Aaltodoc

Aaltodoc is the institutional repository of Aalto University.

Aaltodoc has a new updated appearance. Instructions for searching and more information is available here.

Otakaari 1 grandhall. Photo: Esa Kapila
 

Communities in DSpace

Select a community to browse its collections.

Now showing 1 - 13 of 13

Recent Submissions

Building resilience for navigating crises: How can organizations build resilience to be better prepared for facing adversities and uncertainty?
(2024) Lajolinna, Eveliina
School of Business | Bachelor's thesis
Organizational resilience is increasingly recognized as a critical capability for navigating crises, as traditional crisis management approaches are often found insuffient in their inflexibility and procedural nature (Koronis & Ponis, 2018). This thesis explores resilience as an organizational capability and a proactive strategic approach enabling organizations to adapt to unexpected events and disruptions, and transform challenges into opportunities. Based on a multidisciplinary framework, the study identifies core components of resilience as characteristics such as preparedness, adaptability, responsiveness, continuous learning, self-organization and collaboration (Adini et al., 2017; Behnke & Eckhard, 2022; Berkes, 2007; Koronis & Ponis, 2018). Together, they form a dynamic organizational capability that enables organizations to withstand crises and navigate in dynamic and uncertain environments. Moreover, research also emphasizes the significance of fostering trust and open communication in building resilience both within and across organizations, as they are essential in facilitating other components, such as collaboration and learning, for instance. The thesis examines building resilience through three approaches—constant learning, autonomy and strategic collaboration. Continuous learning, both as a cultural trait and strategic approach, can be seen as the foundation of resilience, as it improves the organization's adaptability, optimizes the use of resources and promotes collective decision-making. Fostering autonomy and self-organization increase the organization's responsiveness and enable teams to act independently in disruptive situations. Strategic collaboration, in turn, enables coordinated action among involved actors.
Changes in Remote Work and its Effect on Productivity
(2025) Ahlberg, Otto
School of Business | Bachelor's thesis
With the increase in remote work, both the positives and negative effects be-came apparent. While teleworking had reached a certain middle ground, at the precipice, almost becoming popular, the general opinion was mixed. Until pandemic started and accelerated the development of remote working prac-tises dramatically. Naturally, the amount of research increased considerably as well. This study aims to be a part of the aftershock. This thesis reviews lit-erature from before and after the pandemic, and analyses the factors found within the text. Furthermore, the analysis revealed that the metrics and view-points utilised in studies vary greatly. Because of that, this thesis combined the most common factors that affect productivity, into two. Information and communications technology (ICT) and Choice.
Management control systems and their ability to drive sustainability in an organization
(2023) Korhonen, Aleksi
School of Business | Bachelor's thesis
The study examines how management control systems are used to drive sustainability in an industrial company. This is a qualitative study, where the empirical data was collected through an interview with the chief financial officer of the target company. The theoretical background is formed by studies done on management control systems and how they can be used to further the sustainability goals of an organization. Sustainability is a mega trend that affects all aspects of life. It acts both as a selling point to potential customers, as well as a tool for maintaining current customers. The aim of the study is to understand how management control systems are used to drive sustainability within an industrial company. Previous research suggests that management control systems are efficient tools in this. The target company is currently in the first phase of their three step sustainability program, and this lead to some levels of uncertainty within the interviewee regarding the topic.
