Browsing by Author "Baarman, Katariina"
Now showing 1 - 3 of 3
- Results Per Page
- Sort Options
- Asukkaiden pysäköintipaikkamäärien optimointi Helsingin esikaupunkialueilla
Master's thesis(2011) Palomäki, HeikkiAsemakaavassa ilmoitettujen asukkaiden autopaikkojen vähimmäismääräysten tulisi vastata autopaikkatarvetta rakennuksen valmistuttua ja mahdollisimman hyvin myös tulevaisuudessa. Eri kunnilla on omat autopaikkamäärien laskentaohjeensa, joissa autopaikkatarvetta arvioidaan. Helsingin kaupungin edelliset ohjeet ovat vuodelta 2007. Niissä ei ole selvitetty hyvän joukkoliikennetarjonnan eikä vuorottaispysäköinnin vaikutuksia asukkaiden autopaikkatarpeeseen. Tässä työssä tutkittiin paikkatietoaineistoon perustuen raideliikenneasemien vaikutusta autopaikkatarpeeseen sekä vuorottaispysäköinnin tarjoamia mahdollisuuksia ja sen vaatimia edellytyksiä. Lisäksi työssä käsiteltiin pysäköinnin järjestämisestä aiheutuvia kustannuksia ja niiden kohdentamista autopaikkojen käyttäjille. Asukkaiden autopaikkatarve voidaan käsittää laskennallisena autopaikkatarpeena ja konkreettisena autopaikkatarpeena. Laskennallinen autopaikkatarve muodostuu laskettavista keskiarvoista: henkilöautotiheydestä ja asumisväljyydestä. Keskimääräisestä laskennallisesta autopaikkatarpeesta esiintyy myös runsaasti poikkeamia, joita varten autopaikkatarpeeseen tulee lisätä "varmuuskerroin". Konkreettinen autopaikkatarve muodostuu autonomistuksesta ja pysäköintijärjestelyjen tehokkuudesta. Merkittävimpiä autonomistukseen vaikuttavia tekijöitä ovat tulotaso, asuntotyyppi, asumismuoto ja asunnon sijainti. Helsingin esikaupunkialueilla autopaikkatarpeeseen vaikuttavia kaavoituksessa huomioon otettavia tekijöitä ovat asuntotyyppi, asumismuoto ja etäisyys raideliikenneasemasta. Kerrostaloissa alle 400 metrin etäisyydellä asemasta autopaikkatarve on keskimäärin 10 % vähemmän ja 400 - 800 metrin etäisyydellä 5 % vähemmän kuin yli 800 metrin etäisyydellä. Vuorottaispysäköinti edellyttää nimikoimattomia autopaikkoja sekä toimintoja, joiden pysäköinnin maksimikysynnät ovat eriaikaiset. Tällaisia toimintoja ovat esimerkiksi asunnot ja toimistot. Länsi-Pasilassa vuorottaispysäköinnin ansiosta pysäköintioikeuksia on myönnetty 1,4 -kertaisesti pysäköintipaikkojen määrään nähden. - Katutilan liikennetekninen mitoitus, case Helsinki
Insinööritieteiden korkeakoulu | Master's thesis(2015-06-08) Melander, PihlaKatu on kaupunkiseutujen liikenneväylä ja monikäyttötila, jossa yhdistyy liikenne, liikkuminen ja oleilu. Katu on asemakaavoitettujen alueiden liikenneväylä, jonka tehtävänä on yhdistää maankäyttö liikenneverkkoon ja kaupungin eri alueet toisiinsa. Yksittäisen kadun tehtävä riippuu sen liikenteellisestä asemasta katuverkossa, eli katuluokasta, sekä ympäristöstä, johon katu sijoittuu. Katutilan mitoitukseen vaikuttavat sille asetetut liikenteelliset, tekniset ja kaupunkikuvalliset tavoitteet ja vaatimukset. Hyvä katu on toimiva, viihtyisä, turvallinen ja kestävä. Kadun eri käyttötapojen tavoitteet ja optimiratkaisut voivat kuitenkin olla hyvinkin paljon ristiriidassa keskenään. Tässä työssä käytetään suunnitteluperiaatteena ympäristölähtöistä ja kestäviä kulkumuotoja suosivaa suunnittelu määrittämään suositusmittoja katutiloille. Suunnitteluperiaate on valittu hyvän kadun määritelyn sekä yleisten ja Helsingin kaupungin tavoitteiden avulla. Liikkumiselle kadulla voidaan määrittää teoreettiset tilantarpeet laskennallisesti. Eri liikkennemuodoille varatun tilan mitoituksessa tulee kuitenkin huomioida monia seikkoja kuten pysäköinti, pysäkit, kunnossapito, pelastusajoneuvojen tarpeet, lumitila ja kadun alapuolelle sijoitettavan kunnallistekniikan tilantarpeet. Lisäksi tulee huomioida katutilan viihtyisyyteen, ohjaavuuteen, turvallisuuteen ja resurssitehokkuuteen vaikuttavat seikat. Katutilan mitoitusta arvioidaan tässä työssä laskelmien lisäksi kirjallisuudesta löytyneiden tutkimusten ja ohjeiden sekä haastattelujen avulla. Kadut luokitellaan toiminnallisesti tehtävänsä mukaan. Erilaisille kadun käyttäjille ja käyttötarpeille määritellään tilantarpeet katuluokkakohtaisesti. Katutilan mitoittaminen on aina valinta rajallisten resurssien käytöstä. Erityisesti moottoriajoneuvoille varattavaa tilaa tulee tarkastella kriittisesti. Kunnossapitokaluston edellyttämää leveys, lumelle varattavan tilan tarve ja katupuiden vaatima tila kyseenalaistetaan usein mitoituskeskusteluissa. Kaupunkiseutujen liikkuminen näyttää kehittyvän yhä autoriippumattomampaan ja tasa-arvoisempaan suuntaan. Urbaania kaupunkiympäristön arvostus on kasvussa ja katujen merkitys monikäyttötilana on jälleen vahvistumassa. Katutiloista halutaan saada yhä tiiviimpiä mutta toimivia. Tämän työn katutilan mitoitusohjeet ovat sovellettavissa yleisesti kaupunkiseutujen tarpeisiin, esimerkkikohteena ja mitoituksen lähtökohtana on käytetty Helsingin kaupungin katumitoitustarpeita. Tämän työn tutkimusten tuloksena on valmistunut uusi Katutilan mitoitusohje Helsingin kaupungin suunnittelijoiden käyttöön. - Lauttapaikkojen kehittämisen edullisuusselvitys
Helsinki University of Technology | Master's thesis(1984) Baarman, Katariina