Browsing by Author "Auvinen, Heidi"
Now showing 1 - 3 of 3
- Results Per Page
- Sort Options
- Companies’ approaches and obstacles in achieving living wages in global supply chains – a multiple case study of five multinational clothing companies
School of Business | Master's thesis(2021) Auvinen, Heidi - Ekspatriaattien sopeutuminen työhön ja kohdemaan kulttuuriin
School of Economics | Master's thesis(2011) Auvinen, HeidiTavoitteet Tutkimukseni tarkoitus on tutkia suomalaisekspatriaattien sopeutumista ja sopeutumiseen vaikuttavia tekijöitä. Tavoitteena on tutkia ekspatriaatin psykologiseen, sosiokulttuuriseen ja työhön sopeutumiseen vaikuttavia tekijöitä. Lisäksi tavoitteena on tarkastella ekspatriaattien sopeutumisprosesseja ja selvittää miltä nykypäivän oma-aloitteisesti ulkomaille lähtevän ekspatriaatin sopeutumisprosessi näyttää. Tutkimusaineisto ja -menetelmät Tutkimusaineistona ovat yhden yrityksen sisältä ulkomaankomennukselle lähteneet tilintarkastajat. Olen toteuttanut tutkimuksen käyttämällä tiedonkeruumenetelmänä teemahaastattelua menetelmän ollessa erinomainen keino saada yksilön ääni ja kokemukset esiin sellaisina, kuin hän ne kokee. Haastatteluja toteutettiin kunkin tutkimuskohteena olleen ekspatriaatin kanssa yksi sähköpostitse ja kaksi puhelimitse tai kasvotusten. Tutkimukseni teoreettinen viitekehys rakentuu monipuolisesti organisaatio- ja johtamisteorioiden sekä kulttuurinvälisten suhteiden psykologian ja sosiaalipsykologian tutkimuskirjallisuuden avulla. Viitekehyksessä korostuvat aiemmasta tutkimuksesta esiin nousseet tekijät, joiden katsotaan vaikuttavan sopeutumiseen sekä toisaalta mallit ja teoriat sopeutumisprosessin muotoutumisesta. Tulokset Keskeisimpänä tuloksena esiin nousee sosiaalisten suhteiden merkitys sopeutumiselle ja sitä kautta komennuksen onnistumiselle. Näyttää odotetusti siltä, että tärkeitä ovat suhteet paikallisiin kollegoihin ja työpaikan ulkopuolisiin paikallisiin sekä kotimaahan. Tarkastelin sosiaalisten suhteiden lisäksi valmennuksen ja koulutuksen merkitystä ekspatriaatin sopeutumiselle. Valmennuksen ja koulutuksen osalta nousi esiin erityisesti kohdemaassa järjestetty koulutus ja sen tärkeys ekspatriaatin sopeutumiselle kohdemaan koulutuksen perehdyttäessä ekspatriaatteja heihin kohdistuviin odotuksiin sekä kohdemaan työskentelytapoihin ja organisaatiokulttuuriin. Tulokseni osoittavat myös, että työn uutuudella on merkityksensä työhön sopeutumiselle: Mikäli ekspatriaatin työnkuva on ollut todella lähellä sitä työnkuvaa, joka ekspatriaatilla oli Suomessa, on uuteen työhön sopeutumisen taso noussut varsin nopeasti korkealle tasolle. Tuloksista käy ilmi, että ekspatriaatit, joiden komennus kohdistuu maahan, jonka kulttuuri on Suomen kulttuurin kanssa samankaltainen, kokevat kulttuurierot varsin pieniksi eikä heillä ei ole juurikaan näkyviä ongelmia kulttuuriin sopeutumisessa. Mielenkiintoista oli vastausaineistoa analysoidessani huomata, että kielitaito ei näiden haastattelujen perusteella näytä olevan juuri näiden ekspatriaattien kohdalla kovin merkittävä tekijä sopeutumisessa kulttuuriin ja työhön. Varsinaista yhtä yhtenäistä mallia ekspatriaatin kokemalle sopeutumisprosessille ei ollut aineistoni perusteella havaittavissa. Koska sopeutumiseen vaikuttavien tekijöiden kohdalla oli tutkimuskohteideni osalta havaittavissa eroja, ei ollut mitenkään odottamatonta, että myös itse sopeutumisprosessit etenivät eri tavoin. - Measuring energy and CO2 efficiency in petrochemical industry by using energy balance analysis
Helsinki University of Technology | Master's thesis(2008) Auvinen, HeidiTämän työn tavoitteena on selvittää kuinka koko petrokemiallisen prosessin kattavaa energiatasetta voidaan hyödyntää energia- ja CO2-tehokkuuden määrittelemisessä. Tulosten perusteella pyritään esittämään ehdotus energiataseen muodostamisesta prosessiteollisuudessa ja tarvittavista laitostason mittauksista. Työn alussa esitellään energia- ja CO2-tehokkuuden määritelmiä ja mittareita prosessiteollisuudessa, käsitellen myös liittymäkohtia prosessi-integraatioon sekä päästökauppaan. Kirjallisuusosa jatkuu johdatuksella energiataseen muodostamisen termodynamiikkaan ja alalla vallitseviin käytäntöihin. Työtä havainnollistetaan petrokemian tapaustutkimuksella, jossa olefiinien tuotannossa käytettävälle höyrykrakkausprosessille muodostetaan sekä kaikki prosessin energia- että materiaalivirrat kattava energiatase. Valittu menetelmä täydentää yleisesti käytettyä energiataseen laskentatapaa, joka huomioi vain energiavirrat. Tapaustutkimuskohteessa raaka-aine- ja tuotevirtojen, polttokaasujen, palamisilman ja savukaasujen energiasisältö määritetään muodostumisentalpiaa hyödyntäen. Taselaskelmien tuloksista voidaan selvittää kuinka paljon prosessin vaatimasta energiasta sitoutuu tuotteisiin ja sivutuotteisiin höyrykrakkausprosessin kemiallisissa reaktioissa. Tämä mahdollistaa energiatehokkuuden tarkastelun täysin uudesta näkökulmasta alakohtaisten, vakiintuneiden mittareiden rinnalla. Reaktioita seuraavien vaiheiden, joissa eri tuotevirrat erotetaan toisistaan, energiankäytön tehokkuutta ei sen sijaan voida arvioida työssä käytetyillä menetelmillä, sillä taseessa niiden osuus näkyy vain hukkaan menevänä jätelämpönä. CO2-tehokkuutta mitataan polttoprosessista aiheutuvien suorien päästöjen sekä sähkön- ja höyryntuotannosta johtuvien arvioitujen epäsuorien päästöjen yhteisvaikutuksena. Lopputuloksena esitetään yksityiskohtainen ehdotus energiataseen muodostamisesta petrokemian prosessille. Työ todistaa koko prosessin kattavan taseenmuodostustavan hyödylliseksi sekä energia- että CO2-tehokkuuden analysointiin, tarjoten lukuisia uusia näkökohtia. Mahdollisia sovelluskohteita ovat petrokemian lisäksi myös muut prosessiteollisuuden alat, joissa kemiallisilla reaktioilla on merkittävä rooli.