Vielä minä kaipaan tänne
(2024) Airo, Erika
School of Arts, Design and Architecture | Bachelor's thesis
Taiteen kandidaatin opinnäytetyö koostuu taiteellisesta produktiosta ja kirjallisesta osuudesta. Työn produktiivinen osa on vaatemallisto joka on toteutettu vuosina 2022-2023. Vaatteista on esitelty yksi mahdollinen kokoonpano seitsemän asukokonaisuuden muodossa valmistuvien opiskelijoiden muotinäytöksessä Näytös23. Työ käsittelee emotionaalisen turvavaatteen konseptia teoriassa ja käytännössä useista näkökul-mista. Pyrkimys on määritellä emotionaalinen turvavaate ja hahmottaa sen tasoja, rakentumista sekä merkitystä ja mahdollisia funktioita henkilökohtaisella tasolla sekä laajemmin esimerkiksi hi-taamman muodin viitekehyksessä. Tutkimus keskittyy merkityksen rakentumiseen vaatteessa psykologian teorioiden kautta. Työn lähtökohdat pohjaavat omaan henkilöhistoriaan, identiteettiin ja kasvuympäristöön. Hen-kilökohtainen tavoitteeni on tutkia niiden suhdetta toisiinsa huomioiden vaatteen ja pukeutumisen roolin osana muistojen rakentumista ja itsensä hahmottamista. Työn visuaalinen taustatutkimus on pääasiallisesti itse tuotettua dokumentaatiota itselleni tärkeistä paikoista, vaatteista ja muistoista. Sen avulla pyrin luomaan myös lukijalle pohjan hahmottaa suhdettani vaatteisiin, pukeutumiseen ja kasvuympäristööni, avaten samalla niiden merkitystä muistamisessa ja oman identiteetin ra-kentumisessa. Työn luonne on pitkälti pohdiskeleva ja reflektiivinen.
Sivutila
(2024) Vuori, Ruusa
School of Arts, Design and Architecture | Bachelor's thesis
Taiteen kandidaatin opinnäytetyöni koostuu produktiivisesta ja kirjallisesta osuudesta. Produktiivinen osa on viiden asun vaatemallisto, joka on suunniteltu ja toteutettu pääosin lukuvuonna 2022-2023. Kirjallisessa osuudessa taustoitan malliston lähtökohtia ja avaan taustatutkimusta sekä malliston suunnittelu-, työstö- ja toteutusprosessin eri vaiheita. Taustatutkimukseni koostuu omista kehollisista kokemuksistani, ruumiillisista muistoista, joita olen pyrkinyt havainnoimaan, tunnistamaan sekä reflektoimaan. Metodia voisi kutsua autoetnografiseksi, eli omaelämäkerralliseksi lähestymistavaksi, sillä taustatutkimuksen lähtökohdat ja aineisto perustuvat pitkälti omiin aistipohjaisiin muistoihini sekä ruumiillisiin kokemuksiini. Niitä on vaikea sanallistaa, ja ehkä juuri tästä syystä koin luontevammaksi lähestyä aihetta puettavan keinoin. Tekstissä pyrin kuitenkin avaamaan niistä syntynyttä tietoa, jota olen työssäni hyödyntänyt. Koska vaate on kosketuksissa ruumiin kanssa ja synnyttää siten uusia aistipohjaisia kokemuksia ja havaintoja, se toimii työssäni myös niiden välittäjänä, tapana jakaa. Taustatutkimuksessa avaan suhdettani liikkeeseen sekä tilan rajaamisen, ääriviivojen, kehystämisen ja henkilökohtaisen tilan merkityksiä ja vaikutuksia työhöni. Lähestyn vaatetta eleenä, jonka tarkoituksena on ainakin hetkellisesti antaa puetulle oma tila puettavan muodossa. Näiden rinnalla käsittelen lyhyesti Maurice Merleau-Pontyn ruumiin fenomenologiaa, joka on laajentanut ymmärrystäni sekä ruumiista ja sen objekti-subjekti -asetelmasta että havainnon merkityksestä. Lisäksi käsittelen Merleau-Pontyn fenomenologiasta johdettua ruumiillista tietoa (embodied knowledge) ja sen merkitystä taiteellisessa työskentelyssä. Taustatutkimus sisältää myös tekstikatkelmia sekä kuvia, jotka ovat koskettaneet minua ja joissa työn teemat ovat läsnä. Kuvat eivät toimi suorina vaatteellisina tai visuaalisina viitteinä, vaan ovat välittämässä tunnetta ja tukemassa osin sanoilta karkaavaa taustatutkimustani. Prosessiosuudessa avaan malliston suunnittelun, työstön ja toteutuksen eri vaiheita sekä ruumiillisen tiedon läsnäolon vaikutusta prosessiin. Pyrin sanoittamaan intuitiivista suunnitteluani ja esittelen mallistossa käyteyt materiaalit ja tekniikat. Lopuksi esittelen valmiin malliston ja reflektoin lyhyesti mitä opin sitä tehdessä. Taiteellisen työskentelyn ja mallistoprosessin ohjaajana toimi Elina Peltonen. Kirjallista osuutta ohjasivat Elina Peltonen sekä Annamari Vänskä.