiin entistä aikaisemmin. Merkittävimmät muutokset yksinkertaisuuden lisäämiseksi tulevat näkymään rahoitusvarojen luokittelussa, kun aikaisemmin käytetty neljään luokkaan jako tulee muuttumaan kahteen luokkaan, joita ovat jaksotettu hankintameno ja käypä arvo. Toinen merkittävä muutos luokittelussa on liiketoiminta-ajattelun korostuminen, jossa yrityksen tulee luokiteltaessa rahoitusvaroja liiketoimintamallien perusteella ottaa huomioon, miten yhtiö hallinnoi rahavarojaan saavuttaakseen tietyt liiketoiminnalliset tavoitteet. Tilinpäätösinformaation läpinäkyvyyttä on taas pyritty lisäämään entistä laajemman käyvän arvon käytöllä. sekä luottotappioita koskevien arviointiperiaatteiden muutoksilla, joka tulee aikaistamaan ja lisäämään merkittävien luottotappioiden määrää tilinpäätöksissä. Suojauslaskennan osalta IFRS 9 pyrkii tuomaan joustavuutta ja käytännöllisyyttä suojauslaskennan soveltamiseen sekä viemään suojauslaskennan lähemmäs yhtiön operatiivista riskienhallintaa.
  • No Thumbnail Available
    Item
    Tilintarkastuksen asiantuntijoiden näkemykset vastuullisuusraporttien varmennuksen haasteista ja kestävyysraportointidirektiivistä (CSRD)
    (2022) Blomqvist, Jessika; Niemi, Lasse; Laskentatoimen laitos; Kauppakorkeakoulu; School of Business
    Tämän tutkielman tarkoituksena on tutkia vastuullisuusraportoinnin varmennuksen haasteita sekä EU:n kestävyysraportointidirektiiviä (CSRD). Tarkoituksena on kartoittaa tilintarkastuksen asiantuntijoiden näkemyksiä varmennuksen haasteista sekä kestävyysraportointidirektiivistä (CSRD),jonka pyrkimyksenä on vastata joihinkin ongelmakohtiin aikaisemmassa sääntelyssä ja yhtenäistää vastuullisuusraportointia EU:ssa. Empiirinen osuus on toteutettu kvalitatiivisella eli laadullisella tutkimusmenetelmällä ja aineistona on seitsemän tilintarkastuksen asiantuntijan haastattelua.Tutkimuskysymykset ovat seuraavanlaiset: 1.) Minkälaisia haasteita yritysvastuuraporttien varmennuksessa on tällä hetkellä? 2.) Minkälaisia näkemyksiä tilintarkastuksen asiantuntijoilla on EU:n vastuullisuusraportointia koskevaan kestävyysraportointidirektiiviin(CSRD) ? Toinen pääkysymys sisältää neljä tutkielman suuntaa ohjaavaa ja rajaavaa alakysymystä, jotka käsittelevät 1.) kestävyysraportointidirektiivin (CSRD) hyötyjä 2.)kestävyysraportointidirektiivin (CSRD) haasteita 3.) kestävyysraportointidirektiivin (CSRD) varmuuden tasoa ja näiden eroja (rajoitettu vs. kohtuullinen varmuus ) sekä 4.)kestävyysraportointidirektiivin (CSRD) soveltamisalaa sekä pk-sektorin kohtaamia mahdollisia haasteita. Tutkimus on tuonut esille, että vastuullisuustietojen varmennuksen haasteet muodostuvat sen ominaisuuksista kuten laadullisuudesta, monimutkaisuudesta, epämääräisyydestä, vaihtelevuudesta ja subjektiivisuudesta sekä regulaation puutteesta, jotka voivat heikentää varmennuksen luotettavuutta. Kestävyysraportointidirektiivin (CSRD) odotetaan lisäävän vastuullisuusinformaation vertailukelpoisuutta, yhdenmukaisuutta sekä luotettavuutta. Direktiivin vaatima varmennus myös lisää tietojen luotettavuutta. Haasteita on osaamisen ja resurssien puute sekä tiedon keräys ja uusien prosessien jajärjestelmien kehittäminen. Kohtuullinen varmuus vastuullisuusinformaatiolle on tavoitetaso, joka vaatii yhteismitallisuutta, suurta määrää dataa ja evidenssiä sekä sisäisiä kontrolleja. Osaamisen puutteen vuoksi tulisi kuitenkin aloittaa rajoitetusta varmuudesta. Pk-sektori erityisesti yksityinen tulee kohtaamaan haasteita direktiivin myötä, sillä sen tulee pystyä toimittamaan vastuullisuusinformaatiota toimiakseen suurempien yritysten toimitusketjussa, kilpailutuksissa tai saadakseen edullista rahoitusta. Haasteena pk-sektorille on resurssien, osaamisen ja digitalisaation puute.